Tällä viikolla vietetään kansallista Hävikkiviikkoa (www.havikkiviikko.fi).  Yksi hyvin konkreettinen ja jokapäiväinen hävikkiasia on ruokahävikki.  Nimittäin ihan joka päivä kannamme ruokaa kaupasta kotiin, liedeltä lautaselle, ja joka päivä sitä joutuu myös biojätteeksi tai päätyy syömäkelpoisena roskikseen. Meilläkin, täällä Oulun ammattikorkeakoulun kampuksen ravintoloissa, viikoittainen lautashävikki on pahimmillaan  useita satoja kiloja (per ravintola).

On arvioitu, että kaikesta ruoasta keskimäärin 25-30 % päätyy jätteeksi. Se on isossa mittakaavassa aivan valtava määrä. Maailmanlaajuisesti 1,3 miljardia tonnia pois heitettyä ruokaa vuosittain. Sillä määrällä voisi ruokkia 2 miljardia ihmistä! Merkittävin osa ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa (35 %). Perässä tulevat ruokateollisuus (27 %), ravintolat (20 %) ja kaupat (18 %). Osa ruoasta jää käyttämättömänä maahan, osa katoaa matkalle, osa jää myymättä kauppaan tai ravintolaan, ja loput jää vain yksinkertaisesti syömättä. Hukkaan heitetty ruoka lautaselta on noin 6 % koko ruokahävikistä. Se on pieni, mutta se hyvin merkittävä osa, johon jokainen voi helpoiten itse vaikuttaa.

Mitenpä hävikin hävittämisessä voisi sitten onnistua? Aina on hyvä ensin kiinnittää asiaan huomiota ja tarkkailla, mistä päivittäin hukkaan menevä ruoka kertyy? Onko se ruoanlaittamisesta kertyvää biojätettä? Onko ruokaa jäänyt ylimääräisenä lautaselle? Onko sitä valmistettu liikaa? Ostetaanko kaupasta aina jotain samaa tuotetta, joka päätyy syömättä? Kun syyt ovat selvinneet, on paljon helpompaa keksiä ratkaisut. Meidän perheessä biojätteet ovat useimmiten ruoanlaittoon liittyvää sälää, hedelmien kuoria, teepusseja, kahvinpuruja tai jo pilaantunutta ruokaa. Osa ruoasta ei valmistamisen jälkeen kestä kovin pitkään säilytystä. Ja joka kerta se harmittaa aivan yhtä paljon, kun joutuu heittämään jotain menemään.

Hyvällä suunnittelulla asiaan voi vaikuttaa. Jämäruoasta ja tähteistä voi luovasti laittaa uutta ruokaa. Tähän löytyy hyviä vinkkejä mm. blogeista tai Marttaliitolta. Ylimääräisen ruoan voi myös pakastaa. Ostosten etukäteissuunnittelua kannattaa harrastaa ja laatia vaikka viikon ruokalistat etukäteen. Parhaimmillaan hankittuja ruokatarpeita voi yhdistellä eri päivinä niin, että kaikki hankittu ruoka tulee varmasti käytettyä. Viikko-/kuukausi-ruokamenun suunnittelulla säästää aikaa ja rahaa.

Kolmas vinkkini on inventointi. Minulla on tapana aina aika ajoin pitää kaapintarkastuspäiviä, jolloin käyn läpi kuivamuonat ja jääkaapin tavallista tarkemmin. Tarkistan päiväykset ja heitän pois sellaiset elintarvikkeet, joiden käyttöpäivä on mennyt ohi. Teen ruokaa vain niistä aineista mitä minulla on enkä käy kaupassa. Kaappien läpikäynti antaa hyvän kuvan siitä mitä on, ja mitä mahdollisesti tarvitsee hankkia lisää. Monet kuivamuonat ovat käyttökelpoisia yli parasta ennen päiväyksen ja niiden käyttökelpoisuutta voi testata esim. haistelemalla. Jos ei haise, se on todennäköisesti syötävää. Liha- ja maitotuotteiden kanssa tosin on aivan eri juttu.

Kaupassa on hyvä tarttua alennettuihin tuotteisiin, mutta kannattaa katsoa tarkkaan niidenkin päiväykset ja syödä parasta ennen päiväyksen ohittaneet tuotteet mahdollisimman pian pois. Jos hävikkiruoan ostaminen muutoin kiinnostaa, niin Suomesta löytyy ainakin yksi kivijalkakauppa. Vasta avattu WeFood sijaitsee Helsingin Kalasatamassa. Verkkokauppoja Suomessa on sen sijaan jo kaksi, Fiksuruoka >  https://www.fiksuruoka.fi/  ja Matsmart>  https://www.matsmart.fi/. Mitä enemmän kuluttajat käyttävät näitä kauppoja, sitä varmemmin tuottajatason hävikkiruoka vähenee.

Hävikkiruoan lahjoittaminen on myös lainsäädännön osalta helpottunut, ja sitä myötä ilmiönä kasvanut. Kaupat voivat nyt lahjoittaa ylijäämäruoan vapaasti. Apua tarvitsevia on paljon. Vähittäistavarakaupat antavat ylijäämäruoat yleensä hyväntekeväisyyteen tai seurakunnalle. Eri paikkakunnilla toimii useitakin ruokaa jakavia hyväntekeväisyysorganisaatiota. Näin ollen ruoka-avun tilanne on parantunut hävikkiruoan jakamisen ansioista.

Oulussa ruokajakelua tekee ainakin Arjenapurit. He etsivät paitsi lahjoittajia, myös vapaaehtoisia ruoanjakajia mukaan toimintaan. Edelleen ruokakaupoilla syntyy myös syömäkelvotonta ruokahävikkiä. Pelkästään K-ruokakaupoissa viime vuonna noin 12 miljoonaa kiloa. Suurelta osin syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistettiin kuitenkin biokaasua, jota hyödynnetään energiana esim. uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Myös kauppojen pidentyneet aukioloajat ovat jonkin verran vähentäneet hävikkiä.

Ravintolat sen sijaan ovat pystyneet tarjoamaan kuluttajille edullista ylijäämäruokaa esim. mobiiliapplikaatioiden, kuten ResQ.en ja Lunch.ien kautta. Näiden rajoite tosin on se, ettei niille rekisteröityneitä tarjoajia ole kaikilla paikkakunnilla. Toisaalta joillain pakkakunnilla myös ruokakaupat tarjoavat ylijäämätuotteita ResQ.en kautta. Se on tosi hieno juttu. Kannattaa siis ladata applikaatio. Pääkaupunkiseudulla toimii myös muutama hävikkiruoasta uutta ruokaa valmistava ja tarjoileva ravintola (Nolla ja Loop). Joillain kahviloilla ja ravintoloilla on myös vakiintunut oma tapansa hävikkiruoan myyntiin. Tiedän ainakin yhden kahvilan Oulussa, joka myy joka viikonloppu kaikki loput pullat ja leivät könttänä kiinteällä hinnalla. Varauslista on pitkä.

Jonkin verran ruoka liikkuu myös sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa. Erilaiset ryhmät mahdollistavat yksityishenkilöille tavan jakaa ilmoituksia hävikkiruoasta, kuten marja- ja omenalahjoituksista. Jos vain osaa ja hoksaa laittaa ilmoituksen, niin aivan varmasti saa ylijäämät menemään. Lisää erilaisia arjen ruokahävikkivinkkejä voit lukea Hävikkiviikko.fi -sivulta.

On tärkeää ottaa ruokahävikki vakavasti ja miettiä itse mitä jokapäiväisessä käyttäytymisessä voisi muuttaa. Ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kauhoa sillä itselleen aina se sopivankokoinen annos. Hukkaan heitetty ruoka on kuitenkin hukkaan heitettyä rahaa.

Rakkaudesta ruokaan

Nina Patrikka, viestinnän lehtori

#hävikkiviikko #hävikinkaatajat #kestäväkehitys #voitvaikuttaa #oamk_keke #jämäruokaa #oamk_ouas #foodwasteweek #sustainability #trashcuisine #sustainabledevelopmentgoals

Lähteet: hävikkiviikko.fi, Karita Soinio. Hyvin eletty – Vastuullinen koti, ruoka, kauneus & muoti, Pirkka 9/18, Oamk.in jätepisteet -raportti