Koulutus tukee kasvua kestävään elämäntapaan

 

Kuvaaja: Eeva Mikkonen

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet sekä ympäristön kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Siihen tarvitaan meistä jokaista.

Emme voi elää nyt yli varojemme, vaan meidän on elettävä ja toimittava niin, että lapsillamme ja heidän lapsillaan olisi mahdollisuudet esimerkiksi puhtaaseen juomaveteen, laadukkaaseen koulutukseen ja monilajiseen luontoon.

Kestävä kehitys ei viittaa ainoastaan ympäristön kestävään kehitykseen, vaan se huomioi myös ihmiset, taloudelliset näkökohdat ja ihmisoikeudet.

Sosiaalisen kestävän kehityksen pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen.

Väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen koko väestölle ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä. Muun muassa naisten koulutuksellisessa tasa-arvossa on vielä pitkä tie kuljettavana.

Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää vahvistaa erityisesti inhimillistä ja sosiaalista pääomaa eli yhteiskunnan ja kansalaisten innovaatio- ja muutoksenhallintakykyä.

Taloudellinen kestävä kehitys merkitsee tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja pääomavarantojen ylikuluttamista sekä toimintaa, joka huomioi ympäristön kantokyvyn. Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle, kuten yhteiskunnan keskeisille toiminnoille sekä kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Se helpottaa myös tulevien haasteiden kohtaamista ja niihin varautumista. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.

Kestävään tulevaisuuden rakentamiseen osallistuu meistä jokainen omilla valinnoillaan ja teoillaan sekä tekemättä jättämisillään. Meillä on vain tämä yhteinen pallo, josta pitää huolta niin, että sopeutamme toimintamme sen luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Avainasemassa on paikallinen, alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä ymmärrys asian merkittävyydestä.

 

Kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä asioita, kun ihmisen käyttäytymiseen halutaan saada muutos. Oppilaitosten tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan.

Ekologisen ja taloudellisen kestävyyden pitää näkyä oppilaitosten arjessa kautta linjan vastuullisuutena hankinnoissa, kulutuksessa, kouluympäristön ylläpidossa ja käytössä, ruokailussa, hyvinvoinnissa, opetuksessa ja hallinnossa. Se ulottuu kilpailutukseen ja kehittämishankkeisiin sekä materiaalien ja laitteiden uusio- ja yhteiskäyttöön. Kestävä kehitys näkyy myös tehokkaampien opetustapojen, kuten digi- ja simulaatio-opetuksen, kehittämisessä.

Kestävä ajattelu sisältää myös sosiaalisen näkökulman eli kuinka opiskelu- tai työyhteisössä voidaan edistää hyvää yhteistyötä ja ilmapiiriä sekä jaksamista tai miten mahdollistetaan aktiivinen osallisuus. Tekemisen mielekkyys ja merkityksellisyys sekä ihmisten hyvinvointi näkyvät myös tuloksissa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys heijastuvat turvallisuuteen, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, oppilashuoltoon ja muuhun oppimisen tukeen, kulttuuriympäristöön sekä monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon.

 

Kestävä kehitys on yksi OPH:n määrittelemistä elinikäisen oppimisen avaintaidoista eli valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne ovat myös tärkeä osa ammattitaitoa.

Ammattikoulussa kestävän kehityksen opetus nivoutuu nykyään yhä tiiviimmin ammattialan osaamiseen sekä työympäristöihin ja -prosesseihin.

Kestävän kehityksen ammattitaito on vastuullisuutta, laatua ja ammattiylpeyttä eli tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.

Ammattilainen tuntee alansa ympäristövaikutuksia ja keskeisiä arvoketjuja ja ymmärtää myös sen, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa. Hän on tietoinen kestävistä valinnoista ja niiden merkityksestä ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Kestävää kehitystä voidaan tarkastella yli oppiainerajojen, kokonaisuuksina. Kestävän kehityksen ilmiöpohjaiset projektit oppimismenetelmänä lisäävät opiskelijoiden osaamista, laaja-alaisempaa ymmärrystä sekä uteliaisuutta. Opiskelija ottaa itse selvää ilmiöstä ja tutkii sitä. Menetelmä on opiskelijalähtöinen, osallistava ja motivoiva.

Äidinkielen, kirjallisuuden ja viestinnän tunneilla esimerkiksi ilmastonmuutosta voidaan käsitellä monipuolisesti eri tekstilajien ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Vaikuttavan viestinnän, argumentoinnin ja tunneilmaisun keinot ovat merkittäviä taitoja, joita tarvitaan ilmastokasvatuksessa, ilmastonmuutosilmiön syvällisessä ymmärtämisessä ja ilmastoystävällisen maailman rakentamisessa. Ristiriitaista tietoa on liikkeellä paljon, joten medianlukutaitoa ja kriittisyyttä siis tarvitaan.

Peruskoulussa opettava rehtori Sari Nyrhinen toteaa, että on tärkeää kääntää kulutusajattelu lähellä tuotettuun sekä materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Sijoittajat ovat yhä enemmän lähteneet sijoittamaan yrityksiin, jotka pienentävät hiilijalanjälkeämme. Jokainen Gretan lausahdus sataa näiden sijoittajien laariin.

Kulttuurisesti kaikki, mikä tapahtuu lähellä meitä, ilman suuria kuljetuskustannuksia, on merkittävää. Kulttuuri myös antaa toivoa ja vaihtoehtoja tarjoamalla kestävyyttä, ikuisuutta ja näkökulmia dystopiaan tai utopiaan.

Nyrhinen kysyy, voisiko kaupunkien ja kuntien säästöpolitiikka ollakin vahvuus, mikä pakottaa meidät kohti kestävämpiä valintoja.

 

Kirjoittaja:

Eeva Mikkonen

Opettajaopiskelija

Ammatillinen opettajakorkeakoulu