Koronan vaikutus kv-projektin tiimityöskentelyyn

Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusosastolla on toteutettu vuodesta 2014 lähtien joka kevätlukukausi yhteinen ohjelmointiprojekti yhdessä Hollannin Eindhovenissa sijaitsevan Fontysin partnerikorkeakoulun kanssa. Tämän kv-projektin aikana opiskelijat molemmista korkeakouluista työskentelevät yhdessä ohjelmointiprojektissa, jossa syntyy mobiili- ja www-sovellusosa. Jokaiseen tiimiin kuuluu opiskelijoita molemmista maista. Koronakevät 2020 muutti projektin toteutusta ja haastoi tiimien työskentelytavat.

KUVAT 1 JA 2. Näkymiä Eindhovenin kaupungista, jonne tutustuimme yhdessä opiskelijoiden kanssa (kuvat: Susanna Kujanpää)

Kulttuurikokemukset ja yhteinen ohjelmointiprojekti

Yhteistyö Fontysin kanssa aloitettiin vuoden 2014 keväällä. Tästä lähtien joka kevätlukukausi on toteutettu kansainvälinen ohjelmointiprojekti, joka aloitetaan tammikuun lopussa ja päätetään viimeistään toukokuun alussa. Projektissa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijat suunnittelevat front-endin eli sovelluksen loppukäyttäjän näkymän. Hollantilaiset opiskelijat ovat vastuussa ohjelmointiprojektin back-endistä eli sovelluslogiikasta ja tietojen sijaitsemisesta palvelimella.

Opiskelijoiden tulee tehdä yhteistyötä monella eri tavalla koko ohjelmointiprojektin ajan, jotta he voivat lopussa esitellä yhteisen valmiin webbi- ja mobiilisovelluksen toisille opiskelijoille ja ohjaajina toimiville opettajille. Matkustaminen on ollut yksi tärkeä osa projektia viime kevääseen asti. Projekti on aloitettu Oulussa hollantilaisten viikon vierailulla ja projektin loppuesitys on pidetty vastavierailulla Eindhovenissa. Keväällä 2020 kv-projektin aloitus ehdittiin pitää Oamkin Linnanmaan kampuksella, mutta sen jälkeen kaikki muuttui koronan myötä. Yhteyttä on vierailujen välissä pidetty joka vuosi etäyhteyksillä, mutta viime keväänä myös projektin loppuesitykset toteutettiin verkossa niin, että molemmissa maissa olevat opiskelijat pitivät yhteisen esityksensä Teamsin avulla.

Kulttuurikokemus ja vieraan maan koulussa työskentely jäivät Oamkin opiskelijoilta kokematta, eivätkä opiskelijat voineet keskustella kasvotusten ja työstää esitystään. Keväällä 2021 ei myöskään nähdä kasvokkain livenä lainkaan. Tämä asettaa haasteita tiimin jäsenten tutustumiseen, ystävystymiseen ja tiimityöskentelyyn sekä tietysti sitä kautta tiimien ohjaajille. Ohjelmointiprojekti on yksi esimerkki, jossa käytetään alun perin Bruce Tuckmanin luomaa mallia tiimin kehitysvaiheista. Tämän mallin ovat esitelleet kirjoissaan Heikkilä [1] ja Salminen [2].

Tiimityö alkaa aina yhdessä ideoiden

1. Muotoutumisvaiheessa (Forming) tunnetaan epävarmuutta ja tilanne voi olla jopa kaoottinen. Tunteita ei vielä tässä alkuvaiheessa paljasteta ja puhe on varovaista. Keskenään ollaan kohteliaita, mutta välttämättä toista ei kuunnella vielä aidosti. Ryhmän kiinteytyessä saattaa tulla jäsenten välisiä valtaan, rooleihin tai toimintatapoihin liittyvä haasteita. [1] [2]

Projekti on alkanut tähän asti joka vuosi hollantilaisten viikon vierailulla Oulussa tammikuun lopussa (kuva 3). Opiskelijat saavat silloin muodostaa omat tiiminsä ja aloittaa yhteistyön projektiaiheen ideoinnilla. Kun projektin idea on yhdessä tiimin sisällä valittu, alkaa varsinainen työskentely. Opettajat toimivat projektin ohjaajina ja pääsevät seuraamaan hyvin läheltä tiimin eri vaiheita. Alussa opiskelijat ovat varovaisia puheenvuoroissaan, mikä osaksi selittyy kaikille vieraan kielen, englannin käyttämisellä. Tiimiläisiin tutustutaan vähitellen ja opiskelijat työstävät työnjakoa tiimin sisällä positiivisessa ilmapiirissä. Opiskelijoiden voidaan selkeästi nähdä etsivän omaa rooliaan tiimissä ja usein opiskelijoiden keskuudesta löytyy tiimille johtaja.

KUVA 3. Ohjelmistoprojektimme käynnistyi vielä vuonna 2018 Oamkin Kotkantien kampuksella hollantilaisten vierailulla (kuva: Susanna Kujanpää)

Johtaja esittää ryhmän tuotokset tapaamisviikolla, jakaa tehtäviä ja toimii linkkinä ryhmän jäsenten välillä. Ensimmäisellä viikolla projektin idea ja sen kirjoittaminen toimintakertomuksiksi, tehtävien jakaminen ja aikatauluttaminen ovat vielä selkeästi osa tutustumisvaihetta ja roolien etsintää. Viikon lopussa sovitaan yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kesken aikataulut, yhteydenpitotavat sekä projektin etenemisen katselmukset. Tämän jälkeen projektia jatketaan etänä.

Tähän asti hollantilaiset ovat päässeet joka vuosi vierailemaan Oulussa. Vuoden 2021 keväällä on ensimmäistä kertaa tilanne, jossa myös projektin käynnistäminen tehdään etänä koronatilanteen edelleen jatkuessa. Opettajien tulee voida mahdollistaa opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa myös etätyöskentelyssä. Haasteena tiimiläisten toisiinsa tutustumiselle on se, että yhteinen vapaa-ajan vietto jää pois. Tutustuminen tulee tapahtumaan pääosin projektin yhteisissä etäyhteystapaamisissa. Opiskelijoita voidaan kuitenkin kannustaa järjestämään virtuaalisia vapaa-ajan tapaamisia, jotka auttavat heitä tutustumaan paremmin toisiinsa sekä ympäristöihin. Joka tapauksessa toiseen kulttuuriin tutustuminen paikan päällä ei ole mahdollista ainakaan vielä kevään 2021 aikana. Projektia ei ole vielä aloitettu ensi kevään osalta. Yhtenä lisähaasteena opettajilla on kiinnostuneiden opiskelijoiden löytäminen projektiin, kun kaikki toteutetaan etänä eikä vierailuja toisten luokse ole houkuttimena.

Ei myrskyä, mutta pientä haastetta eri kulttuurien toimintatavoissa

2. Myrskyvaiheessa (Storming) välien selvittelyt ja ristiriidat ovat osa tiimin toimintaa. Osa jäsenistä etsii turvallisuutta hakemalla ympärilleen samanhenkisiä mielipiteitä omaavia henkilöitä. Syntyy osaryhmiä, joiden välillä voi olla näkemyseroja sekä arvostelua toisiaan kohtaan. [1] [2]

Usein tässä vaiheessa Oamkin opiskelijat tiivistävät ryhmätyöskentelyään ja hollantilaiset omaansa. Syntyy herkästi kaksi eri maissa työskentelevää ryhmää, joiden kulttuuriset erot tulevat näkyviksi. Mukana voi olla vielä vähän vieraskoreutta, eikä asioista uskalleta keskustella tarpeeksi avoimesti. Projektin tehtävät eivät välttämättä edisty tässä vaiheessa aikataulun mukaisesti ja se voi aiheuttaa ristiriitaa tiimin sisällä. Opiskelijat kokevat haastavana tehtävänä ohjata toisiaan tiimin sisällä ja vaatia tehtävien tekemistä aikataulussa etänä työskenteleviltä tiimin jäseniltä. Tässä vaiheessa osa tiimiläisitä uskoo optimistisesti tehtävien tulevan hoidetuksi ja osa tiimiläisistä kokee olevansa täysin jumissa tehtävän kanssa hidastaen projektin etenemistä.

Myös pienemmän tiimin osaryhmän sisällä voi olla eritahtisuutta suorittamisessa, mikä aiheuttaa eripuraa. Tällöin opettajan ohjaava ja keskusteleva rooli on erittäin tärkeä. Asioista on hyvä keskustella ensin osaryhmän sisällä ja sen jälkeen vielä koko tiimin kanssa niin, että molemmista maista opettajat antavat palautetta ja ohjausta tiimiläisille. Keskustelujen jälkeen yhteistyö on saatu aina sujumaan paremmin. Taustalla on ollut erilainen tapa ilmaista asioita, kommunikointihaasteet, työn etenemisen erilainen arviointitapa ja uusien projektityöskentelytaitojen kehittymisvaihe.

Tämä on erinomaista oppia myös työelämää ajatellen. Työelämään siirryttyään opiskelijat ovat kertoneet joutuneensa töissä ohjeistamaan fyysisesti kauempana olevaa työkaveriaan sekä neuvottelemaan työtehtävistä, kunnes molemmat osapuolet ymmärtävät asiat samalla tavalla. Heidän mukaansa projekti antoi kokemusta ja varmuutta tilanteiden hoitamiseen. Opiskeluympäristömme tukee näiden tarvittavien taitojen kehittymistä.

Etäyhteyden avulla voi tutustua ja ystävystyäkin, mutta se ei tapahdu yhteisen viikon aikana yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosina on tapahtunut. Ohjaajat pääsevät käyttämään uusia työkaluja helpottaakseen opiskelijatiimiläisten tutustumista toisiinsa. Myös kommunikointi ohjaavien opettajien ja opiskelijoiden välillä tulee olemaan erilaista, koska fyysinen tapaaminen jää kokonaan pois. Todennäköisesti vieraskoreuden vaihe tulee kestämään pidempään kuin aiempina vuosina. Vuoden 2021 keväällä voidaan projektin lopussa arvioida, kuinka paljon erilaisempaa työskentely tämän osalta oli aiempiin vuosiin verrattuna.

Projekti edistyy, yhteistyö ja tiimityö sujuvat

3. Sopimisvaiheessa (Norming) päämääristä ja toimintatavoista keskustellaan. Samanaikaisesti ryhmään muotoutuu valtajärjestelmä ja roolit erilaistuvat. Statusrakenteet ja sosiaaliset normit muotoutuvat. Tästä seuraa, että tiimin jäsenille muotoutuu oma rooli ja asema tiimin sisällä. Tämän vaiheen onnistunut kohtaaminen mahdollistaa ryhmän kehittymisen edelleen. Jos tämä vaihe epäonnistuu, niin ryhmä voi taantua takaisin ensimmäiseen vaiheeseen. [1] [2]

Ohjaajat pääsevät näkemään, kuinka edellisestä vaiheesta selvittyään opiskelijat ilmaisevat rohkeammin mielipiteitään ja ryhmän kommunikointi kehittyy paremmaksi. Projekti edistyy tässä vaiheessa eniten ja tiimin sisällä on löydetty yhteinen päämäärä. Nähdään, että tiimiin löytyy projektin haltuunsa ottava johtaja. Opiskelijat ohjaavat sekä opastavat muita oman tiiminsä jäseniä. Roolit ja asemat tiimin sisällä erkanevat lähtötilanteesta. Löytyy hiljaisia puurtajia, esiintyjiä, työnjohtajia ja mikä parasta, opiskelijat saavat tehtyä tiivistä yhteistyötä keskenään ollen toisiinsa yhteydessä lähes päivittäin (yllä oleva kuva tällaisesta ryhmätyöskentelytilanteesta).

KUVA 4. Opiskelijamme tekevät projektia yhdessä lähes päivittäin työskennellen ryhmässä ja olemalla etäyhteydessä hollantilaisten opiskelijoiden kanssa tarvittaessa (kuva: Susanna Kujanpää)

Aikaisemminkin on käytetty etätyökaluja, joten koronaika ei tuo tähän tiimityön vaiheeseen juurikaan muutoksia. Erilaista tulee varmasti olemaan, missä vaiheessa tiimin jäsenet alkavat tuntea toisiaan paremmin ja ilmaista mielipiteitään rohkeammin. Vaarana voi olla, että yhteinen projekti on suorituskeskeisempi.

Tavataan ja ystävystytään jatkossa Teamsin välityksellä

4. Suoritusvaiheessa (Performing) tiimi tekee päätöksiä yhdessä ja tuottavasti toiset hyväksyen. Tietysti tiimillä voi olla tässä vaiheessa heikkouksia, joita tiimin vetäjä voi helpottaa. [1] [2]

Projektin lopussa oamkilaiset ovat matkustaneet Hollantiin. Projektin yhteinen loppuesitys on viimeistelty ja pidetty yhdessä Eindhovenissa. Tähän loppuesitykseen valmistautuminen on aloitettu etänä, mutta se on toteutettu livenä. Ohjaajien on ollut hienoa nähdä, kuinka mukava opiskelijoista on ollut tavata toisiaan pitkän tauon jälkeen ja työskennellä samassa luokkahuoneessa. Opiskelijoista on voinut nähdä, että he ovat tutustuneet toisiinsa hyvin kevään aikana.

Viime vuoden 2020 keväänä loppuesitykset toteutettiin ensimmäisen kerran Teamsin kautta. Opiskelijat olivat valmistelleet yhdessä esityksensä ohjaajille. Jokainen ryhmä, joka koostui sekä Oamkin että hollantilaisista opiskelijoista, esitteli etäyhteydellä yhdessä projektinsa lopputuotoksen sekä työvaiheensa projektin aikana. Koronakeväänä opiskelijat jäivät kaipaamaan toistensa tapaamista. Erityisesti Oamkin opiskelijat olivat pettyneitä Hollantiin suuntautuvan matkan peruuntumisesta. Yhdessä paikallisten kavereiden kanssa matkasta saa usein enemmän erilaisia kokemuksia ja toisen kulttuuriin pääsee tutustumaan syvemmälle. Koska matkaa ei toteuteta myöskään keväällä 2021, nähtäväksi jää, millaisia ystävyyssuhteita opiskelijat saavat luotua etäyhteyden välityksellä.

Tiimiläiset esittelevät projektinsa aina yhdessä

Opiskelijatiimit ovat pitäneet ohjelmointiprojektien loppuesitykset yhdessä kaikkien tiimiläisten osallistuessa esitykseen. Vuosien varrella projekteissa on toteutettu opiskelijoiden hyviä ideoita ja käytetty eri ohjelmointikieliä kuten AngularJS ja React. Projektin aloituksessa annettiin opiskelijoille tehtäväksi luoda sovellus, jossa voidaan jakaa kuvaa ja tekstiä muiden käyttäjien kanssa. Sovelluksien kielivalikoissa on aina ollut suomi, hollanti ja englanti. Tässä esitellään vain muutamia ideoita, joita opiskelijat ovat toteuttaneet vuosien varrella käytettäväksi tietokoneella tai puhelimella (projekteissa on toteutettu myös mobiilikäyttöliittymä).

Matkustamiseen liittyviä sovelluksia tehtiin useampia eri vuosina. Ne kaikki ovat olleet keskenään erilaisia. Sovelluksissa on voinut jakaa oman matkasuunnitelman ja muut sovellukseen rekisteröityneet käyttäjät ovat voineet halutessaan liittyä matkalle mukaan. Käyttäjät ovat voineet kommentoida kokemuksia, arvioida majoitusvaihtoehtoja, ruokapaikkoja, tapahtumia, nähtävyyksiä ja kulkuyhteyksiä, kirjoittaa matkablogia, liittää kohteet karttasovellukseen, lisätä kuvia, antaa vinkkejä muille matkustajille sekä antaa tähtiluokituksia omien kokemuksien mukaan.

Myös harrastekaverin etsintään liittyviä sovelluksia on ollut useampia. Eräässä sovelluksessa oli mahdollista etsiä kokonaista bändiä tai yksittäisiä jäseniä (eri musiikkityylien laulajia ja eri instrumenttien soittajia). Sovellukseen pystyi myös rekisteröitymään ja tarjoamaan omaa osaamistaan. Käyttäjät saivat lisätä kuvia ja kertomuksia sekä suosituksia onnistuneista kokemuksistaan eri tilaisuuksissa (harjoitukset, esitykset ja virtuaalitapaamiset). Vastaavasti toisessa sovelluksessa etsittiin kaveria tai kavereita erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Sovellukseen pystyi määrittämään osaamistasonsa, lajit sekä harrastustavoitteet, jotta sopivat harrastajat löytäisivät toisensa. Karttasovelluksen ja varausjärjestelmän avulla sovellukseen oli mahdollista merkitä itselle sopiva laji, paikka ja harrastusaika. Myös muihin erilaisiin harrastuksiin on tehty vastaavia sovelluksia.

Eräs ihan ensimmäisiä ideoita oli polkupyöräsovellus. Vaikka varsinainen lukko jäi toteuttamatta, niin idea olisi edelleen tarpeellinen sekä meillä Oulussa että Eindhovenissa, molemmat ovat pyöräilykaupunkeja. Sovelluksen avulla oman polkupyörän sijaintia voitiin seurata puhelimessa olevalla sovelluksella. Myös varsinainen lukko toimi (idean tasolla) sovellusta käyttämällä rekisteröityneille oman profiilin luoneille käyttäjille, avain ei siis välttämättä ollut tarpeellinen. Ohjelman avulla käyttäjä sai hälytyksen, jos polkupyörän sijainti muuttui ilman käyttäjän antamaa koodia.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, uutta projektia odotellessa

Opettajien ja opiskelijoiden vuosittainen yhteistyöprojekti päättyy esitysten jälkeen pidettävään palautekeskusteluun. Ennen tätä palautekeskustelua opiskelijatiimit ovat koostaneet tiiminsä vastaukset palautekyselyyn yhdessä. Sen jälkeen palautteessa esille tulleista projektin hyvistä ja huonoista puolista keskustellaan. Varsinaisia huonoja puolia ei ole koskaan tullut esille, mutta tyypillisimpiä kehittämiskohteita opiskelijoiden mielestä ovat olleet kommunikointi eri maissa olevien opiskelijoiden kesken, itsenäisen opiskelun aikatauluttaminen ja työnjako projektin alussa. Positiivisen palauteen mukaan ohjaajat ovat onnistuneet antamaan opiskelijatiimeille vapautta ja vastuuta sopivasti opiskelijoiden osaamisen kehittymiseksi projektin aikana. Joka vuosi projektin jälkeen opiskelijoiden välille syntyneet ystävyyssuhteet jatkuvat projektin jälkeenkin.

Keväällä 2021 projektin kaikki vaiheet tullaan siis toteuttamaan etänä. Onneksi opettajat tuntevat toisensa, opintosuunnitelmat ja toimintatavat jo vuosien takaa, joten etätyö yhdessä tulee varmasti onnistumaan. Matkustaminen on koettu tärkeäksi osaksi projektia ja se on ollut harjoittelua työelämää varten. Nyt tutustuminen, tiimin aloitusvaihe ja ohjaus täytyy suunnitella eri tavalla haastaen myös ohjaajat kehittämään uusia toimintatapoja, jotka sopivat paremmin etäyhteydellä tehtävään yhteistyöhön.

Projekti on lisännyt opiskelijavaihtoa Oamkin ja Fontysin välillä, kun opiskelijat ovat päässeet lyhyelle tutustumisvierailulle toistensa luokse. Tämä koulutustarjonnan ja opiskelupaikan esittely tehdään houkuttelevaksi keväällä 2021 virtuaalisesti. Projektin vahvuus on ollut antaa opiskelijoille vaihto-opiskeluaikaa lyhyempi mahdollisuus tutustua eri kulttuuriin ja toisessa maassa opiskeluun. Projektissa mukana olleet opiskelijat ovat kokemuksensa ansiosta saaneet yleensä kesätyöpaikan yrityksistä. Toteutus online-versiona voi olla mahdollisuus jatkossakin jatkaa tässä muodossa yhteistyötä. Kaikesta huolimatta jo viime keväänä sekä opettajat että opiskelijat totesivat, että live-kohtaamisia kaivattiin. Projektin matkustusosuus tulee jatkumaan tulevaisuudessa, jos se vain on turvallista toteuttaa.

 

Susanna Kujanpää, lehtori, tutkintovastaava
Oulun ammattikorkeakoulu, Informaatioteknologian yksikkö

 

Lähteet

[1] Heikkilä, K. 2002. Tiimit – avain uuden luomiseen. JyväskyläL Talentum Media Oy

[2] Salminen, J. 2013. Taitava tiimivalmentaja. Helsinki: J-Impact Oy.

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020110589400

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.