Saavutettavuus tarkoittaa, että verkossa olevat palvelut sisältöineen ovat käytettävissä ja ymmärrettävissä kaikille, joilla on tuohon sisältöön pääsyoikeus. Esimerkiksi näkö- tai kuulovamman ei pitäisi estää palveluiden käyttöä.

Saavutettavuus ei ikävä kyllä ole toteutunut julkisissa palveluissa. Niinpä EU:ssa piti erikseen säätää saavutettavuusdirektiivi, jotta tilanne paranisi ja sisältöjen saavutettavuus saataisiin varmistettua lainsäädännön avulla. Suomen kansallinen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, joskin myöhässä: saavutettavuusvaatimuksien porrastettu soveltamisaikataulu on direktiivin vaatimusten mukaan alkanut jo 23.9.2018. Suomi on myös sitoutunut YK:n yleis­so­pi­muk­seen, jonka mukaan pal­ve­lut oli­si suun­ni­tel­ta­va sel­lai­sik­si, että kaik­ki ih­mi­set voi­vat niitä käyttää.

Kuva: Public domain

Saavutettavuusvaatimukset koskevat julkisen sektorin digitaalisia palveluita ja tämä tarkoittaa myös yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Esimerkiksi Oamkin verkkosivujen ja Moodlessa olevien opetussisältöjen on täytettävä saavutettavuusdirektiivin minimitaso. Käytännössä vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen (Web Content Accessibility Guidelines) AA-tasoon. Ohjeistuksesta löytyy suomenkielinen versio.

Direktiivin tavoite on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet toimia verkossa – tämä on myös Oamkin tavoite. Meillä on aloja, joita pitää voida opiskella ja joille pitää voida työllistyä, vaikka olisikin näkövammainen, värisokea, kuulovammainen tai kärsisi lukivaikeuksista. Luehan seuraava inspiroiva juttu: Sokea koodari näkee koodin mielessään puuna – ”Ei kannata pelätä haasteita vaan kohdata ne”.

Näillä käytännön ohjeilla pääset jo pitkälle:

Lukivaikeuksista kärsivät hyötyvät selkokielisistä sisällöistä. Suosi suoraa sanajärjestystä ja vältä pitkiä lauseita. Lue lisää selkokielestä Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Osa opiskelijoista voi haluta kuunnella tekstimuotoisia sisältöjä ruudunlukuohjelmaa hyödyntäen: silloin ei tarvitse tuskailla sen kanssa, että kirjaimet hyppisivät silmissä.

Kuulovammaiset tarvitsevat videot sekä äänitallenteet tekstimuodossa.

Käytännössä kaikki sisällöt pitää tällöin aina olla tarjolla tekstinä siksi, että siten ne ovat myös näkövammaisten (=lasejakin käyttäessään heikkonäköiset tai sokeat) käytettävissä, joko ruudunlukijan tai esimerkiksi pistekirjoitusnäytön avulla. Sisällön ymmärtämisen kannalta oleellisille kuville pitää aina tarjota tekstimuotoinen vaihtoehto: näitä ovat esimerkiksi kaaviot ja kuvaajat. Erilaisissa kuvaajissa ja taulukoissa ei saisi käyttää väriä ainoana keinona erottaa sisältöjä toisistaan, sillä näkövammaiset ja värisokeat eivät silloin saa sisällöstä selvää.

Yleensäkin tekstin pitää olla aitoa tekstiä, pelkkä kuva tekstistä ei käy.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että PDF-tiedostojen tulee olla tallennettu ISO 19005-1 -yhteensopiva (PDF/A) -muodossa. Voit tarkistaa oman PDF-tiedostosi niin, että maalaat siitä tekstin, kopioit sen ja liität sen tekstinkäsittelyohjelmaan. Jos saat liitettyä tekstin, tiedostossasi on vaadittava tekstikerros eli se on luettavissa ruudunlukuohjelmalla. Tiesitkö muuten, että OneNotessa saat kätevästi luettua kuvana olevan tekstin tekstiksi? Liitä kuva OneNoteen ja hae hiiren kakkospainikkeella avautuvasta pikavalikosta ”Copy Text from Picture” -vaihtoehto. Tämä toimii tosin vain OneNoten Windows-versiossa.

Lue lisää saavutettavuusdirektiivistä osoitteesta https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi. Siellä kerrotaan soveltamisaikataulu seuraavasti:

• 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
• Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.
• Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Oamkin eKampus tulee järjestämään saavutettavuuteen liittyviä työpajoja, joista tiedotetaan tarkemmin Heimossa sitten kun aikataulut ovat tiedossa. Lokakuussa Microsoft järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa maksuttoman Saavutettavuus-webinaarin 8.10.2018 klo 14 – 15.

Anna-Liisa Mattila, sovellussuunnittelija