Digitaaliset osaamismerkit – merkillä on väliä

Artikkeli on julkaistu alunperin Metropolian Osaamisen pelimerkit-blogissa 7.5.2018.

Digitaaliset osaamismerkit

Osaamismerkit ovat monelle tuttuja vaikkapa partiosta tai varusmiespalveluksesta erilaisina pinsseinä tai hihamerkkeinä. Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat erilaisten osaamisten tunnistamisen ja tunnustamisen ja tekevät näkyväksi millaista osaamista merkin saajalla on. Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana Metropolian koordinoimassa Osaamisen pelimerkit -hankkeessa, jossa pyritään yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa suunnittelemaan ja rakentamaan uusia osaamismerkkejä ja niiden järjestelmiä pelialalla. Näiden digitaalisten osaamismerkkien tarkoitus on nostaa esille sellaista osaamista, joka jää katveeseen perinteisten tutkintotodistusten arvosanoissa, mutta on arvokasta työelämälle.

Digitaalisen osaamismerkin rakenteeseen kuuluu tieto siitä, millaista osaamista hakija on halunnut tunnistettavan (osaamistavoitteet) ja osaamiskriteeri, jonka perusteella osaaminen on tunnistettu. Digitaalisen osaamismerkin avulla on tarkoitus tehdä oma osaaminen näkyväksi myös muille ja siksi on tärkeää, että merkki on visuaalisesti kiinnostava ja informatiivinen ja sisältää yksityiskohtaisen tiedon myös merkin myöntäjästä. Merkin myöntäjä ja tätä kautta osaamisen tunnistaja ja tunnustaja voi olla esimerkiksi oppilaitos, yritys tai järjestö. Osaamismerkin saajan tehtävänä on esittää merkin vaatimusten mukaiset todisteet omasta osaamistaan.  Merkkejä myöntäville organisaatioille ja yksittäisille merkeille voidaan hakea kannatusta myös muista organisaatioista. (Abramovich, Schunn, & Higashi, 2013; Brauer & Ruhalahti, 2014.)

Digitaalisia osaamismerkkijärjestelmiä on erilaisia. Monet palvelutarjoajista hyödyntävät Mozilla Open Badges-standardia, joka mahdollistaa merkkien joustavan liittämisen erilaisiin oppimiseen liittyviin hallintajärjestelmiin. Osaamismerkit ovat saaneet alkunsa Yhdysvalloista, osana massiivisia verkkokursseja (MOOC) ja tulevaisuudessa ne tulevat integroitumaan niin erilaisiin oppimis-ympäristöihin (Brauer & Ruhalahti, 2014) kuin opintohallinnon kokonaisarkkitehtuuriratkaisuihinkin.

Kaikki digitaaliset merkit eivät ole osaamismerkkejä. Merkeillä voidaan dokumentoida esimerkiksi osallistumista erilaisiin yksittäisiin koulutustapahtumiin todistusten sijaan, jolloin kaikki koulutukseen osallistuneet saavat merkin automaattisesti (Abramovich et al., 2013). Nämä merkit kuitenkin kertovat vain mihin tilaisuuteen saaja on osallistunut, mutta eivät vielä kuvaa, millaista osaamista merkin saajalla on (Brauer & Ruhalahti, 2014). Digitaaliset merkkisertifikaatit  ovat määräaikaan sidottuja todisteita tietystä osaamisesta. Nämä ovat työelämässä vakiintunut toimintatapa, joka edellyttää osaamisen päivittämistä säännöllisesti. Diplomit taas ovat merkkiperheen oppimisen kannalta vaatimattomin ratkaisu, korvaten nykyiset todistukset sähköisellä tunnisteella. Sillä voi kuitenkin olla merkitystä oppilaitoksen näkyvyyden ja visuaalisen brändäyksen välineenä – teknisesti se on helppo ja edullinen toteuttaa. Ks esim. Haaga-Helia Badge.

Digitaalisia osaamismerkkejä voidaan myöntää vaihtoehtoisesti hakemukseen perustuen, jolloin osaamisen näyttäminen osaamiskriteerien mukaisesti, auttaa hakijaa arvioimaan omaa suoritustaan ja hahmottamaan omaa osaamistaan kokonaisuutena (Brauer, Siklander, & Ruhalahti, 2017). Osaamiskriteerit kertovat merkin tarkastelijoille selvästi millaista osaamista merkin saajalla on. Merkin saaja kerää osaamisellaan ansaitsemansa osaamismerkit omaan merkkireppuunsa tai merkkipassiinsa. Merkkien käytöstä ja julkisesta jakamisesta päättää merkin saaja itse. Merkit voi linkittää osaksi omaa ansioluetteloa tai sosiaalisen median sivustolle kuten LinkedIn, Facebook, Kyvyt. tai Twitter. Merkkejä voidaan jo nyt jakaa myös eräissä suljetuissa verkko-oppimisympäristöissä, kuten Moodlessa ja visualisoida siten esimerkiksi opintojen edistymistä. (Brauer & Ruhalahti, 2014). Osaamismerkin saajan on mahdollista lisätä osaamismerkkiin todisteita osaamisestaan ja/tai rakentaa merkkipassissa miniportfolio osaamismerkin ja siihen liittyvän osaamisen ympärille. Näin merkissä kuvattu osaaminen voidaan sanoittaa ja dokumentoida.

Digitaaliset osaamismerkit erilaisissa opinnoissa

Tulevaisuudessa digitaaliset osaamismerkit ovat entistä merkittävämpi osaamisen tunnistamisen tukijärjestelmä, joka palvelee paitsi tutkinnon suorittajaa HOPS- ja AHOT-prosesseissa myös erityisesti tarjoten mahdollisuuden nostaa esiin työelämässä toivottua osaamista syvällisemmin kuin tutkintotodistuksissa. Tämä prosessi mahdollistaa moniulotteisen vuoropuhelun tekijöiden, työnantajien, oppilaitosten ja koulutuksen kehittäjien kesken.

Osaamismerkkien avulla voidaan myös jäntevöittää eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja, mutta mikä vielä merkityksellisempää, tukevat ne opiskelijan motivaatiota osana osaamismerkein ohjautuvaa oppimista, jossa osaamisen kehittämisprosessi on usein myös pelillistetty (Brauer & Siklander, 2017; Brauer, Siklander, & Ruhalahti, 2017; Brauer, Korhonen, & Siklander, 2017).

Case Oppiminen Online

Oppiminen Online  on pelillistetty digiosaamisen kehittämisohjelma, jossa keskeisenä teemana on TVT:n opetus- ja ohjauskäytännön kehittäminen digitaalisilla osaamismerkeillä. Konseptissa on tarjolla oppimisen tueksi avointa oppimateriaalia, ja siinä tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien TVT-osaamista eritasoisilla osaamismerkeillä. Toimintamalli innostaa itsenäiseen ja yhteisölliseen digiosaamisen kehittämiseen (Brauer, Kettunen, & Hallikainen, in press).

Mukana ovat HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Oulun ammattikorkeakoulu,  Ammatillinen opettajakorkeakoulu, joka koordinoi valtakunnallista Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutushanketta. Kokonaisuudessa on mahdollista suorittaa yli 50 erilaista osaamismerkkiä, ja lisäksi voi tavoitella osaamisen osoittamista tietyistä osaamistasokokonaisuuksista: Some-Noviisi (2 op / 10 osaamismerkkiä), Some-Ekspertti (2 op / 25 osaamismerkkiä) ja Somekehittäjä (5 op / 45 osaamismerkkiä). Osaamismerkin myöntämisen peruste on osaamistavoitteesta muodostettu arviointikriteeri, johon peilataan hakijan näkyväksi tekevää osaamista.

Kuva Pauliina Mäkelä: Koonti yhden opiskelijan suorittamista osaamismerkeistä osana Ope.fi I-III taitotasojen opintoja laajuudeltaan yhteensä 10 op.

Pelistetyssä osaamisen kehittämisohjelmassa pyritään ansaitsemaan osaamismerkkejä ja merkkien myöntäminen tapahtuu Open Badge Factory-järjestelmässä (Brauer & Ruhalahti, 2014). Osaamismerkin hakemisen yhteydessä hakija osoittaa osaamistaan ohjeistuksen mukaisesti. Osaamisen osoittamisen tapoja on esimerkiksi linkin lähettäminen omaan opetuskokonaisuuteen jossakin tietyssä digitaalisessa ympäristössä, videotuotanto ja kuvaruutukaappaukset. Oppiminen Online -pelissä on hyödynnetty hyvin yksinkertaisia pelillistämisen elementtejä (Deterding, 2012): verkkosivuilla on tulostaulu (Leaderboard), josta selviää ryhmien suoritukset ja viimeiseksi ansaitut osaamismerkit reaaliajassa. Joukkuehenkeä kasvatetaan suljetussa Facebook-ryhmässä kannustaen osaamismerkkien hakemiseen ja joukkueen ryhmäytymiseen. Kuukausittain parhaiten osaamismerkkejä ansainnut joukkue palkitaan. (Korhonen, 2014)

Digitaalisia osaamismerkkejä on käytetty Oppiminen onlinessa jo pian viiden vuoden ajan osana opettajankoulutuksen osaamisen kehittämisen jatkumoon liittyvää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lisäksi Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on kehitetty niin ikään valtakunnallinen Yrittäjyyskasvatuksen-osaamismerkki yhteistyössä Suomen yrittäjien kanssa. Esimerkiksi näiden pilottien perusteella kehitetään paraikaa Open Merkit-hankkeessa valtakunnallista mallia, jolla hallinnoidaan koko ammatillista opettajankoulutusta koskevaa valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää. Tämän järjestelmän on tarkoitus pilotoida hallintajärjestelmää ja ennakoida osaamismerkkijärjestelmän laajempaan käyttöönottoon vaadittavia ratkaisuja sekä vahvistaa ammatillisten opettajien, niin työssä olevien kuin opettajankoulutuksessa olevien digiosaamista.

Case Opintokeskus Sivis

Opintokeskus Sivis edistää epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista osaamismerkein. Sivis luo ja myöntää itse osaamismerkkejä sekä tukee ja ohjaa järjestöjä osaamismerkkityössä. Siviksen oma osaamismerkkiperhe pitää sisällään yhteensä 28 merkkiä digiosaamisesta, järjestöosaamisesta ja koulutusosaamisesta. Haettavissa on toteuttaja- ja kehittäjätasoisia osaamismerkkejä eri osaamisalueista ja kuka tahansa voi olla Siviksen tunnustama sosiaalisen median osaaja, koulutustoiminnan johtaja tai yhdistysviestijä. Siviksen osaamismerkit ovat kirjaimellisesti osaamisesta kertovia merkkejä. Merkin hakijan tulee osoittaa osaamisensa erillisellä hakemuksella ja osaaminen arvioidaan Siviksen asiantuntijatiimissä. Merkit siis sekä tunnustavat osaamista että antavat mahdollisuuden harjoitella oman osaamisen sanoittamista ja dokumentointia. Siviksen osaamismerkit ovat kontekstivapaita eli niihin vaadittava osaaminen on voitu hankkia esim. koulutusten tai vapaaehtoistehtävien kautta.

Järjestökenttä tuottaa monenlaista laadukasta osaamista. Koulutukset sekä vapaaehtois- ja luottamustehtävät kerryttävät osaamista, ja varsinkin arkioppimisen kautta syntyvää osaamista on ollut haastavaa tunnustaa. Tähän haasteeseen kehitettiin ratkaisuksi Siviksen ja järjestöjen yhteinen osaamismerkkiperhe.

Osaamismerkkien eri tasot

Mikäli osaamismerkeillä halutaan tukea opiskelijan motivaatiota, tulee osaamismerkkijärjestelmän tukea opiskelijan sisäistä motivaatiota eri laajuisten, ja eri tavalla vaativien todisteiden muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa eri merkkien sisältöjen vaihtelevuutta osana oppimisprosessia (Brauer, Ruhalahti, & Hallikainen, in press).

Pelillistämisen näkökulmasta tarvitaan pieniä perusmerkkejä, sisältöön perustuvia meta(mestari)merkkejä sekä lukumäärään perustuvia tasojen koontimerkkejä (Brauer, Korhonen, & Siklander, 2017). Näistä on hyviä esimerkkejä Oppiminen Online -merkkiperheessä.

Lisäksi esimerkiksi Hamk ja Oamk, Ammatillisten opettajakorkeakoulujen Digiope-erikoistumiskoulutuksissa on käytössä yhdenmukainen valtakunnallinen merkistö, joka tunnustaa osaamiskokonaisuuksiin liittyvää osaamista. Tämän järjestelmän sisällä käytetään myös muita perusmerkkejä mm. Oppiminen Online-merkkiperheestä.

HAMK, ammatillisella opettajakorkeakoululla on käytössä samat merkit violetteina ja ne tulevat tulevaisuudessa Oamkin merkkien tavoin sulautumaan valtakunnalliseen järjestelmään.

Opintokeskus Siviksen osaamismerkkiperheeseen kuuluu toteuttaja- ja kehittäjätasoisia merkkejä. Merkit erovat toisistaan osaamiskriteerien ja niihin liitetyn kuvan perusteella. Osaamismerkkiperheeseen kuuluu myös kokonaisosaamismerkkejä, jotka myöntyvät automaattisesti kun niihin tarvittavat yksittäiset osaamismerkit on myönnetty.

Merkillä on väliä myös tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa digitaaliset osaamismerkit tulevat olemaan osa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista erilaisissa opinnoissa: merkkiperheissä on mukana eri laajuisia ja haastavuudeltaan vaihtelevia merkkejä. Järjestelmä mahdollistaa esim. opintojen pelillistämisen ja laajempien osaamiskokonaisuuksien tunnistamisen. Tulevaisuuden osaamismerkkien kriteerit ovat kehittäviä ja kehittyviä, ja sovitettavissa valtakunnalliseen järjestelmään. Teknisesti merkit ovat liitettävissä vaikkapa Virtaan ja Koskeen. Nämä merkit ovat tapa paitsi arvioida, myös ohjata oppimista. Osaamismerkit tekevät opiskelijan koko osaamisen näkyväksi työelämään, hänen valitsemallaan tavalla. Merkkien suunnittelu, arviointi ja niihin liittyvä ohjaus ovat yksi tapa järjestää oppimista tavalla, joka vastuuttaa opiskelijan oman oppimisprosessinsa omistajaksi. Osaamisen pelimerkit -hankkeessa merkillä on väliä – seuraa blogista, miten tulevaisuuden merkeistä tulee totta.

Kirjoittajat:


KM Sanna Brauer toimii Osaamisen pelimerkit -hankkeessa osaamismerkkien ja pelillistämisen asiantuntijana. Brauer työskentelee opettajankoulutuksen lehtorina Oamk, ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja valmistelee väitöskirjaa osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta.
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/sannabrauer/


Lehtori Sanna Ruhalahti toimii Open merkit -hankkeen projektipäällikkönä, jossa kehitetään valtakunnallinen ammatillisen opettajan uran ja opettajaopintojen aikaisen osaamisen tunnistamisen sekä tunnustamisen digitaalinen osaamismerkistö. Ruhalahti työskentelee opettajankouluttajana HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla ja hyödyntää joustavin toimintamallein osaamismerkien ohjautuvaa oppimista.
LinkedIn: www.linkedin.com/in/sannaruhalahti

KM Lotta Pakanen toimii Opintokeskus Siviksessä järjestöllisen aikuiskoulutuksen asiantuntijana. Pakasen osaamisalueisiin kuuluvat erityisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät prosessit sekä digitaaliset osaamismerkit. Opintokeskus Sivis edistää osaltaan epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja osaamismerkit ovat keskeinen osa tätä työtä.
LinkedIN: www.linkedin.com/in/lottapakanen

Lähteet

Abramovich, S., Schunn, C. & Higashi, R. M. (2013). Are badges useful in education? It depends upon the type of badge and expertise of learner. Educational Technology Research and Development, 61,(2), pp.217–232.

Brauer, S., Kettunen, J. & Hallikainen, V. (in press).“Learning Online” for Vocational Teachers – Visualisation of Competence-based-approach in Digital Open Badge-Driven Learning.

Brauer, S., Korhonen, A-M. & Siklander, P. (2017). Online Scaffolding in Digital Open Badge-Driven Learning in Professional Development. Manuscript submitted for publication.

Brauer, S. & Ruhalahti, S. (2014). Osoita osaamisesi osaamismerkein [Show your competences with digital badges]. In A.-M. Korhonen and S. Ruhalahti, eds, Oppimisen digiagentit. HAMKin e-julkaisuja 40/2014. pp. 87-92. Available from https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf

Brauer, S., Ruhalahti, S., & Hallikainen, V. (in press). Exploring Triggers of Gamified Digital Open Badge-driven Learning in Professional Development Through Constrained Correspondence Analysis.

Brauer, S. & Siklander, P. (2017). Competence-based assessment and digital badging as guidance in vocational teacher education. In H. Partridge, K. Davis, & J. Thomas (Eds.), Me, Us, IT! Proceedings ASCILITE2017: 34th International Conference on Innovation, Practice and Research in the Use of Educational Technologies in Tertiary Education. 191-196.

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 19(3), 7–23.

Deterding, S. (2012). Gamification: designing for motivation. interactions, 19,(4), pp.14– 17.

Korhonen, A-M. (2014). Pieniä ja suuria pelejä. Teoksessa A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (toim.) Oppimisen digiagentit. Hamkin e-julkaisuja 40/2014. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 14.2.2018 osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf

Oppiminen Online. (n.d). http://www.oppiminenonline.com/

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa