Nyt kun olemme ammatillisessa opettajankoulutuksessa harjoitelleet osaamisperusteista opettajankoulutusta kaikissa opintomuodoissa jo parin vuoden ajan, alamme vähitellen hahmottaa opettajan osaamisen mysteeriä. Päivitämme opetussuunnitelmaa joka vuosi, ja ensi lukuvuodelle teemme perusteellisempaa korjaustyötä. Olemme saaneet runsaasti kehittämisen työvälineitä, kokemusta ja palautetta tätä työtä varten. Kiitos siitä kuuluu opiskelijoille, opettajille, alumneille, työelämätoimijoille ja monille verkostoille. Ihmeellistä tässä osaamisperusteisen opetussuunnitelman kehittämisessä on, että olemme koko koulun väki siitä pohjattoman innostuneita. Kehittämisellä on valtava imu. Ops-työpajat käyvät lyhyiksi, sharepointit sekä muutkin digityökalut pullistelevat osaamismatriiseja ja kehittämisideoita. Koko ajan on sellainen tunne, että nyt ollaan tekemässä jotakin todella tärkeää ja jossa me kaikki haluamme olla mukana.

Opettajan osaaminen on aivan erityisen kiehtova ilmiö. Kun muutamme sitä osaamisperusteisen opetussuunnitelman muotoon, teemme näkyväksi jotakin sellaista, jota on vaikea kuvata ja sanallistaa. Kun näemme taitavan opettajan työssään, osaaminen on ilmeistä ja ihailtavaa. Kun koitamme kertoa, miten taitava opettaja toimii, kohtaamme heti suuria vaikeuksia. Millä käsitteillä osaamista voidaan analysoida, millä sanoilla siitä voidaan kertoa toisille? Millaisilla kriteereillä voimme ryhtyä osaamisen laatua arvioimaan? Opettajan osaaminen on aina ollut olemassa, mutta kulttuureissa on kehittynyt vain rajallinen määrä kielellisiä ilmaisuja, joilla sitä voidaan analysoida ja kuvailla. Osaamisperusteisen opetussuunnitelman laatiminen ja sen kehittämisen ydin näyttäisi olevan juuri sanallistamisessa, sanoittamisessa. Vain oikeanlaisten sanojen kautta opetusosaamisen sisäinen rakenne yhteyksineen tulee näkyviin ja sitä voidaan arvioida, ohjata ja kehittää.

Vaikka opetuksesta, opettajien toiminnasta ja tähän ilmiömaailmaan liittyvistä asioista on tehty paljon tutkimusta, tuntuu se osaamisperusteisen kehittämisen näkökulmasta puutteelliselta. Opettamisen mysteeriä ei ole vielä ratkaistu, se on pikemminkin syventynyt. Pedagogisen tutkimuksen eturintama ja käytännön opettajan työn haasteet ammatillisen koulutuksen reformissa voivat oppia toisiltaan. Ammatillinen opettajankouluttaja sijaitsee tässä välillä. Juuri nyt meistä tuntuu, että olemme löytämässä aiempaa parempia välineitä osaamisen opettamiseen. Uudistettu opetussuunnitelma valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Silloin pääsemme yhdessä opiskelijoiden kanssa sitä testaamaan ja voimme varmaan myös arvioida, joko voimme puhua opettajan osaamisesta oululaisittain, kahellä ässällä.

Koulutus- ja tki-johtaja Asko Karjalainen
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu