Viimeisin harjoittelupaikkani Oulun kaupungin maaseutupalveluissa järjestyi yllättäen opinnäytetyön myötä. Olin jo aiemmin tehnyt yhteistyösopimuksen koskien uutta palstaviljelyaluesuunnitelmaa, jonka toimeksiantaja oli Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden Maa ja mittaus -yksikkö, minkä alle myös maaseutupalvelut kuuluvat. Jutellessani opintosuunnitelmistani tutorkeskustelussa, minulle selvisi, että opinnäytetyön aineistonhankinta voidaan sisällyttää harjoittelutehtäviin. Kyseinen järjestely sopi myös maaseutupalveluiden henkilöstölle, ja niinpä kirjoitimme harjoittelusopimuksen kesälle 2017.

Maaseutupalvelut on järjestetty yhteistoimintana isäntäkuntamallilla, jossa maaseutuhallinnosta vastaa Oulun kaupunki. Oulun lisäksi alueeseen kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin ja Utajärven kunnat. Yhteistoiminta-alueella on noin 770 maatilaa ja noin 21 300 hehtaaria peltoa. Alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, kukin yhden henkilön hoidettavaksi. Maaseutuviranomaisen toimenkuvaan kuuluvat esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmiin liittyvät maksajavirastosopimuksen mukaiset tehtävät, riistavahinkoihin liittyvät tehtävät, hukkakauralakiin liittyvät tehtävät, tukioikeusrekisteriin liittyvät siirtopäätökset, peruslohkorekisteriin liittyvät tehtävät, eläintenpitäjärekisteriin liittyvät tehtävät, maaseudun ja maatalouselinkeinojen kehittämistehtävät, kunnan omistamien peltojen vuokrausasioiden valmistelu sekä kunnan palstaviljelyasioiden valmistelu.

Maaseututoimiston tehtäviin pääsin tutustumaan varsinkin alkukesästä, kun päätukihaku päättyi kesäkuun puolivälissä. Hakemustan käsittely on huomattavasti muuttunut viime vuosina, sillä suurin osa viljelijöistä palauttaa hakemukset sähköisenä. Paperilomakkeiden tallentaminen, mikä aiemmin on tarjonnut työtä myös harjoittelijoille, on siis merkittävästi vähentynyt. Pääsin itse tallentamaan muutaman hakemuksen. Myöhemmin kesällä sain tehdä myös tallennusten tarkastuksia.

Metsästä palstaviljelyalueeksi -opinnäytetyön toimeksiannossa tehtävänä oli laatia toimenpidesuunnitelma uuden palstaviljelyalueen perustamiseksi asemakaavamuutoksessa osoitetulle alueelle. Suunnitelmassa tuli huomioida maan käsittely, tiestö, ojitus ja siihen tarvittavat luvat, kastelujärjestelmä, jätehuolto, kompostointi, kameravalvonta, siirtymävaiheen aikainen viljely, monivuotinen viljely, laatikkoviljely, tarvittavat koneet sekä muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

Suurin osa kesästä kului tietokoneen ääressä aineistoa hankkien, minkä lisäksi keräsin tietoa puhelinhaastatteluilla sekä maastokäynneillä. Istutetun männyn lisäksi suunnittelualueella kasvaa erittäin monimuotoinen lehtipuusto, mikä oli nähtävillä varsinkin pensaskerroksessa. Alkukesää lukuun ottamatta tiheä aluskasvillisuus vaikutti huomattavasti maastotöihin haitaten kulkemista, mutta etenkin näkyvyyttä ja paikantamista.

Suunnittelutyötä selkeytti merkittävästi alueelle tehty koepaalutus. Sain olla mukana, kun tuota työtilausta muotoiltiin. Toimeksiantaja hankki kaavoituksen puolelta palstaviljelyalueelle suunniteltujen parkkipaikan, huoltorakennuksen ja puustoisena säilytettävien alueiden sekä koko alueen kulmapisteiden koordinaatit, joihin paalut sitten sijoitettiin. Paalutuksen jälkeen tiheikössä pystyi paikallistamaan itsensä, mistä oli apua mm. maanäytteitä ottaessani. Paalujen avulla sain merkittyä näytteenottokohdat kartalle, jota tarvitsin myöhemmin tehdessäni yleiskuvausta alueen maaperäoloista.

Paalutusta varten haetut koordinaatit olivat todella tärkeitä myös tietokoneella tehtävässä suunnittelussa. Niiden avulla pystyi selvittämään uudelle alueelle sijoitettavissa olevien palstojen määrän, suunnittelemaan kulkukäytävien sijaintia sekä mittaamaan suunnittelussa tarvittavia monia eri mittoja. Ojitussuunnitelma teetettiin Maveplanilla. Sain olla mukana myös tämän työtilauksen teossa sen valmisteluvaiheessa. Osalleni tuli lähtötietojen antaminen alueesta sekä tilattavan ojitussuunnitelman sisällön ja sen kustannusten selvittäminen.
Kesän aikana kertyi monenlaista uutta kokemusta, pääasiassa opinnäytetyöhön liittyvien selvitysten myötä. Sain tietoa maankäytön suunnittelusta, maan muokkauksesta ja parantamisesta sekä viljelystä. Keräsin tietoa internetistä ja kirjallisuudesta sekä haastattelemalla eri asiantuntijoita puhelimitse ja sähköpostilla, mikä oli tärkeää harjaannusta, sillä mahdollisissa asiantuntijatehtävissä tarvitaan monipuolisesti sekä tiedonhaku- että vuorovaikutustaitoja. Nehän tulevat olemaan huomattava osa työtä.

Kaisa Kummala, 4. vuoden agrologiopiskelija