Yhteinen kampus – kaksi itsenäistä korkeakoulua

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 Suomen Yliopistokiinteistöjen tarjouksen ja päätti sijoittaa yli 2/3 Oamkin toiminnoista Linnanmaan kampukselle. Tämä on eräs merkittävimpiä koulutuspäätöksiä, mitä Oulussa on koskaan tehty. Päätös viitoitti tietä Oulun vastaukselle Suomen korkeakoulujärjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen.

Syksyllä 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi Korkeakouluvisio 2030 –dokumentin, jonka lähtökohtana oli havainto siitä, että Suomessa korkeakoulutettujen osuus väestöstä oli tippunut noin 40 %:iin, alle OECD-maiden keskiarvon. Visiossa asetetaan tavoitteeksi korkeakoulututkinto yli 50 %:lle nuorista sekä nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus BKT:sta 4 %:iin.

Visiossa linjataan, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluille ei tule yhteistä lakia, tutkinnoilla säilyvät omat erilaiset tavoitteensa, ja valtion budjetissa on yhä erilliset yliopisto-ja ammattikorkeakoulumomentit – eli erilliset rahoitusjärjestelmät myös säilyvät. Toisaalta opetusyhteistyölaki mahdollistaa jo nyt varsin pitkälle menevän yhteistyön korkeakoulujen opetuksessa. Yliopisto voi ”ulkoistaa” lähes puolet tutkintojensa opetuksesta ammattikorkeakoululle ja päinvastoin. Ministeriö on tehnyt selväksi, että se tukee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyörakenteita silloin, kun nämä johtavat vahvoihin osaamiskeskittymiin, mutta korkeakoulujen diversiteetti säilyttäen.

Oulun yliopisto on ehdottanut Oulun kaupungille ja muille Oamkin omistajakunnille, että yliopistolle järjesteltäisiin Oamkin enemmistöomistajuus ja Oamkista tulisi yliopiston tytäryhtiö. Omistajuusmuutosta perustellaan sillä, että voitaisiin siirtyä soveltuvin osin yhteisiin koulutuksen, tutkimuksen ja palvelujen tietojärjestelmiin sekä laajasti yhteisten palveluiden käyttöön. Toteutuessaan nämä synergiat toisivat molemmille korkeakouluille kustannus- ja investointisäästöjä. Myös korkeakoulujen voimavaroja voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin ydintehtäviin.

Onnistunut toteutus edellyttää ennen kaikkea kunnollista suunnitteluprosessia, johon molempien korkeakoulujen johdolla ja henkilöstöllä on vahva tahtotila ja sitoutuminen sekä valmiutta muutoksiin. Omistajuusjärjestelyt eivät sinällään takaa onnistunutta yhteistyötä ja yhteiskampustoteutusta, eikä pelkkä omistuksen siirtyminen ole sellainen strateginen liike, johon OKM osoittaisi ylimääräistä strategista rahoitusta.

OKM:ltä saadun palautteen mukaisesti on luotava yhteinen visio, joka on laadukas ja uskottava sekä tähtää merkittävään toiminnalliseen lisäarvoon. Keskeisiä yhteistyötavoitteita ovat aluevaikuttavuus, opiskelijoiden läpivirtaus ja tilojen tehokas käyttö. Ministeriö ei linjaa tavoiteltavaa toimintamallia, mutta esimerkkinä suunnittelutyön perustaksi mainitaan reagointi alueen tarpeisiin, omat vahvuusalueet ja kansalliset tavoitteet. Tavoitteita voisi ministeriön mukaan asettaa muun muassa seuraaville alueille: opintopolut, opiskelijarekrytointi, Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI), kansainvälisyys, tuottavuus ja vaikuttavuus. Eri alojen koulutuksessa voisi olla erilaisia ja erisyvyisiä yhteistyö- ja työnjakoratkaisuja, esimerkkeinä yhteinen opetustarjonta, moniammatillinen tiimiopettajuus ja –oppiminen sekä jopa kandi-maisteri-työnjaot. TKI-toiminnassa on paljon yhteistyöpotentiaalia liittyen muun muassa tutkimuksellisen ja soveltavan osaamisen yhteenkytkemiseen sekä yhteisiin erikoislaitteisiin ja –tiloihin.

Oamkilla on vahvaa pedagogista osaamista liittyen monialaiseen ja moniammatilliseen tiimioppimiseen ja tiimiopettajuuteen, opetuksen ja palvelujen digitalisaatioon sekä työelämäläheiseen kehittämisen ja oppimisen yhdistävään ja yrittäjyyttä aktivoivaan koulutusmalliin. TKI-hankkeissa on vuosittain mukana noin 450 yritystä. Oamkin profiilina on olla vahva työelämäläheinen toimija, joka yhteistyön myötä edelleen vahvistaa rooliaan alueen – ja koko Pohjois-Suomen – työelämän tarpeet keskeisesti huomioivana kouluttajana sekä sen kehittäjänä ja uudistajana. Oamkilla on tehokkaat keskitetyt palvelumallit, hyvin toimiva tietohallinto ja tiedolla johtamisen valmiudet. Juuri läpäistyssä auditoinnissa auditointiryhmä kiinnitti huomiota Oamkin vahvaan sidosryhmäyhteistyöhön sekä yhteisöllisyyteen.

OKM on todennut, että se mikä voi sabotoida onnistuneen yhteistyöprosessin, on yhteisen vision ja tahdon puute. Yhteistyömallissa kaiken yhteistyön suunnittelussa lähtökohtana tulee olla molempien korkeakoulujen omien vahvojen profiilien säilyttäminen ja vahvistaminen. Tavoiteasettelussa on uskallettava ehdottaa rohkeita ja konkreettisia toimintokohtaisia ratkaisuja, joissa oululainen korkeakouluyhteisö tavoittelee kilpailuetua muihin valtakunnan vastaaviin yhteistyömalleihin nähden. Yhteiskampus luo siihen erinomaiset edellytykset.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan Yläkerta-kirjoituksena 11.4.2018.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa