LEAN 

TkT Tauno Jokinen, yliopettaja  

Työntekijät ovat tehtaan arvokkain pääoma.” – Sakichi Toyoda 

Lean-ajattelun taustalla on kaksi merkittävää japanilaista. Sakichi Toyoda (1867 – 1930) perusti Toyota yhtymän kehittämällä uudenlaisen kutomakoneen, jonka erityispiirre oli kyky tunnistaa vikatilaanteet ja pysähtyä omatoimisesti. Tämä vapautti työntekijät koneen jatkuvasta valvomisesta tuottavampaan tekemiseen. Näin yksi työntekijä kykeni käyttämään useita koneita samanaikaisesti. Yhä edelleen Jidoka, eli inhimillinen automaatio on yksi Leanin kulmakivistä. Varsinaisena Leanin kehittäjänä tunnetaan kuitenkin syntyjään kiinalainen Taiichi Ohno (1912 –1990), joka opiskeli Japanissa ja aloitti uransa Toyotan kehruu- ja kutomakonetehtaassa 1932. Toyotan autotehtaalla Ohno aloitti vuonna 1943, jossa hän keskittyi kehittämään Toyotan tuotantojärjestetelmää. Käytännössä Lean tarkoittaakin samaa kuin Toyotan tuotantojärjestelmä. Englanninkielinen Leania tarkoittava rinnakkainen termi TPS – Toyota Production System on käytössä varsin yleisesti myös tieteellisessä kirjallisuudessa. 

lean

Lean-talosta on useita versioita – Tässä versiossa painottuu liiketoiminnan tavoitteet Leanin johtavana päämäärän, Lean-filosofia Leanin perustana ja ihmiset Leanin keskiössä. 

 

Lean tuli länsimaihin 1990-luvulla 

Länsimaiseen tietoisuuteen Lean tuli, kun Womack, Jones ja Roos julkaisivat vuonna 1991 MIT:n monivuotisen tutkimusohjelman tuloksena kirjaklassikon ”The Machine That Changed the World”.  Tuolla aikakaudella tutkittiin ja julkaistiin laajemminkin japanilaisen teollisuuden poikkeuksellisen hyvän kilpailukyvyn taustalla olevia tekijöitä, joista merkittävimpinä 1980-luvut puoliväliin ajoittuvat laatugurujen Deming ja Juran pääteokset. Samaan asiakokonaisuuteen liittyvät myös ISO9000 sarjan laatujärjestelmien syntyminen ja Eurooppalainen EFQM-laatupalkintomalli sekä amerikkalainen Malcolm Baldridge laatupalkintomalli. Vuosikymmenen ajan laatu- ja lean-teemojen ympärillä oli vahva innostunut ilmapiiri, kun uusia oppeja opeteltiin ja otettiin käyttöön. Japanilaisen osaamisen länsimaistaminen ei kuitenkaan ollut yksinkertainen ja suoraviivainen tehtävä. Suuri määrä hankkeita johti pettymykseen yritysten ottaessa käyttöön menetelmiä sisäistämättä niiden taustalla olevaa syvempää filosofiaa, joka olisi vaatinut muutosta arvojen ja asenteiden tasolla. 

Kun alunperin japanilaisia Lean oppeja tuotiin Eurooppaan amerikkalaisten konsulttien muokkaamana, lopputuloksena oli kaksi koulukuntaa – japanilainen koulukunta ja amerikkalainen koulukunta. Japanilainen Lean-ajattelu on kokonaisvaltainen ihmislähtöisen liikkeenjohtamisen malli, joka sisältää yrityksen liiketoiminnallisten strategioiden jalkauttamisen vuorovaikutuksessa organisaation eri tasojen kanssa Hoshin Kanri menetelmän avulla. Japanilaisen Lean ajattelun perustana on Sakichi Toyodan ja Taiichi Ohnon luoma neljän teeman arvoperusta, eli Lean-filosofia: (1) Keskity pitkän aikajänteen tuloksiin, (2) Perusta menestys toimintaprosesseihin, (3) Kouluta ja kehitä jatkuvasti koko henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneitasi ja (4) Tee jatkuvasta oppimisesta organisaatiosi keskeisin päämäärä.  

 

Japanilainen ja amerikkalainen Lean-kulttuuri painottavat hieman eri asioita 

Amerikkalainen Lean-ajattelu on amerikkalaisen liikkeenjohtamisen mallin pohjalle rakennettu oppirakennelma, joka keskittyy kustannussäästöjen aikaansaamiseen hukkaa poistamalla. Amerikkalainen Lean-ajattelu näkee hukan ensisijaisesti seitsemänä tuhlauksen muotona (1) Ylituotanto, (2) Odottelu ja viivästykset, (3) tarpeeton kuljettaminen, (4) Ylikäsittely, (5) Tarpeettomat varasto, (6) Tarpeeton liike työskentelyssä ja (7) Laatuvirheet. Japanilaisen ajattelutavan vaihtelu (Mura) on hukan juurisyy. Vaihtelu synnyttää kuormituksen epätasapainon, eli jokin osa tuotantojärjestelmästä ylikuormittuu (Muri). Seitsemän tuhlauksen muotoa (Muda) ovat keinoja kompensoida epätasaisen työnjaon seurauksia. 

Lean ajattelu kuvataan usein temppelin muodossa, jonka perusta on lean-filosofiaSeuraava taso, eli sokkeli muodostaa välttämättömät lähtökohdat Leanin toteutukselle, eli (1) 5S toimintatapa, (2) Toiminnan visualisointi mm. Andon-ohjaustaulujen avulla, (3) Hukan eri muotojen tunnistaminen ja (4) toiminnan jatkuva parantaminen organisaation kaikilla tasoilla. Lean temppelin katto on kahden pylvään varassa. Toinen pylväs kehittää toimintanopeutta kilpailukyvyn elementtinä. Tämä tarkoittaa (1) tuotanto-ohjelman tasapainottamista, (2) imuohjausta ja (3) pienerätuotantomallia, joka voi ideaalitapauksessa tarkoittaa yhden kappaleen sarjakokoa. Toinen pylväs keskittyy virheettömyyteen, joka syntyy: (1) Ihmisen hallittavasta automaatiosta, (2) virheen estävistä tuotesuunnittelun ja tuotannon toimintatavoista, sekä (3) Vakioiduista työtavoista, joita kehitetään jatkuvastiKustannustehokkuus on seurausta nopeudesta ja virheettömyydestä. Toimintaa ohjaava Hoshin Kanri strategian jalkauttaminen on kuvattu temppelin katon otsalaudassa. 

 

Lean edistää yrityksen liiketoimintaa lisäämällä ketteryyttä ja parantamalla tuottavuutta 

Oikein toteutettuna Lean edistää yrityksen kilpailukykyä. Nopeus luo ketteryyttä palvella asiakkaita ja reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Nopeus näkyy myös varastoihin sitoutuneen pääoman pienenemisenä, mikä mahdollistaa vapautuvan pääoman käyttämisen yrityksen muuhun toimintaan. Virheettömyys on edellytys nopeudelle. Soljuva tuotantovirta ei ole mahdollista, jos tuotanto joudutaan jatkuvasti pysäyttämään virheiden korjaamisen johdosta. Virheettömyys näkyy myös asiakastyytyväisyytenä. Asiakas saa haluamansa tuotteet tai palvelun sellaisena ja silloin kuin se on luvattu. Asiakastyytyväisyys kasvattaa liikevaihtoa ja kustannustehokkuus lisää kannattavuutta. Vakuuttava esimerkki tästä on Toyota Motor Corporation, joka on tänä päivänä maailman suurin autonvalmistajaToyota valmistaa vuosittain yli 10 miljoonaa autoa. Tämän on tehnyt mahdolliseksi pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ, jonka keskiössä on yrityksen ja sen yhteistoimintaverkoston tärkein voimavara –  työntekijät. 

Japanilaisen koulukunnan keskeisimmät ajatukset julkaisi vuonna 2001 Liker kirjassa The ”Toyota Way”. Kirja on saatavilla myös suomenkielisenä. Toinen vahvasti japanilaiseen Lean-ajatteluun tukeutuva kirja on Bichenon kirjoittama The Lean Toolbox”, jonka 1. painos on vuodelta 1998.  Tämän kirjan 5. painos on julkaistu 2016. Kirja kertoo kattavasti Lean-ajattelun perusteet ja työtavat. 

tauno jokinen

 Artikkelin kirjoittaja Tauno Jokinen toimii Lean asiantuntijana OAMKin konetekniikan osaston toteuttamassa Potkua-hankkeessa, jossa kehitetään oululaisten PKT-yritysten Lean osaamista. Yhteistyön kautta syntynyttä osaamista jaetaan myös perusopetuksessa. Kaiken kaikkiaan vuositasolla OAMKin koneosasto osallistuu noin 20 Lean-projektiin yhteistyöyritysten kanssa. 

 

Lähteet:

Liker JK (2013) Toyotan tapaan, readme.fi, Porvoo.

Womack, JP (1990) The Machine That Changed the World, Scibner, Nebraska.

Bicheno, JR( 2016) The Lean Toolbox 5th Edition, Picsie Books Johannesburg

 

Ensi syksynä myös sinun on mahdollisuus tulla opiskelemaan Oamkin konetekniikan osastolle Leania! Joko avoimen kautta kurssille tai Lean johtamisen yamk-tutkintoon

Ps. Ensi syksynä 2020 Oamkin konetekniikan osasto tulee julkaisemaan Oamk_kone wtih passion -lehdestänsä Lean-erikoisnumeron, joka on kattava tietopaketti aiheesta. Lehti tulee luettavaksi osoitteeseen: www.issuu.com/oamk_kone sekä paperinen julkaisu jakoon Linnanmaan yhteiskampukselle.

oamk_kone

Tunteella ja taidolla, Oamk Konetekniikka. Jo vuodesta 1894. Olemme Suomen kuudenneksi suurimman ja hakijamäärältään neljänneksi suosituimman ammattikorkeakoulun Konetekniikan osasto. Yhteisenä tavoitteena meillä on ylläpitää vetovoimaista, haluttua ja nykyaikaista koulutusohjelmaa, sekä luoda opiskelijoillemme insinöörin identiteetti ja sen avulla luoda opiskelijasta rautainen ja työllistyvä insinööri! Oletko sinä seuraava Konetekniikan insinööri? Pallo on sinulla!

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa