Artikkeli perustuu Rami Keskinarkauksen Oulun ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelman opinnäytetyöhön Projektiharjoittelu osana amk-insinöörin opintoja. Kirjoittajat Rami Keskinarkaus, Janne Ilomäki, Kai Jokinen ja Tuija Juntunen.

Opiskelijat tekivät oululaiseen kaapelitiejärjestelmiä valmistavaan yritykseen projektiharjoittelun viime keväänä. Oikeanpuolimmainen henkilö sai projektiharjoittelun ansiosta kesätyöpaikan yrityksestä. (Kuva: Juho Liljamo)

Projektiharjoittelu on Oulun ammattikorkeakoulun konetekniikan tutkinto-ohjelmaan kuuluva opintojakso. Harjoittelun aikana opiskelijat menevät alan yrityksiin tekemään yrityksien toimintaa edistäviä kehitysprojekteja. Auto- ja kuljetustekniikan suuntautumisvaihtoehdossa projektiharjoittelu sijoittuu ajallisesti kolmannen opiskeluvuoden keväälle ja kestää noin kaksi kuukautta. Tällöin opiskelijat ovat jo ehtineet opiskella riittävästi perustietoja ja -taitoja insinöörin eri työtehtävistä, mikä edistää opiskelijoiden onnistumista kehitysprojekteissa. Projektiharjoittelulla on merkitystä muun muassa opiskelijoihin, ammattikorkeakouluun ja alan yrityksiin.

Projektiharjoittelu vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden oppimiseen. Yrityksissä tehtävät kehitysprojektit motivoivat opiskelijoita oppimaan, koska he saavat konkreettisen käsityksen insinöörin työstä. Projektiharjoittelu on myös vaihtelua opiskelun ensimmäisten vuosien pääosin luokassa tapahtuvaan teoreettiseen opettajajohtoiseen oppimiseen. Harjoittelun aikana saattaa myös herätä ajatuksia, jotka voivat vaikuttaa opiskelijan viimeisen opiskeluvuoden opintoihin, opinnäytetyön aiheeseen tai valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.

Opiskelijat hyötyvät

Insinööriopiskelijan kannalta on myös tärkeää ammattikorkeakoulusta valmistuminen. Projektiharjoittelun motivoiva vaikutus lyhentää valmistumiseen kuluvaa aikaa, mutta myös mahdollinen jatkosopimus kesätyöstä projektiharjoitteluyrityksessä kehitysprojektin jälkeen edistää valmistumista. Insinöörikoulutukseen kuuluu opinnäytetyö, joka tehdään pääsääntöisesti alan yrityksiin neljännen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijan kannalta olisi luontevaa suorittaa opinnäytetyö yrityksessä, jonka kanssa hän on ollut tekemisissä esimerkiksi kehitysprojektissaan. Myös yrityksen kannalta on järkevää ottaa opinnäytetyölle tekijä, jolle sekä yrityksen toiminta että toimintatavat ovat tuttuja.

Projektiharjoittelussa opiskelijoille kertyy työelämäkontakteja, jotka parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä valmistumisen jälkeen. Vaikka työpaikka ei välttämättä löytyisikään yrityksestä, jossa projektiharjoittelu on suoritettu, projektin aikana opitut projektityötaidot, käytännön työkokemus ja mahdollinen erityisosaaminen auttavat työllistymisessä. Työllistymistä edistävää erityisosaamista voi olla yrityksissä käytettäviin tietojärjestelmiin, laitteisiin ja tekniikkoihin liittyvä osaaminen. Näitä taitoja on haastavaa oppia ilman järjestelmään tai laitteistoon perehtymistä konkreettisissa työelämän tilanteissa. Projektiharjoittelu antaa mahdollisuuden oppia näitä taitoja todellisessa työympäristössä.

Ammattikorkeakoulu hyötyy

Ammattikorkeakoulun valtiolta saaman rahoitusosuuden suuruuteen vaikuttavat suoritettujen opintopisteiden määrä ja työllistyneiden määrä. Kun projektiharjoittelu on suoritettu onnistuneesti ja tuleva kesätyöpaikka tai opinnäytetyö on varmistettu, opiskelijat saavat motivaatiota suorittaa opinnot mahdollisimman ripeästi loppuun. Tämä nopeuttaa myös työllistymistä, mikä näkyy positiivisena kasvuna ammattikorkeakoulun saamassa rahoitusosuudessa.

Yritykset ja yhteiskunta hyötyvät

Yritykset ovat kiinnostuneita valmistuneista insinööreistä, joilla on työelämässä vaadittavia taitoja ja tietämystä. Työelämän osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan jo ammattikorkeakoulussa opituilla työelämässä vaadituilla taidoilla. Näitä taitoja ovat muun muassa projektityö-, kommunikointi- ja ryhmätyötaidot sekä neuvottelu- ja kokoustaidot. Yrityksen on helpompi palkata ja perehdyttää opiskelija, jolla on hyvät insinöörin työhön liittyvät perustiedot ja kokemusta insinöörin työstä käytännössä, kuin opiskelija, jolla on laajat teoreettiset tiedot mutta ei yhtään kokemusta käytännön työtehtävistä.

Onnistuneesti toteutetulla projektiharjoittelulla on myös laaja yhteiskunnallinen merkitys, koska valmistuvien insinöörien työttömyyttä saadaan alennettua, kun suuri osa opiskelijoista saa varmistettua työpaikan jo ennen valmistumistaan. Tämä vähentää ainakin työnhakuun ja työttömänä olemiseen kuluvaa aikaa, mikä vähentää työttömille insinööreille maksettavan työmarkkinatuen kokonaismäärää. Projektiharjoittelu on myös yrityksille mahdollisuus kehittää toimintaansa kehitysprojekteja teettämällä. Toiminnan kehittämisellä yritys lisää kilpailukykyään. Tällä on positiivinen vaikutus yrityksen liikevaihtoon, joka on keskeinen asia yrityksen kannattavuuteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että projektiharjoittelulla on merkitystä opiskelijoihin, ammattikorkeakouluun, yhteiskuntaa ja alan yrityksiin. Merkittävyyteen kuitenkin vaikuttaa se, miten projektiharjoittelu toteutetaan käytännössä ja kuinka hyvin harjoitteluun valmistaudutaan. Ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden ja opettajien yhteistyö alan yritysten kanssa edistää koulutuksen vastaamista työelämän osaamistarpeisiin. Projektiharjoittelulla insinöörien osaaminen saadaan pysymään ajan tasalla muuttuvassa yritysmaailmassa.