Irti öljystä – sikatilan lämmitysjärjestelmä nykyaikaan

Maatilan lämmitysjärjestelmän valinta

Energia on nykyisin keskeinen tuotantopanos maatiloilla. Energiaa käytetään maatilalla keskimäärin 150 000 kilowattituntia vuodessa. Kun uutta lämmitysjärjestelmää valitaan maatilalle, lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on useita.  Tärkein tekijä lämmitysjärjestelmän valinnassa on investoinnin kannattavuus eli lämmityksessä saatavat säästöt. Säästöjen lisäksi monella tilalla merkittäviä tekijöitä lämmitysjärjestelmän valinnassa ovat huoltovarmuus ja lämmitysjärjestelmän vaatima aika.

Maatiloilla lämmitysratkaisut ovat usein puupohjaisia eli pilkkeitä tai haketta, jota tuotetaan oman tilan metsistä (kuva 1). Tilalla muodostuvista biomassoista voidaan tuottaa biokaasua, mutta laitokset ovat toistaiseksi kalliita ja siksi harvinaisia.

Kuva 1. Karsitusta koivurangasta saadaan haketta ja pilkkeitä (kuva: Hilli Anu)

Nykyisin uuden lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomioita myös ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Ympäristötietoisuuden avulla voidaan kohottaa yksittäisen tilan imagoa, mutta samalla voidaan nostaa koko maatalouden imagoa.

Sikalan energiankulutus

Lämmitysenergian kulutus vaihtelee huomattavasti tilan tuotantosuunnan ja koon mukaan. Lypsylehmä- ja nautatiloilla ei yleensä lämmitetä koko tuotantorakennusta. Sen sijaan sikaloita lämmitetään yleisesti ja suurin osa käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Sikalassa lämpötilan tulee olla emakoilla 16–18 ˚C. Porsituskarsinoissa, joissa on vastasyntyneitä porsaita, tulee lämpötilan olla korkea. Pienet vastasyntyneet porsaat tarvitsevat porsaspesään lähes 30˚C lämpötilan (kuva 2).

Kuva 2. Porsaat porsaspesässä lämpölampun alla (kuva: Runola Pekka)

Emakkosikaloiden energiankulutus on keskimäärin 2 233 kWh vuodessa emakkopaikkaa kohden. Emakkosikaloiden energiankulutuksessa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua, sillä energiankulutus voi olla 1 494–3 331 kWh/emakkopaikka/vuosi. Lihasikaloiden energiankulutus vaihtelee 154–1 662 kWh/lihasika-paikka/vuosi. Keskimäärin yhtä lihasikapaikkaa kohden kuluu energiaa 489 kWh vuodessa.

Sikatilan lämmitysvaihtoehdot

Opinnäytetyönä tehdyssä selvityksessä selvitettiin Varsinais-Suomessa sijaitsevalle sikatilalle vaihtoehtoja öljylämmitykselle ja valita sikalalle moderni, edullinen ja ympäristöystävällisempi lämmitysratkaisu nykyisen öljylämmityksen tilalle tai rinnalle. Nykyisellään kohdetilalla kuluu vuosittain 60 000 litraa kevyttä polttoöljyä lämmitykseen ja lämmityskustannukset ovat vuositasolla noin 60 000 euroa. Kokonaislämmitysenergian tarve kohdetilalla on 630 000 kWh vuodessa ja maksimi lämmitystehontarve on noin 285 kW vuorokaudessa.

Sikatilan lämmitysvaihtoehtoja mietittäessä päädyttiin selvittämään hakkeen, pelletin ja maalämmön soveltuvuutta kohdetilalle. Lämmöntarve on niin suuri, että aurinkolämpökeräimiä ei päädytty valitsemaan päälämmityslähteeksi. Myös turpeen käyttö suljettiin pois, koska se on hyvin hitaasti uusiutuvaa energiaa.

Pääasiassa selvitettiin eri lämmitysvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta, mutta myös eri lämmitysvaihtoehtojen vaatima vuosittainen työmäärä huomioitiin, vaikka sen rahallista arvoa ei määritetty. Hake-, pelletti- ja maalämpöratkaisuista pyydettiin tarjoukset.

Öljystä maalämpöön

Kyseiselle tilalle esitetään siirtymistä maalämpöön.  Öljylämmitys voidaan kuitenkin jättää varalle ja tukemaan maalämpöratkaisua. Maalämpö oli vaihtoehdoista selkeästi alkuinvestoinniltaan kallein, lähes 170 000 euroa. Hakelämmitys vaatisi noin 45 000 euron ja pellettilämmitys noin 80 000 euron investoinnit. Lisäksi kummassakin tapauksessa tulisi rakentaa polttoainevarasto, joka nostaisi alkuinvestoinnin kustannuksia. Vuotuiset lämmityskustannukset olisivat arviolta noin 14 000 euroa käytettäessä maalämpöä, 21 500 euroa käytettäessä haketta ja 35 000 euroa käyttäessä pellettiä.

Mikäli sikatila siirtyy maalämpöön, päästään pitkällä ajanjaksolla edullisimpaan ja vähätöisimpään ratkaisuun. Lisäksi tämä lämmitysmuoto tukee tilan tavoitetta uusiutuvan energian käytöstä ja energiankulutuksesta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämisestä.

Anu Hilli, lehtori, maaseutuelinkeinot
Pekka Runola, opiskelija, maaseutuelinkeinot

Lähteet

Runola, P. 2019. Irti öljystä. Sikalan uuden lämmitysjärjestelmän valinta. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Saatavana Oulun ammattikorkeakoulun intranetissä.

Posio, M.  2010. Kotieläintilojen energiankulutus. Pro gradu -tutkielma, Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Helsinki.

Yle Uutiset 12.4.2014. Puu lämmittää maatiloilla.

Vainio, M. 2018. Energiatehokkuutta maatiloille. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti.

 

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019042613369

 

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa