Eläimet hyvinvoinnin tukena – Kokemuksia eläinkahviloista ja eläinkahvilayrittäjyydestä

Ensimmäiset kotieläimet, lammas ja vuohi kesytettiin vasta noin kymmenen tuhatta (10 000) vuotta sitten. Antiikissa ja keskiajalla koira oli tärkein apurieläin kaikille yhteiskuntaluokille. Koirat toimivat myös työ- ja palveluskoirien lisäksi lemmikkeinä ja maskotteina. Eläimet olivat maatalousvaltaisen yhteiskunnan elinkeino. Eläimet tarjosivat ruoan, lääkkeiden, vaatteiden, raaka-aineiden sekä työ- ja kuljetusvoiman lisäksi apua, turvaa, lohtua ja seuraa.

Sekä fysioterapeutit että toimintaterapeutit käyttävät eläimiä apunaan lasten, nuorten, vanhusten ja erityyppisten kehitysvammaisten hoidossa ja kuntoutuksessa. Suomessa eläinavusteisiin työskentelymuotoihin liittyviä sanoja on käytetty hyvin vaihtelevasti, koska ala on uusi ja terminologia suomeksi vasta vakiintumassa. Eläinavusteinen työskentely (Animal Assited Interventions, AAI) on Kattotermi, joka pitää sisällään eläinavusteisen toiminnan (AAA), terapian (AAT) ja opetuksen (AAP). Green Care harjoittaa Suomessa maaseutuympäristöön ja luontoon liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Eläinavustaja ry on kotimainen koulutusorganisaatio, joka edistää eläinavusteista toimintaa tarjoamalla sitä organisaatioille, järjestöille, yhteisöille ja yksityisille ihmisille. Nykyään eläimiä nähdään hyvin erilaisilla työpaikoilla, ja se tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. Eläinavusteinen toiminta on mielenkiintoista juuri siksi, että se on hyvin ajankohtainen aihe, ja siksi, että eläimet voivat tuoda hyvinkin erilaisia sekä sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä hyvinvointivaikutuksia niiden kanssa työskenteleville henkilöille.

Tutkimuskysymyksenäni on eläinten tuomat kokemukset hyvinvointivaikutuksista yrittäjien, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Toinen tutkimuskysymykseni on mitä hyötyjä ja haittoja eläinkahvilayrittäjyys tuo.

Tutkin kokemuksia eläinten tuomista hyvinvointivaikutuksista eläinkahviloiden Purnauskiksen ja 3D Crush Cafen yrittäjien, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Tein puolistrukturoidun teemahaastattelun edellä mainituille ryhmille kasvotusten. Analyysin aloitin litteroimalla haastattelut jättäen pois aiheet, jotka jäivät tutkielman rajauksen ulkopuolelle. Tein aineistolle laadullisen tutkimuksen Tuomen ja Sarajärven (2018) sisällönanalyysiä soveltaen.

Määrittelin hyvinvoinnin käyttäen apuna Allardtin (1989, 7.) ja Rauramon. (Rauramo 2008, 34.) teoreettisia malleja. Jaoin tutkimustulokset kolmeen pääkategoriaan: psyykkisiin hyvinvointivaikutuksiin, fyysisiin hyvinvointivaikutuksiin ja sosiaalisiin hyvinvointivaikutuksiin. Niiden alle muodostui 12 alakategoriaa.

Tässä tutkielmassa jaoin aineistosta nousevien teemojen perusteella hyvinvoinnin kolmeen pääkategoriaan ja alakategorioihin.

Psyykkiset hyvinvointivaikutukset Fyysiset hyvinvointivaikutukset Sosiaaliset hyvinvointivaikutukset
Mielihyvä Fyysiset sairaudet Sosiaalinen kontakti
Masennus Vireystaso Aito vuorovaikutus
Itsetuntemus Stressin laskeminen Eläimet sosiaalistajina
Ilmapiiri
Läsnäolo
Lohdutus

Kuvassa laadullinen sisällönanalyysi

Aineistolähtöisen sisällönanalyysin suorittamisessa opin tarkastelemaan tutkimusaihetta analyyttisesti ja sen, että analyysimenetelmää voi joustavasti soveltaa tutkimuskysymyksiin sopiviksi.

Tutkimustuloksissa oli yllättävää, kuinka paljon eläinkahviloiden yrittäjät ja työntekijät painottivat hyvän vastuun tuomaa onnellisuutta. Toinen mielenkiintoinen tulos oli se, että erään autistisen työntekijän stressiperäinen migreeni oli lievittynyt jo muutamassa viikossa hänen työskenneltyään eläinten kanssa. Kaikista tärkein tutkimustulos oli kuitenkin se, että eläinkahviloissa oli huimasti iloisempi ja avoimempi ilmapiiri verrattuna normaaleihin kahviloihin. Niin eläimet kuin ihmisetkin olivat iloisia, ja eläinten hyvinvointiin kiinnitettiin runsaasti huomiota. Eläimet tuovat selkeästi iloa, rohkeutta ja luottamusta elämäämme.

Tutkimustuloksissa selvisi myös, kuinka paljon haasteita eläimet voivat tuoda eläinkahviloissa. Yleensä eläinkahviloihin vaaditaan enemmän henkilökuntaa verrattuna normaaleihin kahviloihin, jotta he voivat kertoa asiakkaille, kuinka eläinten kanssa tulee toimia. Eläimet voivat myös aiheuttaa vahinkoja, kuten purra sähköjohtoja tai tehdä tarpeensa väärän paikkaan. Lainsäädäntö on rankkaa, ja elintarvikelait rajoittavat kyseisten yritysten toimintaa. Eläimet aiheuttavat myös kustannuksia, joskus yllättäviä sellaisia esimerkiksi sairauden vuoksi.

Hyvinä puolina sen sijaan eläinkahviloiden yrittäjät toteavat, että eläinten kanssa on helppo toimia. Eläinten hyvinvointi tuo hyvinvointia myös henkilökunnalle. Työn ja harrastuksen yhdistäminen on motivoivaa ja antoisaa työtä, joka maksaa itsensä takaisin. Eläinrakkaat ihmiset saavat siis työstä paljon irti. Eläinkahvila myös mahdollistaa eläinten seurasta nauttimisen, mikäli omaan asuntoon ei ole resursseja hankkia lemmikkieläintä. Tutkimusaineiston mukaan asiakkaiden kanssa kommunikoidaan enemmän kuin tavallisessa kahvilassa. Kissakahvilan asiakkailla on usein joku suosikkikissa, joka motivoi heitä tulemaan kahvilaan. Suomessa ei ole monia paikkoja, jossa voisi vapaasti hoitaa ja silittää eläimiä, ja asiakkaat kokevat kahvilassa käymisen elämyksenä.

Kirjoittaja on Sara Peltomaa, Terwa-akatemia, Liiketalous

 

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa