Julian Clary: Me Ponnekkaat

Oletko koskaan nähnyt krokotiilia syömässä turistia? Entä hyeenaa lentokoneessa? Tai häntää liituraitapukuisen miehen housuissa? Ja miten ihmeessä nämä asiat voivat liittyä toisiinsa? Minäpä kerron!

Tarina alkaa aivan tavallisena päivänä Afrikassa. Turistipariskunta päättää pulahtaa uimaan, välittämättä oppaan varoitteluista, ja päätyvät krokotiilin lounaaksi. Samaan aikaan paikalle sattuu hyeenapariskunta, jotka katselevat hihittäen turistien kurjaa kohtaloa. Turistien kadottua krokotiilin uumeniin hyeenat katsovat hetken toisiaan ja saavat idean.

Hetkeä myöhemmin ne ovat pukeutuneet turistien rannalle riisumiin vaatteisiin ja tekeytyneet ihmisiksi, jotka passien mukaan olivat herra ja rouva Ponnekas. Muun turistijoukon mukana ne lentävät Lontooseen, etsivät turistien talon ja asettuvat asumaan. Ihmiselämän opetteleminen on hivenen työlästä, mutta Ponnekkaat oppivat esiintymään uskottavasti ihmisinä, no ainakin melkein. Ihmiset kun eivät kikata ja naura kuten hyeenat, eivätkä ihmiset hinkkaa pers.. siis takapuoltaan aidantolppiin, kuten isä Ponnekas mielellään tekee reviiriä merkatakseen. Ongelmia heillä kuitenkin tulee eteen vasta, kun heidän on pakko kertoa lapsilleen, etteivät he oikeasti olekaan ihmisiä. Siitä alkaa ongelmien vyyhti, jonka seurauksena Ponnekkaat uhkaavat päätyä eläintarhaan – eivätkä suinkaan vain vierailemaan!

Alusta loppuun hengästyttävän vauhdikas, vetävä ja kutkuttavan hauska!

Meri M. KIR16KM

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *