Osaamisperustaisuus on avainsana jatkuvassa oppimisessa

Osaaminen on in. Työelämässä osaaminen on se, joka ratkaisee. Kukaan ei kysele, missä osaaminen on hankittu, onko siitä näyttää todistusta tai milloin se hankittu. Jos suoriudut tehtävästä, se riittää. Ja jos työtehtävä vaatii uutta osaamista, on sitä hankittava. Helpoimmin se onnistuu, jos korkeakoulutus tarjoaa koulutusta samasta lähtökohdasta käsin, osaamisperustaisesti.

Työelämässä olevien osaamista kehitetään nyt jatkuvan oppimisen termillä (ks. esim. OKM jatkuva oppiminen). Sen rakentaminen ja toteuttaminen onnistuu osaamisperustaisen koulutuksen kautta. Korkeakouluissa on aloitettu osaamisperustaisuuden toteuttaminen Bolognan prosessin myötä, jolloin opintojaksojen tavoitteet käännettiin osaamisen kielelle. Se on hyvä alku, mutta Karjalainen (2019) kuuluttaa sen lisäksi vahvaa osaamisperustaisuutta korkeakouluihin. Tällä hän tarkoittaa osaamisperustaisuuden laajentamista tavoitteista kohti henkilökohtaista polkua, jossa aiempi osaaminen hyödynnetään, opetusta ja ohjausta tarjotaan täydentämään osaamista ja se näytetään aidoissa työtilanteissa.

Osaamismoduulit ja arviointikriteerit tekevät osaamisen näkyväksi

Mikrobiologia I, Kemian perusteet, Mediakasvatuksen kirjallisuus, Insinöörifysiikka sekä Kieli ja yhteiskunta ovat esimerkkejä olemassa olevista korkeakoulujen opintojaksoista, mutta niiden tarjoama osaaminen ei niistä vielä selviä. Osaamisperustaisuus laajentuu opintojaksoista ja niiden osaamistavoitteista kohti osaamisalueita (ks. Happo & Perunka 2019, Pajarre 2019, Pikkarainen 2019, Rajakangas 2019), jolloin yksittäiset opintojaksot kootaan osaamismoduuleiksi (ks. kuva 1). Osaamismoduulien sisältö kuvataan osaamistavoitteissa ja tärkeää on, että osaamisen taso määritellään julkisilla arviointikriteereillä. Niiden avulla työelämän osaamisen täydentäjä löytää oman osaamisensa aukot helposti ja osaa valita itselleen tarpeelliset osaamisen täydentämisen kokonaisuudet.

Henkilökohtaistamisessa räätälöidään opintopolku

Työelämän osaamisen kehittäjät ovat heterogeeninen ryhmä, jolle ei voi tarjota samanlaista opintojaksojen ketjua ja yhtäaikaista etenemistahtia. Osaamisperustaisuuteen kuuluu vahvasti henkilökohtaistaminen, jolloin jokaiselle oppijalle räätälöidään yhdessä työnantajan ja korkeakoulun osaamiskokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa henkilökohtainen osaamisen polku (ks. kuva 1). Arviointikriteerien perusteella voidaan yhdessä keskustellen havaita jo olemassa olevan osaamisen taso ja tunnistaa osaamisaukot. Henkilökohtaistaminen on tulevaisuudessa jokaisen korkeakouluopettajan työtä ja edellyttää luonnollisesti vahvaa substanssiosaamista, mutta myös kykyä ohjata (ks. Moisio & Mäki 2019). Lisäksi tähän on resursoitava korkeakouluopettajalle työaikaa.

Joustavaa osaamisen hankkimista ja osoittamista

Ohjauksessa sovitaan myös, miten työelämän asiantuntija hankkii osaamista. Onko hänelle luontevinta osallistua korkeakoulun tarjoamaan opetukseen paikan päällä vai järjestetäänkö hänelle etäosallistumisen mahdollisuus? Toisaalta on mietittävä, pystyykö hän hankkimaan osaamisen esimerkiksi itsenäisesti opiskellen hyödyntäen osaamiskokonaisuuteen laadittua itseopiskelumateriaalia vai hankitaanko osaaminen työn tekemisen kautta yhdessä omien työpaikkakollegojen kanssa. Työelämän osaajan osaamista ei ehkä enää näytetä klassisella tentillä, vaan osaamisen näyttöön on tarjottava uudenlaisia ratkaisuja.

Jatkuvassa oppimisessa nimenomaan osaamisen kehittäminen on keskiössä, ei suorittaminen eikä todistuksen saaminen. Opitulla tiedolla pitää saada työntekijälle uutta ymmärrystä ja kehittyneitä taitoja, joilla organisaation toimintaedellytykset ja kasvu turvataan. Osaamisperustainen korkeakoulu on oiva kumppani jatkuvassa oppimisessa.

P.S. Osaamisperustaisuus hyödyttää myös tutkinto-opiskelijaa. Osaamismoduulien myötä syntyy vahva ymmärrys omasta osaamista. Arviointikriteerien avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa moninainen osaaminen, joka on voinut syntyä esimerkiksi harrastusten myötä. Henkilökohtaisesti räätälöity osaamisen polku yhdistää esimerkiksi työssäkäynnin ja opiskelun, ja osaamista voi näyttää omaan tahtiin.

Kirjoittaja

Hanna Alaniska
Lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähteet

Happo, I. & Perunka, S. 2019. Osaamisperustainen opettajankoulutus Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424213.

Jatkuva oppiminen, Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen. Luettu 3.12.2019

Karjalainen, A. 2019. Vahvaa osaamisperusteisuutta korkeakouluihin. UAS journal 1/2019. https://uasjournal.fi/paakirjoitus/vahvaa-osaamisperusteisuutta/ Luettu 19.11.2019

Moisio, A & Mäki, K. 2019. Jatkuvan oppimisen pedagogiikka, mitä se on? https://esignals.haaga-helia.fi/2019/11/03/jatkuvan-oppimisen-pedagogiikka-mita-se-on/ Luettu 3.12.2019

Pikkarainen, A. 2019. Koneinsinöörejä kouluttamassa – osaamisperustainen oppiminen. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 3.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424209.

Pajarre, E., Kivimäki, S. & Selänne, S. 2019. Yhteiset osaamistavoitteet Tampereen korkeakouluyhteisön tutkinnoissa – mitä ne ovat ja miten niiden saavuttamista tuetaan opetussuunnitelmatyössä? Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424216 .

Rajakangas, E. 2019. Jäykät suuntautumisvaihdot korvattiin joustavilla paketeilla, joista opiskelija rakentaa oman tutkintonsa. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424207.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa