Digiohjaus laajentaa ohjauksen saatavuutta

Digiohjausta kaikille! on Oulun ammattikorkeakoulun koordinoima ESR-hanke, joka toteutetaan vuosina 2018–2020. Hankkeen osatoteuttajia ovat Oulun yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattiopisto. Hankkeen päätavoitteena on laajentaa digiohjauksen toimintamallien jalkauttamista ja valtavirtaistamista ”oppaasta käytännön projektiksi” Pohjois-Pohjanmaan alueella eri koulutusasteilla.

Erityisenä tavoitteena hankkeessa on tehostaa ja sujuvoittaa koulutukseen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheita viemällä käytäntöön digiohjauksen toimintamalleja sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa huomioimalla myös erilaisten oppijoiden ohjauksen tarpeet digitaalisten sovellusten käyttöönoton avulla. Painotus on digiohjauksen mentoroinnin toimenpiteiden kehittämisessä ja digiohjauksen jalkauttamisessa perustoiminnaksi. Tässä toimenpiteinä ovat muun muassa erilaiset käytännönläheiset työpajat, joissa opitaan yhdessä kokeillen ja jaetaan yhteisesti omia kokemuksia erilaisista ohjauskäytännöistä.

Työpajojen sisällön suunnittelun pohjana on toiminut Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjaushenkilöstöille keväällä 2018 toteutettu digiohjauksen osaamiskartoitus, johon vastasi yhteensä 62 ohjaustoimijaa ammattikorkeakoulusta ja 72 ohjaustoimijaa yliopistosta. Osaamiskartoituksessa kysyttiin vastaajien omaa arviota muun muassa ohjausosaamisestaan, kokemuksia tieto- ja viestintäteknisten välineiden ja sovellusten käytöstä sekä toiveita digiohjauksen koulutussisällöistä. Osaamiskartoituksen perusteella omaopettajien ja opettajatuutoreiden toiveena oli saada erityisesti tietoa digiohjauksen käytännöistä ja ”peruskursseja yksittäisistä perusasioista ja välineistä”.

Toteutimme 25.9.2018 Oulun ammattikorkeakoulun kampuksella ”Digiohjaus omaopettajan ja opettajatuutorin työssä I” -työpajan, jonne oli saapunut paikalle yhteensä 28 digiohjauksesta kiinnostunutta ohjaustoimijaa Oulun ammattikorkeakoulusta ja Oulun yliopistosta. Työpajan tavoitteena oli tutustua keskeisiin digiohjauksen välineisiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin sekä tunnistaa yhdessä ohjauksen keskeisiä toimintatapoja ja prosesseja.

Ennakkotehtävänä työpajalaiset olivat pohtineet yhteisellä Padlet-alustalla, millainen on heidän mielestään onnistunut ohjaustilanne, joko kasvokkaisessa tai verkko-ohjauksessa. Onnistuneelle ohjaustilanteelle osallistujat löysivät ennakkopohdinnoissaan muun muassa seuraavia yhteisiä nimittäjiä:

Sekä ohjaajan että ohjattavan tavoitteellisuus ohjaustilanteessa.
Onnistunut ja aito vuorovaikutus, dialogisuus ja hyvä keskusteluyhteys.
Tilanteen rauhallisuus ja ohjattavan tunne siitä, että ohjaushetki on omistettu opiskelijaa varten.
Luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri.
Tieto tai sopimus siitä, mitä jatkossa tapahtuu.

Ennakkotehtävänä osallistujat olivat myös tutustuneet Verkko-ohjaaja – Verkko ja etäohjauspalvelut opintojen tukena -ESR-hankkeessa vuonna 2017 julkaistuun verkko-ohjauksen käsikirjaan, ”Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa”. Vastaajat eivät juurikaan nostaneet esille ohjaustilanteen fyysiseen tilaan liittyviä tekijöitä tai pohtineet onnistunutta ohjaustilannetta erityisesti joko kasvokkaisen tai verkko-ohjaustilanteen näkökulmasta, vaan ennemminkin korostettiin ohjaustilanteen ilmapiirin merkitystä, olipa kyseessä sitten lähi- tai etäohjaus.

Opintojen ohjauksen tavoite korkeakoulussa

Työpajan aluksi tarkasteltiin ohjauksen, tieto- ja neuvontatyön sekä digiohjauksen käsitteitä sekä pohdittiin korkeakouluympäristössä tapahtuvan opintojen ohjauksen sisältöjä ja tavoitteita. Ohjauksen tavoitteena on edistää ohjattavan tilannetta hänen toivomaansa suuntaan. Ohjattava nähdään oman elämänsä aktiivisena rakentajana. Hyvässä ohjauskohtaamisessa molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan: ohjaaja ohjattavaa oman elämänsä asiantuntijana ja ohjattava ohjaajaa ohjausprosessin asiantuntijana. [1]

Onnistuneella ohjauksella voidaan korkeakouluissa tukea opiskelijaa aktiiviseen rooliin opinnoissaan ja urasuunnittelussaan, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja opintojen keskeytyksiä sekä edistää valmistumista tavoiteajassa [2]. Opintojen ohjaustilanteeseen voi sisältyä myös tiedottamista ja neuvontaa, mutta tieto- ja neuvontatyö on myös yksi erityinen ohjaustyön muoto korkeakouluissa, erityisesti opiskelijapalveluissa. Digiohjausta kaikille! -hankkeen toiminnassa korostuu holistinen ohjauskäsitys, jonka mukaisesti tieto- ja neuvontatyö on osa ohjauksen kokonaisuutta.

Vasemmalla pienryhmäkeskustelua ja kokemusten vaihtoa digiohjauksesta ja oikealla spotlight-kurkistus ryhmässä meneillään olevaan keskusteluun (kuvat: Joni Liikala)

Oulun ammattikorkeakoulun opintojen ohjaussuunnitelmassa [2] ohjauksen osa-alueet on jaoteltu seuraavasti:

  1. Oppimisen ja opiskelun ohjaus: keskiössä opiskeluprosessi.
  2. Ammatillisen kasvun ja urasuunnittelun ohjaus: keskiössä ammattilaiseksi kasvamisen ja oman osaamisen tunnistamisen tukeminen.
  3. Persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen: keskiössä kokonaisvaltainen hyvinvointi ja yksilön elämän kokonaisuuden huomioiminen ohjaustilanteessa.

Käytännön ohjaustyössä edellä mainitut ohjauksen osa-alueet eivät luonnollisestikaan ole tarkkarajaisia tai määritä yksistään ohjauskeskustelun sisältöä, mutta ne auttavat korkeakoulun ohjaustoiminnan suunnittelua ja vastuun jakoa tarpeenmukaisella tavalla. Jokaisen ohjaustoimijan on syytä myös ymmärtää ohjauksen osa-alueiden kokonaisuus ja oma roolinsa siinä. Kaikki ohjauksen osa-alueet liittyvät toisiinsa ja voivat olla ohjattavalle yksilöllisesti ajankohtaisia eri vaiheissa opintoja.

Digiohjaus mahdollistaa ohjauksen saavutettavuutta

Digiohjausta kaikille! -hankkeen toiminnassa käytämme rinnakkain verkko-ohjauksen ja digiohjauksen käsitteitä tarkoittamaan samaa asiaa. Verkko-ohjaajan oppaassa [3] verkko-ohjauksen käsitettä on määritelty seuraavasti:

Verkko-ohjauksella tarkoitetaan internetin välityksellä tapah­tuvaa ohjausta, jossa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknolo­giaa. Verkko-ohjauksessa kommunikaatiovälineinä voidaan käyttää tietokonetta, tabletteja tai älypuhelimia sovelluksineen. Verkko-oh­jaus voi toteutua paikasta ja fyysisestä etäisyydestä riippumatta. Se voi olla ajallisesti reaaliaikaista eli synkronista tai viiveellistä eli asynkronista.

Verkko-ohjauksessa on mahdollista yhdistellä kuhun­kin tilanteeseen sopivimmalla tavalla molemminpuolista vuorovai­kutusta ja yksisuuntaista viestintää. Yksisuuntaista viestintä on esimerkiksi opiskelijan etsiessä itsenäisesti opintojen suunnitteluun liittyvää tietoa verkkosivuilta.

Ohjauksen saavutettavuuden ja saatavuuden näkökulma on digiohjauksessa keskeinen.  Digiohjaus mahdollistaa ohjauksen saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Myös ohjaukseen hakeutumisen kynnys voi madaltua, sillä välimatka tai esimerkiksi työssäkäynti eivät ole esteenä palvelun saamiselle. Ohjauksen saavutettavuus paranee erilaisten ohjauskanavien myötä ja ohjattava voi usein myös valita itselleen sopivimman vuorovaikutuksen tavan. Ohjattava voi myös valita (tietyillä reunaehdoilla, esim. verkkoyhteys) vapaasti sen paikan, mistä käsin ohjaustilanteeseen osallistuu. Tällöin voidaan välttää vieraan, usein virallisen ja ohjattavalle vieraan tilan mahdollisesti aiheuttama jännitys. [4]

Ohjauksen saavutettavuus: sosiaalinen kynnys ohjauskeskustelussa eri välineillä [4] (kuva: Sara Peltola)

Onnistumisia ja haasteita verkossa

Digiohjauksen johdannon jälkeen työpajassa pohdittiin yhteistoiminnallisesti pienryhmissä keskustellen, millaisia kokemuksia osallistujilla oli tähän mennessä kertynyt ohjauksesta tai tieto- ja neuvontatyöstä verkossa. Millaisia onnistumisia verkko-ohjauksessa oli koettu, entä millaisia haasteita? Millaisia työkaluja ja sovelluksia osallistujat olivat kokeilleet?

Pienryhmäkeskustelujen perusteella osallistujilla oli jo varsin monipuolista kokemusta erilaisten verkko-ohjausvälineiden käytöstä. Haasteina koettiin muun muassa monet eri välineet, tietosuoja-asiat, opiskelijan uskallus käyttää verkkoympäristöä ohjauksessa sekä opiskelijalle uudet välineet, jotka vaativat perehtymistä ennen ohjausta. Onnistumisina mainittiin mm. ajasta ja paikasta riippumaton ohjaus sekä digimentoreiden positiivinen merkitys verkko-ohjausvälineiden käyttöönoton tukemisessa.

Pienryhmät kokosivat ajatuksia oman ryhmänsä keskusteluista yhteiselle Padlet-alustalle ja ryhmien ajatuksia tarkasteltiin keskustelun lomassa niin sanottuina. spotlighteina, eli keskeytettiin kaikkien ryhmien työskentely ja keskityttiin kuuntelemaan mitä kullakin ryhmällä oli juuri sillä hetkellä ollut keskustelun aiheena.

Pienryhmät kokosivat kokemuksiaan digiohjauksesta yhteiselle Padlet-alustalle

Digiohjausvälineet käyttöön

Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kuultiin tietoiskuja kahdesta eri digiohjausvälineryhmästä: verkkoneuvotteluvälineet yksilö- ja ryhmäohjauksessa sekä ohjaus- ja neuvontavideot. Verkkoneuvotteluvälineistä esimerkkeinä mainittiin muun muassa Adobe Connect, Zoom, Collaborative, Google Hangouts ja Skype for Business, jonka verkkoneuvotteluominaisuuksia kokeiltiin työpajan lopuksi.

Ohjaus- ja neuvontavideoiden tuottamisen osalta kuultiin tietoiskuja Screencast-O-Matic-ruudunkaappausohjelmasta, Powtoon-animaatiotyökalusta, Hitfilm express -videoeditointityökalusta,  VideoScribe-animaatiotyökalusta ja Power Point Recording -työkalusta, jonka eri ominaisuuksiin tutustuttiin myös tarkemmin. Verkko-ohjaaja -oppaaseen on koottu huoneentauluksi käytännönläheisiä vinkkejä ja videoiden ja tutoriaalien tekoon.

Pohdintaa ohjaus- ja neuvontavideoiden käyttömahdollisuuksista (kuva: Hanna Ylönen)

Työpajan aikana kuultiin myös kokemusasiantuntijoiden mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia tarinoita digiohjauksen kentältä. Mitä tapahtuu, kun verkkoyhteys katkeaa kesken tuutortunnin eikä ohjaaja huomaa sitä itse? Miten löydetään sekä ohjaajalle että ohjattavalle sopiva tapa työskennellä? Voiko hankaliakin asioita käsitellä verkossa? Miten ohjaus- ja neuvontavideoita voi hyödyntää opintopsykologin työssä?

Työpajan koulutusmateriaaleista löytyy runsaasti linkkejä tarkempiin välineiden käyttöohjeisiin ja vinkkejä niiden käyttötapoihin. Vinkkejä digiohjausvälineistä on koottu myös Verkko-ohjaajan oppaan sovellus- ja laitetaulukkoon. Oppaasta löytyy myös muun muassa vinkkejä digiohjaukseen -huoneentaulu.

Työpaja oli tiivis ja antoi oman ”spotlightinsa” digiohjauksen teoriaan ja käytäntöön. Saadun palautteen mukaan osallistujat kokivat yhteiset keskustelut yliopiston ja ammattikorkeakoulun toimijoiden kesken antoisina. Eri välineiden konkreettisten mahdollisuuksien näyttäminen koettiin myös positiivisena asiana. Työpajan eri puheenvuorojen ja ryhmäkeskustelujen aikana tiivistyi yhteinen ymmärrys siitä, miten digiohjausvälineitä parhaiten saa käyttöön osaksi omaa ohjaustyötään: harjoittele, kokeile, uskalla!

Hanna Ylönen
Kehityspäällikkö, eKampus
Ohjauksen asiantuntija, Digiohjausta kaikille! -ESR-hanke

Työpajan materiaalit

Lisätietoa Digiohjausta kaikille! -hankkeesta

Tutustu verkko-ohjaajan oppaaseen:
Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki – Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

Lähteet

[1] Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

[2] Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Oamkin opintojen ohjaussuunnitelma. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

[3] Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. 2017. Ohjaus ja verkko-ohjaus. Teoksessa T. Guttorm, T. Hakkarainen,  A. Kolehmainen, K. Mäenpää, S. Peltola & H. Ylönen (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki – Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

[4] Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. 2017. Ohjausprosessit ja toimintatavat verkko-ohjauksessa. Teoksessa T. Guttorm, T. Hakkarainen,  A. Kolehmainen, K. Mäenpää, S. Peltola & H. Ylönen (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki – Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa