Polar on työllistänyt vuosien mittaan kymmeniä Oamkin tietotekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuneita insinöörejä. Vakiintuneessa yhteistyössä opiskelijat otetaan sujuvasti mukaan käynnissä olevaan tuotekehitykseen. Kolmen yrityslähtöisen tuotekehitysprojektin, kesäharjoittelun ja opinnäytetyön jälkeen valmistuva insinööri on jo kelpo polarilainen.

Polarille opiskelijaprojektit ovat toimiva rekrytointikanava

Senior Manager, Partners and Operations Kai Pietilä vastaa nopeasti kysymykseen, mitä Polar saa opiskelijoilta. – Polarille hyöty on selkeä: opiskelijat osaavat uusia softateknologioita, jotka on opetettu Oamkin opintojaksoilla. Nuorilla on mahtavasti kiinnostuneisuutta, ja se on hyvä pohja kehittyä alalla.

Sulautetun SW:n vetäjä Markku Karjalainen vastaa yhteydenpidosta Oamkin tietotekniikan opetukseen. Hän toteaa, että talossa projekteihin osallistunutta opiskelijaa ei tarvitse enää juurikaan opettaa työsuhteen alkaessa.

Mika Mustonen, Otto Hyvönen, Markku Karjalainen ja Niko Mänty Polarin Kempeleen toimipisteen aulassa

Polarin Kempeleen toimipiste keskittyy mm. mobiiliohjelmointiin. Ohjelmisto-osaajia tarvitaan, mutta laitepuolen opiskelijoidenkin toivottaisiin hakevan hieman ahkerammin Polarille. Mitä juuri nyt kannattaisi osasta, jos havittelee Polarille töihin? – Ensinnäkin sovellusten ohjelmointia, puhelin- ja mobiiliohjelmointia etenkin Androidille, Javaa, Swiftiä ja juuri nyt erityisesti iOS-osaamista, listaavat Pietilä ja Karjalainen.

– Toinen hyvä osaamisalue olisi testaus. Testauksessa taas on hyvä ymmärtää ohjelmointia ja ohjelmistojen suunnittelua, jotta pystyy kehittämään testejä. Kolmantena tulee mieleen laitepuolelle hyvä C- ja C++-osaaminen. Niin, ja tutkimuksessa tarvitaan ihmisen mittaamisen ymmärrystä ja MATLABin hyvää osaamista.

Yritysprojektit ja opinnäytetyö sopivat Polarin ketterään tuotekehitykseen

Yrityslähtöiset projektit pyörivät Polarilla jo rutiinilla. Yrityksessä mietitään opiskelijoille sopivia aiheita ja esitellään niitä koululla, käydään tietotekniikan Maalisuora-tapahtumassa porisemassa opiskelijoiden kanssa ja otetaan ideoita ja hakuja vastaan. Mobiili- ja web-ohjelmoinnin asiantuntija Mika Mustonen Polarilta vinkkaa, että ständillä opiskelijan kannattaa tuoda esille omat hyvät ideansa tai käyttäjäkokemuksensa.

Yritysprojektit 1 ja 2 eivät vielä välttämättä liity suoraan tuotteisiin. – Tällä hetkellä kuusi opiskelijaa tekee suhteellisen itsenäistä työtä, kertoo Markku Karjalainen. – Polarin ohjaajat seuraavat, miten opiskelijat ovat edenneet, missä tarvitaan apua ja mitkä ovat seuraavat tavoitteet.

Pietilä kuvaa työtavan eduksi oikeiden työtapojen oppimisen: – Ohjaukset ovat koodikatselmointeja, joissa opiskelijat saavat palautetta spekseistä, koodin kommentointitavasta ja koodin laadusta. He näyttävät myös mallisuorituksia koodista. Kehittäjien ja asiantuntijoiden opiskelijoille antama tuki on iso asia.

Yritysprojekti 3 ja opinnäytetyö liittyvät jo tuotteisiin, tyypillisesti osaprojektina, jota Scrum-masteri ohjaa. Vastuuta annetaan junioritason osaajalle sopivalla tasolla.

Oamkin ohjelmistokehityksen opiskelijat Otto Hyvönen ja Niko Mänty aloittivat tammikuussa opinnäytetyön tekemisen Polarille. Valmista pitäisi olla toukokuussa. – Tästä tulee mukava tutkimus, ennakoi Mänty.

Kai Pietilä toteaa, että opiskelijoiden tulo projekteihin toimii ohjelmoinnissa oikein hyvin. – Kaikki tuotekehitys tehdään ketterillä menetelmillä, jolloin opiskelijoita on helppo ottaa mukaan eri vaiheissa. Usein he kokeilevat proof of concept -tyyppisesti jonkin idean toimivuutta. Sehän etenee tyypillisesti määrittelyn ja suunnittelun kautta ohjelmiston koodaukseen ja testaukseen.

Opiskelijat saavat kokeilla, oppia, kehittää ja keskustella, ja muutama ohjaaja panostaa heihin useita tunteja viikossa. – Työmenetelmänä suotava onkin ”kokeile ja erehdy”, painottaa Pietilä.

Yritys arvostaa hyvin kohdennettua hakemusta ja harrastuneisuutta

Polarilaisten mielestä tietotekniikan opiskelijat osaavat pääsääntöisesti hakea töitä asiallisesti ja kohdentaa hakunsa hyvin yritykselle.

Karjalaisen kokemuksen mukaan esimerkkiapplikaatio on hyvä osa hakemusta. – Yhdellä hakijalla oli tosi lyhyt CV, mutta pari hänen Android-sovellustaan tekivät vaikutuksen. Etenkin jos pääsee tutustumaan opiskelijan koodiin GitHubissa, siitä näkee suoraan koodausosaamisen.

Työhaastattelu ratkaisee usein harjoittelijan valinnan, joten sitä kannattaa harjoitellakin. Pitkälle valinnassa päässeet tekevät Java-osaamisen testin, jonka vastauksissa ja soveltavassa hands on -osuudessa osaaminen selviää hyvin.

Mustonen, Pietilä ja Karjalainen kokoavat viimeiset ohjeensa hakijalle: – Perehdy vielä tarkemmin Polarin sovelluksiin ja järjestelmiin. Niistä saa jo hyvää vinkkiä osaamisesta, josta Polarilla hyötyy. Polar Flow’ssa on nähtävissä kaikki tarpeelliset osaamisalueet, kun sen tutkii perin pohjin, ja Polarin GitHubissa on myös näytteitä koodin tyylistä.

– Jos osaat käyttää Polarin sovelluksia, osaat myös kehittää niitä. Kuten minkä tahansa alan yritykseen hakiessa: tuotteen aktiivinen käyttäjä on vahvoilla hakijoiden joukossa, tiivistää Kai Pietilä.

Teksti ja kuvat: Tuula Hopeavuori