Kokemuksia sijaisisyydestä

Sijaisisyyden kokemista käsittelevässä opinnäytetyössä tuli haastattelujen kautta ilmi, että sijaisisät kokevat isyyden samanvertaisena suhteessa biologisiin lapsiin ja sijaislapsiin. Isät pyrkivät omalta puoleltaan luomaan tasavertaisen kiintymyssuhteen kaikkiin perheen lapsiin.

Erilaisen vanhemmuuden ymmärtäminen on nyky-yhteiskunnassa oleellista. Tänä päivänä on paljon erilaisia perheitä, joiden perhesuhteet keskenään voivat olla moninaisia. Monesti isyys jää äitiyden varjoon, vaikka monissa perheissä isän rooli on yhtä keskeinen kuin äidin rooli. Tutkimuksessa otetaan selvää isyyden kokemisesta, kun perheessä on biologisten lasten lisäksi myös sijaislapsia. Sijaisisän subjektiivisen kokemuksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan tarjota laadukasta tukea ja erilaisia palveluita sijaisperheille tavalla, jossa koko perhe otetaan huomioon.

Teemahaastattelun avulla on haastateltu kahta isää, jotka olivat sekä biologisia että sijaisisiä. Teemahaastattelun avulla saadaan haastateltavien omat mielipiteet kuuluviin, jolloin tutkijat eivät voi päättää haastateltavien puolesta, mikä on tärkeää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista sijaisisyys kokonaisuudessaan on, millaisena perheen arki näyttäytyy sijaisisän näkökulmasta ja mikä vaikuttaa sijaisisän ja -lapsen kiintymyssuhteeseen. Tavoitteena oli saada sellaista tietoa, jota erilaiset sijaisperheiden kanssa tekemisissä olevat tahot voisivat hyödyntää.

Haastatellut isät kokivat isyytensä samanarvoisina isyyden muodosta riippumatta. Isät haluavat muodostaa samanarvoisen suhteen kaikkiin perheen lapsiin ja tuovat samanarvoisuutta ilmi muun muassa yhteisillä säännöillä ja yhdessä tekemisellä. Jokaisella perheen lapsella on myös samat oikeudet ja velvollisuudet. Näin kaikki perheen lapset ovat osa yhtenäistä perhekulttuuria. Isät kuitenkin korostavat lapsentahtista etenemistä kiintymyssuhdetta muodostettaessa. Parhaimmillaan sijaisisyys on samantyyppistä suhdetta sijaislapsen kanssa kuin biologisen lapsen kanssa. Tarkoituksena on kasvattaa kaikki perheen lapset samalla tavalla ja antaa kaikille yhtä hyvät eväät elämään.

Esille nousi kuitenkin, että sijoitetun lapsen kyky kiintyä ja sopeutua perheeseen määrittää pitkälti kiintymyssuhteen laatua. Lasten toimintakyvyn rajoitteet voivat myös tehdä arjesta hyvin erilaista sijaislasten kanssa verrattuna biologisten lasten arkielämään. Isällä tulee siis olla valmiudet rakentaa kiintymyssuhdetta siinä tahdissa, jonka lapsi määrittää. Isät eivät kuvailleet tätä prosessia kovinkaan tuskalliseksi heidän omalta puoleltaan. Lisäksi lapsen puolelta kiintymyssuhteen muodostamiseen vaikuttaa suuresti sijaislapsen biologisten vanhempien suhtautuminen perhemuotoon ja -suhteisiin. Mikäli sijaislapsen vanhemmat ovat antaneet sanallisen tai sanattoman hyväksynnän lapsen sijaisperheelle, on lapsen helpompi kiintyä ja luoda suhdetta sijaisvanhempiin.

Sijaisisyyden kokemusta varjostaa tukiverkoston puutteellisuus tai ympäristön negatiivinen suhtautuminen sijaisisänä toimimiseen. Lisäksi viranomaistahojen kanssa toimiminen voi olla välillä haasteellista, kun sijaisisältä puuttuvat viralliset huoltajan oikeudet. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa lapsen koulunkäyntiin liittyvät luvat tai passin hakeminen. Sijaislapsien vanhemmat ja sukulaiset voivat asenteillaan tukea tai haastaa sijaisisyyden kokemista ja toteutumista.

Parhaimmassa tapauksessa sijaisisän ja -lapsen välillä kaikki menee kohdalleen. Lapsi alkaa eheytyä, oppia ja ottaa vastaan. Tällöin myös sijaisisä voi kokea onnistuneensa isänä ja kasvattajana. Näin toteutuu alkuperäinen tarkoitus lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi, kun lapsen biologinen perhe ei siihen kykene.

 

Turula Nina ja Tuorila Johanna ovat valmistuneet kätilöksi hoitotyön tutkinto-ohjelmasta
Perälä Minna, kätilö- ja terveydenhoitotyön opettaja Hoitoalojen osastolla

 

Artikkeli perustuu Minä voin olla sinullekin isä -sijaisisyys tunnekokemuksena -opinnäytetyöhön, joka on tehty Oulun ammattikorkeakoulussa:

Tuorila, J. & Turula, N. 2017. Minä voin olla sinullekin isä. Sijaisisyys tunnekokemuksena. Oulun ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 19.10.2017.
http://www.theseus.fi/handle/10024/136413

KUVA: Shutterstock

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa