Opettajaopiskelijamme Heli Leskelä kirjoitti kokemuksistaan opetussuunnitelman kehittämistyöhön osallistumisesta.

Osallistuin lukuvuonna 2017-2018 ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Siihen mukaan lähtemiseen innosti se, että näkisin ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämistyötä lähemmin ja ymmärtäisin paremmin osaamisperusteista opetussuunnitelmaa. Samalla se oli osa opettajaopintojeni vapaasti valittavia opintoja. Tässä poimintoja oppimispäiväkirjasta kehittämistyöhön liittyen. Kirjoittelin sitä viime lukuvuoden ajan.

16.10.2017

Osallistuin ensimmäiseen työryhmäkokoukseen, jossa lukuvuoden tavoitteena on opetussuunnitelman yksinkertaistaminen ja opetussuunnitelman rakenteen muuttaminen. Mukana kokouksessa on tarkoituksena olla oppilaitoksen johto, opettajat, muu henkilökunta, työelämän edustajia, sekä meitä opettajaopiskelijoita; sisäistä ja ulkoista verkostoa.

Aloituskokouksen alussa osallistujat jaettiin aivoriihiryhmiin, ja pienemmissä ryhmissä mietittiin, miten saataisiin opetussuunnitelmaa selkeämmäksi. Itselläkin opettajaopiskelijana on kokemus, että opetussuunnitelman tulisi olla selkeä ja helposti hahmotettava. Yksi tärkeä asia siinä on kieli, sillä se on tulkinnainen asia. Näin ollen esimerkiksi tekemistä ilmaisevat verbit tulisi avata heti aluksi opiskelijoille, jotta kaikki ymmärtäisivät samalla tavalla verbit: tiedät, ymmärrät, toimit, reflektoit. Ne ovat ”työkaluja”, joita vasten peilataan omaa osaamista ja niiden pohjalta tehdään oma HOPS. Opettajaopiskelijat tulevat jokainen niin eri ammattialoilta, joissa on omat käsitteensä, ja osaamisperusteisen opetussuunnitelman käsitteistö on vielä oma maailmansa. Osaamisperusteisuus on meillä opettajaopiskelijoilla yksi oppimisen kohde ja se on tärkeä sisäistettävä asia, sillä varmaan useimmat työskentelevät jatkossa ammatillisen opettajan tehtävissä osaamisperusteiseen opetussuunnitelmaan pohjautuen.

16.11.2017

Olen mukana kokouksessa AC-yhteydellä. Opettajaopiskelijana ryhmään tulo oli hyppäys keskelle toimintaa, joka on suuremmalle osalle ryhmää varsin tuttua ja rutiiniakin. Itse Amokin HOPSin tehneenä olen pikkuhiljaa päässyt kiinni opetussuunnitelman tekemisen juonesta, siitä, missä kohtaa työskentelyssä ollaan menossa. Keskustelut opetussuunnitelmasta selkeytyvät koko ajan omassa mielessäni ja ymmärrykseni opettajan pätevyyteen tähtäävän opetussuunnitelman sisältöjen merkityksestä lisääntyy: ammatilliseen opettajuuteen kuuluu useita osa-alueita. Kaikki osa-alueet ovat oleellisia, vaikka jokaisella opettajaopiskelijalla tai opettajalla on oma ”lempiosaamisalue”. Jokaisesta osa-alueesta tulisi huolehtia, jotta kokonaisuudesta tulee ehjä ja siinä huomioidaan kaikki oleellinen ammatillisen opettajan osaaminen. Niin opetussuunnitelmassa kuin käytännössä opettajan osaamisen hankkimisessa.

19.1.2018

Minulla jäi yliopisto-opintojen jalkoihin vuoden viimeinen palaveri joulukuussa. Tammikuun palaveriin pääsin paikalle. Kävimme läpi, mihin olimme syksyn työskentelyssä päässeet ja lähdimme työstämään opetussuunnitelmaa eteenpäin. Seuraavana toiminta-ajatuksena oli, miten osaamiskokonaisuuksia voisi selkeyttää ja yhdistää, jotta kokonaisuus olisi opiskelijan kannalta helpommin hahmotettavissa ja selkeämpi, ja ettei päällekkäisyyksiä olisi. Opetussuunnitelman kokonaisuus kehittyy koko ajan selkeämpään ja perustellumpaan suuntaan. Vaikka olen ollut koko talven mukana opetussuunnitelman kehittämisessä ja päässyt sisälle suunnitelman tavoitteisiin, uskon, että tämän kehitystyön tuottaman kokonaisuus hahmottuisi minulle uutena opiskelijana paremmin kuin aiempi versio, joka on ollut meillä opiskelijoilla käytössä lukuvuoden 2017- 2018 aikana. Hyvä niin, sehän on tarkoituskin.

12.2.2018

Kehittämistyö on kiinnostavaa ja avartavaa erityisesti, kun opetussuunnitelmatyöllä on haettu osaamisperusteiseen opintokokonaisuuteen selkeämpää muotoa niin sanallisesti kuin visuaalisesti. Kokonaisuus on edennyt selkeään suuntaan. Syksyn alkupalaverin ja aivoriihen pohjalta yhden ryhmän esittämä kaavio on ollut kaiken työskentelyn pohjana. Kehitystyö on edennyt ihailtavan määrätietoisesti ja loogisesti. Paljon on tullut hienoja oivalluksia ja kaikkien eri asiantuntijoiden osaamista on käytetty tässä työssä. Myös kaikkia osapuolia on kuultu. Aineisto, jota kokouksessa käsiteltiin, oli niin hyvin jo työstetty, että se oli valmiiksi selkeä kokonaisuus. Itselläni opiskelijana ei ollut enää juurikaan epäselvyyksiä. Ryhmässäni kommentoin, että opintojen ymmärrettävyys on koko ajan edistynyt suurin harppauksin ja tuossa muodossa uusi opiskelija ymmärtää kokonaisuuden paljon paremmin kuin aiemmasta meille syksyllä annetusta esityksestä.

21.3.2018

Opetussuunnitelman kehittämistyö on määrätietoisesti edennyt eteenpäin. Tällä kertaa aiheena oli tekstisisällölliset asiat. Tavoitteena oli saada osaamisen arviointikriteerit ymmärrettävämpään muotoon, jos mahdollista, ja ne löytäisivät lopullisen muotonsa. Lisäksi työryhmässä käytiin läpi tarjoumapäiviä, mitkä ovat yhteisiä ja mitkä ryhmäkohtaisia. Tämän päivän aihe oli osaltaan sellaista, että itse olin kuuntelun puolella. Kaikkiin aihepiireihin ei ole minulla opiskelijana selkeää tarttumapintaa, mutta joka kerta oppii jotain uutta ja saa lisätietoa osaamisperusteisesta ohjauksesta ja ryhmätyöskentelystä. Kaikki asian tiimoilta mukana olevat ihmiset tuovat oman kokemuksensa, asiantuntemuksensa ja katsantokantansa näihin palavereihin. Kun palaveri alkaa, aloittaessa ei välttämättä tiedetä vielä, mikä on lopputulema ja mihin suuntaan nähdään parhaaksi opetussuunnitelmaa kehittää. Toki opetussuunnitelmatyöllä on suuntaviivat, mutta jokainen tuo palansa kokonaisuuteen. Kehittämistyössä syntyy aina jotain uutta ja yhdessä kehitettyä, joka palvelee yhteistä organisaatiota ja opiskelijoiden oppimista.

17.5.2018

Lukuvuosi on jo lopuillaan. Huhtikuun kehittämispalaveri sujahti ohitseni, kevät meni Jyväskylässä yliopisto-opintojen merkeissä. Tässä toukokuisessa palaverissa saimme ihastella lähestulkoon valmista kokonaisuutta, selkeää ja hyvin työstettyä opetussuunnitelmaa, jonka rakenne ja sisältö avautuvat toivottavasti paremmin uusille opiskelijoille, kuin meille viime syksynä aloittaneille. Nyt talven palavereissa istuneena ja erilaisia tekstejä lukeneena olen päässyt sisälle osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan ja oppimisen tapaan, ja sen kieleen. En enää osaa arvioida kokonaisuuden ymmärrettävyyttä uuden alkavan opiskelijan silmin ja ajatuksin, mutta koen, että osaamisperusteisuus avautuu uudessa suunnitelmassa selkeämmin. Ja siinä näyttäytyy osaamisperustaisuuden idea oppimisprosessista ja itsensä kehittämisestä paremmin.

Olen oppinut tämän talven kehittämistyössä paljon ja enemmän kuin odotin. Olen saanut paljon uutta perspektiiviä opettajuudesta ja osaamisperusteisuudesta. Osaamisen käsite ja osaamisperusteisuus ovat pinnalla monen yliopisto-opintojaksoni lähdekirjallisuudessa. Reflektointi, henkilökohtaistaminen, asiantuntijuus, elinikäinen oppiminen ja aktiivinen toimijuus ovat ajankohtaisia ja globaaleja koulutuksellisia näkökulmia. Osallistuminen käytännössä osaamisperusteisen opetussuunnitelman kehittämistyöhön on helpottanut myös yliopisto-opintojani ja auttanut suunnattomasti ymmärrystäni osaamisperustaisuudesta –  jos ja kun jatkossa toimin ammatillisena opettajana, tämä työskentely antaa sille uskoakseni hyvää pohjaa.

Opettajaopiskelija Heli Leskelä
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu