Oamkin tutkintotilanne syksyllä 2020 – määräajassa valmistumisessa haastetta

Ammattikorkeakoulututkinnot rahoitusmittarissa tuottavat 56 % rahoituksesta

 Korkeakoulujen rahoitusta ohjataan tuloksiin pohjautuvalla mallilla. Rahat ansaitaan tuottamalla tiettyjen mittareiden mukaisia tuloksia. Tilastoarvoina mittareissa käytetään tilastovuotta edeltävän kolmen vuoden keskiarvotietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuoden 2021 rahoitukseen lasketaan vuosien 2017 – 2019 suoritettujen tutkintojen keskiarvo.

Ammattikorkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa 2021 – 2024 tutkintojen osuutta on kasvatettu huomattavasti edellisen kauden osuuteen verrattuna (40 %:sta 56 %:iin). Tutkinnoissa huomioidaan nyt myös alakohtaisia eroja, nopeampaa valmistumista ja korkeakoulupaikkojen tehokkaampaa käyttöä.

Tutkintomittariin kytkeytyviä kertoimia ovat aika, koulutusala ja toinen tutkinto. Tavoiteajassa suoritetun tutkinnon kerroin on 1,5. Enintään 12 kk myöhässä suoritettu tutkinto kerrotaan 1,3:lla ja yli 12 kk tavoitteesta jäänyt 1,0:lla. Mikäli valmistuneella on jo aiemmin Suomessa suoritettu saman tasoinen tutkinto, se lasketaan rahoitusta vähentävänä tekijänä kertoimella 0,7.

Tutkintoihin liittyvään rahoitusmittariin on asetettu alakohtaiset kertoimet koulutusalojen erojen huomioimiseksi (kuva 1). Luokasta 1, 2 ja 3 kuuluvien tutkintojen lukumäärä painotetaan kertoimilla 1,0 – 1,75 – 3,0.

Kuva 1. AMK-tutkintojen alakohtaiset kerroinryhmät.

Rahoitusmallissa tutkinnoilla on iso vaikutus. Määräajassa suoritettu tutkinto tuottaa korkeakoululle paremmin rahoitusta, kuin viivästynyt tutkinto. Malli asettaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan keskenään. Jokainen joutuu varmistamaan, ettei sen osuus tutkintojen määrästä, varsinkaan tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen määrässä laske suhteessa tosiin – muutoin sen saama rahoitus laskee. Kun jaettava rahoitus on mallissa vakio, ja jos muut parantavat tulostaan, on meidänkin parannettava tulosta vähintään samassa suhteessa pitääksemme rahoitusosuuden ennallaan.

Tutkinnoissa ja rahoitusmallin muissakin mittareissa on käytännössä pakko yrittää ja onnistua. Viime vuosina ammattikorkeakoulut ovat parantuneet tuloksia selvästi. Tutkinnoissa merkittävin muutos tapahtui 2010-luvun taitteessa (kuva 2). Tuolloin suoritettujen AMK- ja YAMK-tutkintojen osuus verrattuna edellisvuosiin nousi selkeästi, Oamkissakin noin 1 000 tutkinnosta reiluun 1 400 tutkintoon. Uusien opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan kasvanut kuin hieman: vuoden 2005 tilanteesta vuoden 2019 tilanteeseen noin 8 % kaikissa ammattikorkeakouluissa, Oamkissa 1,5 %.

Kuva 2. Tutkintojen suhteellinen muutos ammattikorkeakouluissa ja Oamkissa lähtötasovuoteen 2005 verrattuna. Pylväinä Oamkin tutkintojen osuuden valtakunnallisesta ammattikorkeakoulujen tutkintojen määrästä 2005-2019. (vipunen.fi).

Oamkin tutkintotilanne hyvä – kehitettävää määräajoissa valmistumisessa

 Meneillään olevan vuoden aikana Oamkissa on suoritettu AMK-tutkintoja samaa tahtia kuin kahtena edellisenä vuotena – viime vuoteen verrattuna hieman enemmän (elokuun tilanne +15 tutkintoa), vuoteen 2018 hieman vähemmän (-16 tutkintoa). Tutkintojen määrässä tilanne ja sen kehittyminen on kokonaisuutena hyvällä mallilla (kuva 3). Kuvien 3 – 13 lähdetieto on extra.vipunen.fi ellei muuta mainita.

Kuva 3. Tutkintotilanne vuosina 1/2017 – 08/2020 (heimo.oamk.fi: Power BI, Oamkin tunnusluvut).

Määräajassa tutkinnon suorittaneissa Oamk on kuitenkin jäämässä hieman jälkeen verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin (kuva 4). Syksyn alun (12.9.2020) tilanteessa määräajassa suorittaneita tutkintoja on 8 %-yksikköä vähemmän kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin (63 %).

Kuva 4. Määräajassa tutkinnon suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä koulutusaloittain suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin.

Määräajassa tutkinnon suorittaneissa Oamkissa ollaan tänä vuonna jäljessä vuosien 2017 – 2019 tasoa (kuva 5).  Vuotta 2020 on tosin vielä jäljellä ja tutkintotilanteeseen ehditään vaikuttamaan.

Kuva 5. Määräajassa tutkinnon suorittaneet vuosina 2017 – 2020.

Ala- ja tutkintokohtainen tilanne määräajassa valmistuneissa 2017 – 2020 – Oamkissa kirittävää muihin verrattuna

Tämän vuoden tilanteessa tutkintonimiketasolla (määräajassa valmistuneissa) viidessä ollaan valtakunnan keskimääräistä tasoa paremmin suoriutuneena (kuva 6). Tutkinnoittain on varsin isoja eroja valtakunnan tasoon, mikä tarkoittaa euroissakin kohtalaista. Kuvissa 7 – 11 on ajanjaksolta 2017 – 2020 AMK-tutkinnoittain ero prosenttiyksiköissä muihin ammattikorkeakouluihin ja tietoja tarkentava taulukko 1.

Kuva 6. Määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä tutkintonimikkeittäin suhteessa muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin vuonna 2020 (tilanne 12.9.2020). Kuvassa täplä tarkoittaa määräajassa tutkinnon suorittaneiden osuutta.

 

Kuva 7. Sosiaali- ja terveysalalla määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin ajanjaksolla 2017 – 2020.

 

Kuva 8. Tekniikassa ja luonnonvara-alalla määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin ajanjaksolla 2017 – 2020.

 

Kuva 9. Informaatioteknologiassa määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin ajanjaksolla 2017 – 2020.

 

Kuva 10. Liiketaloudessa määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin ajanjaksolla 2017-2020.

 

Kuva 11. Kulttuurialalla määräajassa tutkinnon Oamkissa suorittaneiden ero prosenttiyksiköissä muissa ammattikorkeakouluissa kyseisen tutkinnon määräajassa suorittaneisiin ajanjaksolla 2017 – 2020.

 

Toinen saman tasoinen tutkinto tuottaa rahoituskertoimella 0,7

Ajanjaksolla 2017 – 30.9.2020 Oamkissa AMK-tutkinnon suorittaneista (4 735) on ollut 9,5%:lla Suomessa toinen saman tasoinen tutkinto suoritettuna (kuvat 12 ja 13). Muissa ammattikorkeakouluissa vastaava osuus on hieman pienempi (7,8 %). Nämä tutkinnot otetaan rahoituksessa huomioon kertoimella 0,7.

Tutkinnon arvoa pienentävän kertoimen tavoitteena on, että entistä useampi hankkisi jatkossa täydentävän osaamisen tarpeensa lyhyempikestoisilla koulutuksilla kuin uuden kokonaisen tutkinnon suorittamisen kautta. Korkeakoulupaikkojen tarkoituksenmukaisen käytön lisäksi toisen tutkinnon kerroin ottaa huomioon sen, että opiskelijan suorittamaan toiseen saman tasoiseen korkeakoulututkintoon on tarkoituksenmukaista lukea hyväksi opiskelijan aiempia saman tasoisia opintosuorituksia. (OKM 2018).

Kuva 12. Toisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulussa aloittain 2017-2020. Oamkin tiedot ovat pylväinä ja muiden ammattikorkeakoulujen tiedot täplinä.

 

 

 

 

 

 

Kuva 13. Toisen tutkinnon suorittaneiden osuus Oamkissa AMK-tutkinnon suorittaneissa ajanjaksolla 2017 – 30.9.2020 ja ero muihin ammattikorkeakouluihin vastaavissa AMK-tutkinnoissa.

Taulukko 1. AMK-tutkintojen määrä, määräajassa valmistuneiden osuus ja aiempien tutkintojen määrä Oamkissa 2017-2020 (extra.vipunen.fi).

Määräajassa tutkinnon suorittaneissa Oamkilla on parannettavaa vuonna 2020. Tähänkin rahoitusmittariin voidaan vielä vaikuttaa niissä tutkinto-ohjelmissa joiden kesto on 3,5 vuotta ja opinnot ovat alkaneet syksyllä 2017. Oamk on kuitenkin ollut aikaisempina vuosina määräajassa valmistuneissa ammattikorkeakoulujen keskiarvon yläpuolella. Tähän tilanteeseen meidän pitäisi päästä uudestaan.

Seuraava Tietotuotannon tuottama katsaus käsittelee jatkuvaa oppimista.

Kehityspäällikkö Ismo Kinnunen ja tietotuotantopäällikkö Juha-Pekka Pihlajakoski, Tietotuotanto

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.