Hackathon korkeakouluopiskelijoille

Kirjoittaja
Hanna Teräs
Lehtori (TKI)
Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu 

KOPE ja OHO! –hankkeet ideoivat yhdessä korkeakouluopiskelijoille suunnatun hackathon-tapahtuman syyskuussa 2018. Järjestävänä tahona tapahtumassa toimi Lemonpot ry. Hackathon on innovointitapahtuma, jossa osallistujat ratkovat pienryhmissä heille annettuja tosielämän haasteita. KOPEn ja OHO!n asettama haaste oli keksiä keinoja, joilla korkeakouluopiskelijoiden osallisuutta voitaisiin lisätä korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä. Aikaa tapahtumalle oli varattu koko päivä, joka huipentuisi voittajien julkistukseen iltatilaisuudessa. Voittajille oli tarjolla liput seuraavina päivinä järjestettävään Dare to Learn –tapahtumaan, jossa pääsisivät vielä pitchaamaan ehdotuksensa Dare to Hack -tilaisuudessa.

Hackathoniin osallistui kahdeksan 3-4 hengen joukkuetta. Opiskelijoita saapui paikalle 13 eri korkeakoulusta ympäri Suomen, sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista. Päivä alkoi aamiaisen jälkeen infotilaisuudella, jossa hankkeet esittäytyivät ja esittelivät haasteen. Järjestäjät tarjosivat myös työpajan josta osallistujat saivat eväitä päivän työskentelyyn. Suurimman osan päivää tiimit ideoivat ja työstivät ideoitaan. KOPEn ja OHO!n edustajia oli paikalla koko päivän ajan, ja tiimit saivat käyttää heitä ideoidensa sparraukseen ja kysyä heiltä neuvoja.

Hyvin pian alkoi käydä selväksi, että suurin osa opiskelijoiden ideoista liittyi tavalla tai toisella palautteeseen. Tämä oli koettu yhdeksi suurimmista ongelmista. Ensin hanketoimijat olivat hieman ihmeissään ja yllättyneitäkin – eivätkö tiimit tosiaan keksineet muita kehitettäviä alueita? Palaute tuntui olevan kovin arkipäiväinen ja kulunut aihe. Mutta toisaalta tämä oli sittenkin todella arvokasta tietoa. Jos 13 eri korkeakoulun opiskelijat lähes poikkeuksetta törmäävät ideoinnissaan palautteeseen, eikö se osoita, että korkeakoulujen palautejärjestelmissä todellakin on jotain vialla? Vika kulminoitui siihen, miten ja missä vaiheissa palautetta kerätään, sekä siihen mitä sillä tehdään. Palautekyselyt ovat kurssien jälkeen, ne eivät ohjaa reflektioon, ne eivät auta enää kyselyyn vastannutta opiskelijaa mitenkään, ja ne ovat kokonaan yksisuuntaista viestintää. Ei ihme, että palauteprosentit jäävät usein alhaisiksi!

Iltapäivällä tunnelma tiivistyi, kun tiimit pääsivät pitchaamaan ideoitaan yleisön edessä, ja tuomaristo vetäytyi arvioimaan ehdotukset. Arviointikriteereinä olivat ehdotuksen kyky ratkaista esitetty ongelma, konseptin uutuusarvo, käytettävyys, validointi, sekä ”jokerina” tiimi ja työskentely. Luonteeltaan ratkaisut olivat tapahtumia, sovelluksia tai teknologisia laitteita, seuraavassa tiivistettynä ehdotusten sisällöt.

Campus meet & greet. Tiimi piti keskeisenä ongelmana sitä, etteivät opiskelijat koe riittävää yhteenkuuluvuutta korkeakouluyhteisössään. Ratkaisuksi he ideoivat tapahtuman, jossa opiskelijat ja henkilökunta tuodaan yhteen rennossa ilmapiirissä kampuskävelyjen, työpajojen ja iltajuhlan puitteissa.

Lippa. Tämä tiimi ideoi lukujärjestykseen integroidun palautepalvelun, jonka kautta opiskelijat voisivat antaa just-in-time palautetta missä tahansa vaiheessa kurssia. Palautesovellus ohjaisi opiskelijaa antamaan palautetta sen perusteella, miten hyvin tämä kokee oppineensa. Näin opiskelija pääsisi reflektoimaan oppimistaan, ja antamaan palautetta joka voisi vaikuttaa kurssin kulkuun jo hänen omana suoritusaikanaan.

Eduräätäli. Tiimin konseptoima palvelu suosittelee opiskelijoille big datan avulla räätälöityjä oppimispolkuja ja kiinnostavia sisältöjä. Samalla opettajat saisivat tietoa siitä, millainen lähtötaso ja taidot heidän kurssilleen osallistuvilla opiskelijoilla jo on, ja voisivat siten muokata sisältöjä ja menetelmiä tarpeen mukaan. Myös yritykset voisivat palvelun kautta tarjota opiskelijoille projekteja ja harjoittelupaikkoja.

Why w8 –app. Pelillistetty sovellus palautteen antoon; käyttäjä etenee sovelluksessa kurssipalautetta antamalla. Palautteenanto mahdollistaisi myös opintopisteiden kerryttämisen. Kurssit voisivat sovelluksen avulla perustaa kilpailevia ryhmiä muiden kurssien kanssa.

Korkeakoulualoite. Ratkaisussa opiskelijat voivat tehdä aloitteita korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen liittyen. Aloitteita voi kannattaa web -tai mobiiliappissa tai esimerkiksi kampuksilla järjestettävissä tempauksissa.

Kurssitestamentti. Tiimin ratkaisu oli korvata kirjallinen kurssipalaute opiskelijoiden ja opettajan yhteisellä kurssitestamentin rakentamisen tuokiolla, joka olisi opiskelijajohtoinen tapahtuma. Kurssitestamenttituokio ohjaisi reflektioon ja sen kautta parannusehdotuksiin. Kurssitestamentti välitetään seuraavalle kurssiryhmälle, joka yhdessä opettajan kanssa muokkaa testamentin perusteella kurssisisältöjä ja -toteutusta.

Kurssipalautteet kurssikuvauksiin. Tiimin ratkaisu on tuoda kurssipalautteet näkyville jo osana kurssin kuvausta. Jatkossa kursseja katsoessaan opiskelijat näkisivät, miten kurssi on kehittynyt. Tämä jo vastaanotettu porkkana luo opiskelijalle uutta motivaatiota antaa palautetta, sillä hän osaa tunnistaa palautteen kaaren. Kerätyssä julkaistussa palautteessa keskitytään laadullisiin ja pedagogisiin seikkoihin.

Kurssipalautteet Peppiin. Palautteen antamista ei tiimin mukaan koeta merkitykselliseksi, koska sen ei nähdä vaikuttavan opetukseen millään tavalla. Tiimin ratkaisu on laittaa kaikki palaute näkyväksi kaikille yhdistämällä se oppilaitoksen omaan kurssijärjestelmään, kuten Peppiin. Tiimin näkökulmasta läpinäkyvyys johtaa palautteen aitoon hyödyntämiseen.

Näistä konsepteista raadin suosikiksi nousi Kurssitestamentti. Siinä tuotiin opiskelijat ja opettajat hyvin yhteen, toimimaan ”samalla puolella” ja kehittämään korkeakouluopetusta yhdessä. Se vastasi hyvin sekä KOPEn että OHO!:n tavoitteisiin. Hyvää oli myös se, että malli antaa opiskelijoille vastuuta ja ohjaa reflektoimaan myös omaa oppimista. Ideaa ei kuitenkaan oltu vielä mietitty teknisen toteutuksen tasolle asti, joten lisäkehittely on tarpeen.

Hack voittajat kuvassa (kuvan otti Hanna Alaniska): Ulla Klemola (OHO-hanke), Miika Tiainen (SYL) Hanna Teräs (KOPE-hanke), Eeva Lilja (Helsingin yliopisto), Maria Jokinen (Samok) ja Solja Sulkunen (LINKO)

Hackathonin anti on tullut puheeksi myös muiden hankkeiden yhteydessä, ja jotkut ideat ovat vaikuttaneet hyödyllisiltä niiden näkökulmasta, vaikkeivat voittaneetkaan kilpailua. Yksi näistä on erityisesti Lippa -palautesovellus, jossa tuntuisi olevan yhtymäkohtaa oppimisanalytiikkahankkeiden (APOA ja AnalytiikkaÄly) tavoitteiden kanssa.

Voittajatiimi esitteli idean Dare to Learn -tapahtumassa. Kuvassa toinen vasemmalta Liisa Hyytiäinen (Hämeen AMK)
Mikael Rauhansalo (Jyväskylän AMK) ja Eeva Lilja (Helsingin yliopisto).