Linnanmaalle muutto lähestyy – miten remonttia tehdään ja millaiset tilat on valmistumassa?

Oamk Linnanmaa -rakennushankkeessa ovat keväällä 2019 käynnistyneet kaikki siihen sisältyvät toteutusvaiheet. Kesäkuun alussa pidettiin harjannostajaiset. Ensimmäinen muutto tapahtuu jo vuodenvaihteessa 2019–2020 ja syksyllä 2020 Oamkin kaikkien Linnanmaalle muuttavien koulutusosastojen ja palveluyksiköiden toiminta käynnistyy uusissa tiloissa.

Oamkin tilojen remontoinnista ja tulevista tiloista kertovat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) rakennuttajapäällikkö Petri Hyvärinen ja Työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntija Suvi Nenonen.

 

Linnanmaan tiloja remontoidaan Terve Talo -periaatteiden mukaisesti

SYK:n rakennushankkeissa on Petri Hyvärisen mukaan sitouduttu noudattamaan Terve Talo -rakentamisen periaatteita. Näin pidetään huolta rakentamisen laadusta ja taataan vuokralaisille terveelliset ja turvalliset tilat koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Petri Hyvärinen kertoo, että toiminnallisten ratkaisujen lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään kosteuden ja sisäilman hallintaan sekä energiankulutuksen optimoimiseen: ”Sisäilmasta on muodostunut rakennusten terveyden ja turvallisuuden kannalta iso osatekijä. Terveyden ja turvallisuuden suhteen ei kiinteistön omistajalla ole varaa laiminlyönteihin. Terve Talo -kriteerien lisäksi käytetään Kuivaketju 10 -kosteudenhallintajärjestelmää.”

Korjaussuunnittelua varten on hankkeen Terve Talo -asiantuntija laatinut Linnanmaalle kosteus- ja sisäilmateknisen tutkimussuunnitelman. Tutkimuksissa määritetään aistinvaraisten menetelmien, mittauksien, rakenneavausten sekä materiaalinäytteiden analysoinnin avulla rakenteet, jotka sisäilman laadun varmistamiseksi tai parantamiseksi on korjattava. Lisäksi tutkimuksilla täydennetään suunnittelua varten tarvittavia lähtötietoja.

Linnanmaan hankkeessa toimii normaalin työmaavalvonnan lisäksi Terve Talo -konsultti, joka huolehtii rakennuttajan puolesta Terve Talo -asiakirjojen ja -tarkastuksien suorittamisesta.

Pääurakoitsijan puolesta kohteeseen on nimetty Terve Talo -vastaavaksi henkilö, joka tekee työmaalla viikoittaisen tarkastuksen, raportoi tarkastuksen tulokset ja vastaa työmaan kosteuden- ja puhtaudenhallinnasta. Hankkeen toteutuksen aikana ulkopuolinen konsultti tekee rakentamisen puhtaustarkastukset, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon asennusalueiden tarkastukset sekä tarkastaa ja kommentoi pääurakoitsijan laatimat puhtauden- ja kosteudenhallintasuunnitelmat sekä niihin liittyvät loppudokumentoinnit.

Oamkin tulevat tilat ovat Linnanmaan ensimmäinen ympäristösertifioitava rakennushanke

Ympäristö- ja yritysvastuuasiat ovat Petri Hyvärisen mukaan saaneet SYK:ssä suuren painoarvon rakentamisessa ja ylläpidossa, joten rakentamiselle on asetettu korkeat ekologiset tavoitteet.

SYK:n rakennushankkeet sertifioidaan kansainvälisellä BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmällä, jossa arvioidaan niin rakentamisen kuin valmiin rakennuksenkin ympäristöystävällisyyttä yhdeksässä kategoriassa. Näitä ovat materiaalit, hyvinvointi, energia, projektinjohtaminen, liikkuminen, päästöt, vesi, jätteet ja maankäyttö.

Uudisrakentamisessa tavoitellaan Petrin mukaan sertifioinnin arvosanaa Excellent ja peruskorjaamisessa, kuten Linnanmaalla Oamkille remontoitavissa tiloissa, tavoitellaan arvosanaa Very Good.

Linnanmaan rakenne tiiviinä rakennuskeskittymänä asettaa Petrin mielestä hyvät lähtökohdat toiminnan tehokkuudelle: ”Linnanmaa on muuttumassa vilkkaaksi monikäyttäjäkampukseksi. Aktiivisessa käytössä olevat monikäyttöiset tilat ovat resurssiviisautta parhaimmillaan.”

Samaa mieltä on myös Suvi Nenonen, jonka mukaan tilojen suunnittelussa on ollut tärkeä kestävän kehityksen näkökulma, että tilat, jotka ovat hyötykäytössä ovat myös ympäristöystävällisempiä kuin tyhjillään seisovat tilat. Petrin mukaan olisi hienoa nähdä jatkossa myös lisää asumista kampuksella: ”Kampusasuminen toteuttaisi tiivistä kaupunkirakennetta, jonka ansiosta kampuksella usein asioivien ihmisten liikkumisen tarve vähenisi.”

Oamkia varten tehtävä peruskorjaus on Linnanmaan ensimmäinen ympäristösertifioitava rakennushanke. Linnanmaan suuret kattopinta-alat antavat Petrin mukaan hyvän potentiaalin aurinkoenergian hyödyntämiseen, joten hän näkisi tulevaisuudessa mielellään aurinkoenergiahankkeen toteuttamisen Linnanmaalla.

 

Seuranta on tärkeä osa remontin onnistumista

Osana rakennuksen toimivuuden varmistusta SYK:n sisäilma-asiantuntijat laativat ja toteuttavat sisäympäristön seuranta- ja jälkihoitosuunnitelman. Seurannan avulla arvioidaan rakennushankkeen onnistumista, todennetaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä varmennetaan tilojen hallittu käyttöönotto työn vastaanottamisen jälkeen.

”Tilojen sisäilman laatutason pysyvyyttä seurataan 2 – 5 ensimmäisen käyttövuoden ajan laaditun suunnitelman mukaisesti. Seuranta jakautuu kahden ensimmäisen vuoden aikana tehtävään seurantaan ja pidemmän aikavälin, 2 – 5 vuoden aikana tehtävään seurantaan. Samalla pyritään tunnistamaan työympäristön sisäilmaan liittyviä riskitekijöitä”, Petri kertoo.

 

Yhteiskehittämisellä toimivuutta

Linnanmaan tiloissa kiinnitetään erityistä huomiota tilojen ja rakenteellisten ratkaisujen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi esteettömyyteen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa huomioidaan puolestaan uudet oppimisen tavat ja muuttuneet opetussuunnitelmat eikä Oamkin muuttavia toimintoja siirretä uusiin tiloihin nykymuodossaan.

Sekä ammattikorkeakoulun väki että suunnittelijat ovat panostaneet Suvi Nenosen mukaan yhteiskehittämiseen kiitettävästi. Kysymys ei ole ollut hänen mukaansa pelkästään tilojen korjaamisesta vaan samalla on tarkasteltu toiminnan tavoitteita nyt ja tulevaisuudessa ja jäsennetty sitä, miten digitaalinen toimintaympäristö määrittää tilallisia ratkaisuja. Prosessi on ollut Suvin mielestä aidosti yhteiskehittävä ja moniääninen.

”Viestintä hankkeen etenemisestä vaihe vaiheelta on ollut erinomaista ja niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin on ollut helppo seurata, miten hanke etenee. Tästä on lausuttu jo useaan otteeseen erityinen kiitos ammattikorkeakoulun viestintään”, tuo Suvi esille.

Petri iloitsee siitä, että suunnittelutyö on toteutettu prosessin alusta loppuun käyttäjiä osallistavana suunnitteluna ja suunnittelua jatketaan aina kohteen valmistumiseen saakka: ”Näin varmistutaan, että toteutuksessa on käytettävissä viimeisin tieto ja tekniikka.”

Millaiset tilat ovat valmistumassa?

Oppimisympäristöön kuuluu Suvi Nenosen mukaan paljon muunneltavia tiloja suurille ja pienille ryhmille: ”Projektioppimistiloja on kehitetty yhdessä oamkilaisten kanssa vastaamaan oppimisen ja opettamisen tarpeita. Luentosalitilaa on vähän. Kaiken kaikkiaan oppimisympäristöt tukevat oppimisen ja opetuksen koko kirjoa muodollisesta epämuodolliseen. Erilaisiin oppimisen tilanteisiin, kuten ryhmäopetukseen ja -työskentelyyn sekä ohjaukseen suunnitellut tilat on varusteltu näppärästi toimivilla teknologiavarusteilla. Ratkaisut ovat myös helppokäyttöisiä.”

Työympäristö on Suvin mukaan puolestaan toimintalähtöinen ja monitilallinen. Suunnittelua on ohjannut myös vyöhykkeinen ajattelu – kohtaamisen vyöhykkeiltä voi vetäytyä peremmälle hiljaisemmille vyöhykkeille, joissa on helppo keskittyä yksilötyöskentelyyn. Taukotilat ovat hänen mukaansa osa tätä kokonaisuutta.

Voiko tiloihin sitten vielä vaikuttaa? Suvin mukaan yhteisesti matkan varrella kehitetyt suunnitelmat ovat toteutumassa, mutta työ- ja oppimisympäristöjen toimivuuteen voidaan edelleen vaikuttaa pohtimalla, suunnittelemalla ja muokkaamalla tilojen käyttötapoja.

”Toimintalähtöinen työympäristö vaatii erityisesti käyttäjiltään uudenlaista tapaa käyttää tilaa. Uudenlainen tapa puolestaan edellyttää yhteisiä sopimuksia ja samalla myös pois oppimista perinteisimmistä tavoista. Näihin seikkoihin on hyvä käyttää aikaa ja tässä yhteinen kehittäminen on edelleen avainasemassa. Kun tilat vihdoin saadaan käyttöön, on aika tarkistaa, miten suunnitellut käyttötavat ovat toimineet – kehittäminen jatkuu vielä siitäkin eteenpäin”, Suvi toteaa.

 

Monikäyttöiset ja ainutlaatuiset tilat

Suvin mielestä erityisen hyvää Linnanmaan tilojen remontoinnissa on, että yhteiskäyttöisyyden visio on ohjannut suunnittelua eikä ajallisesti pitkä prosessi ole tätä himmentänyt. Petrin mukaan Oamkin käyttöön on tulossa monikäyttöiset, joustavat, nykyaikaiset ja tehokkaat oppimis- ja työskentely-ympäristöt, joiden tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavalla Oamkin toiminnan tavoitteita.

Tiloja on suunniteltu niin, että tuetaan Oamkin ja Oulun yliopiston välistä tilankäytön ja toiminnan synergiaa.

Yhteiskäyttöisyyttä palvellessaan tilat ovat Suvin mielestä ainutlaatuiset. Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteet ovat hänen mukaansa kunnianhimoiset: ”Tilat ovat valtava potentiaali yhteistyön, kohtaamisten ja synergian lisääntymiselle – nähtäväksi jää, millaisia uusia toimintatapoja sitä kautta voi syntyä.”

 

Sari Ahvenlampi, laatupäällikkö