Luonnonvara-alan koulutus tukee opiskelijoiden ympäristöosaamista

Ilmastonmmuutos lukioihin, logo.
Ympäristöhaasteet luovat kasvavaa kysyntää ympäristöosaamiselle. Toisen asteen luonnonvara-alan koulutukses
sa kysyntään on vastattu. Lisäksi opintoihin on lisätty kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden sisältöjä. Ympäristöhaasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä lähestymistapaa opetukseen, kouluarkeen ja oppilaitosyhteistyöhön.

KUVA: Budimir Jevtic/Shutterstock.com

Ympäristön muutokset haastavat ympäristöosaamisen

Ilmastonmuutos, biodiversiteetin heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus haastavat aikaamme. Ympäristön muutoksen vaikutukset ovat moninaisia eikä haitallisia vaikutuksia voida enää täysin torjua. On yhtä aikaa pystyttävä sopeutumaan, luomaan uusia käytäntöjä ja rakentamaan uutta. [1] Ympäristön muutosten moniulotteisuus ja laajuus haastavat myös koulutuksen.

Luonnonvara-ala ja ympäristön muutokset ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Maankäyttö vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen köyhdyttäen sitä. [2] Lisäksi erityisesti turvemaiden raivaamisesta ja muokkaamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. [3] Alkutuotannon riskit kasvavat, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät, maaperän ravinne- ja vesitalous muuttuvat, kasvintuhoojat lisääntyvät ja taudit luonnossa yleistyvät. Toisaalta lämpenevä ilmasto siirtää viljelyvyöhykkeitä pohjoisemmaksi ja mahdollistaa uusien kasvilajien viljelyn. [4]

Ympäristöosaamiselle on tarvetta. Asia ilmenee Opetushallituksen tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoituksessa. Tärkeitä luonnonvara-alan teemoja ovat kiertotalous, resurssitehokkuus ja vastuullisuus. [5] Luonnonvara-alalta löytyy jo laajasti työkaluja ympäristöhaasteiden ratkomiseen. Esimerkkejä kestävistä toimintatavoista ovat maaperän tuottokyvyn ja hiilensidonnan lisääminen hiiliviljelyn keinoin, metsien ja viljelysmaiden sopeutumiskyvyn kasvattaminen monimuotoisuutta lisäämällä ja datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen kasvihuonetuotannossa. [6] [7] [8] Toimintamallien kehittäminen ja uudistaminen biodiversiteettiä paremmin tukeviksi turvaavat luonnonjärjestelmien kantokykyä. [9]

Ympäristöasiat huomioitu hyvin koulutuksessa

Pohjois-Pohjanmaan toisen asteen luonnonvara-alan koulutuksissa opetetaan ympäristöasioita ja kestävää kehitystä. Tarkastelun painopisteet vaihtelevat. Joissakin tutkinnoissa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta käsitellään monipuolisesti ja useissa tutkinnon osissa, toisilla aloilla sisällöt ovat esillä rajatummin. [10]

Ilmastonmuutos lukioihin -hankkeen tilaamassa opinnäytetyössä [10] tarkasteltiin luonnonvara-alan toisen asteen opiskelijoiden näkemyksiä ympäristöteemojen opiskelusta omassa tutkinnossaan. Tavoitteena oli arvioida tämän hetkinen tilanne opiskelijalähtöisesti ja tarjota tietoa koulutusten kehittämiseen. Työ toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan luonnonvara-alan toisen asteen opiskelijoille kohdistetulla määrällisellä kyselyllä. Kysely tavoitti 25 opiskelijaa pääasiassa puutarha-, hevostalous- ja maatalousaloilta.

Vastaajien mukaan ympäristönäkökulmat huomioidaan opinnoissa jo melko kattavasti, mutta kehitettävääkin on. Vastauksissa korostettiin ympäristöasioiden tärkeyttä ja niitä oltiin valmiita opiskelemaan nykyistä enemmän. Opiskelijat kokivat ympäristö- ja ilmastoasioiden opiskelun hyödylliseksi ja pitivät sitä tarpeellisena. Kestävää kehitystä käsiteltiin opinnoissa eniten, mikä heijastelee tutkintoperusteiden sisältöjä. Kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus toteutuivat opiskelijoiden mielestä melko kattavasti. Ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu jäivät opiskelijoiden arvioinneissa vähemmälle tarkastelulle. [10]

Luonnonvara-alan opiskelijat tunnistivat oman alan ja ilmastonmuutoksen välisen kytköksen. Perusteluina mainittiin muun muassa ympäristöolosuhteiden vaikutukset viljelykäytäntöihin, puunkorjuun hankaloituminen pehmeiden maiden ja lumettomien talvien vuoksi ja hulevesijärjestelmien merkityksen korostuminen viherrakentamisessa. Erilaisia riskejä tunnistettiin, kuten pölyttäjien kato ja tuholaisten lisääntyminen, mutta mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi uusien viljelykasvien, tuotantotapojen ja työllisyysvaikutusten muodossa. [10]

Ilmastonmuutosta käsiteltiin opiskelijoiden mukaan opinnoissa jonkin verran. Opiskelun koettiin tarjoavan työkaluja negatiivisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseen, mutta ympäristövaikutusten arvioiminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen jäivät vähemmälle huomiolle. Kyselyn perusteella koulutus voisi vielä kattavammin  tarjota opiskelijoille tietoa oman alan ilmastovaikutuksista. Kyselyssä kiinnitettiin myös huomiota koulun toimintaympäristöön ja käytäntöihin, joiden koettiin jonkin verran tukevan kestävien toimintatapojen omaksumista. [10]

Enemmän systeemistä tarkastelua opetukseen

Ympäristövaikutusten seuranta- ja arviointiosaaminen mahdollistavat tarkan ja systemaattisen reagoinnin ympäristön muutoksiin. Ympäristöosaamisen voi nähdä valttikorttina, jota työnantajat arvostavat ja joka tukee myönteistä ammatti-identiteettiä. Oman alan mahdollisuuksien ja heikkouksien tunnistaminen antaa eväitä muutosten ennakointiin ja tuo luottamusta tulevaan.

Koulun rooli luotettavan ja ajantasaisen tiedon ja taidon tarjoajana on tärkeää ammatillisen osaamisen rakentumisessa. Elinkaariarviointiosaaminen on tärkeää jalostussektorilla toimiville, mutta myös yrittäjyydestä kiinnostuneille, joille erikoistuminen ja sertifiointijärjestelmiin sitoutuminen ovat mahdollisuus luoda tuotteille ja palveluille lisäarvoa. Elinkaariajattelun nykyistä laaja-alaisempi huomioiminen koulutusten sisällöissä ei edellytä erityisen suuria lisäpanoksia.

Ympäristöhaasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja systeemistä muutosta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vähennetään laajoilla monialaisilla ja -tasoisilla sekä sopeutumista edistävillä että muutosta hillitsevillä toimilla [11]. Luonnonvara-alan koulutusta voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin ilmasto- ja ympäristöosaamisen kysyntään. Oppilaitos- ja alakohtaiset selvitykset tuottavat tärkeää tietoa opiskelijoiden tyytyväisyydestä ympäristöteemojen opiskeluun. Vastaavasti työelämältä on tärkeä selvittää alakohtaisia ympäristö- ja ilmasto-osaamisen tarpeita.

Opetushallituksen toteuttamassa kyselyssä ilmastovastuun tärkeimmäksi haasteeksi nousivat yhteiskunnalliset arvot [12]. Teema on tärkeä, koska siihen tiivistyy ympäristöhaasteiden ydin. Miten toteuttaa rakenteellinen muutos, joka läpileikkaavasti huomioisi ympäristö- ja ilmastonäkökulmat kaikissa toimissa ja vuorovaikutuksissa? Perho Liiketalousopisto Green City Farm -projekti on hyvä esimerkki ympäristö- ja ilmasto-osaamista edistävästä toiminnasta. Projekti tuo yhteen eri alojen opiskelijoita, aktivoi lähialueen asukkaita ja muita toimijoita sekä tarjoaa tietoa kestävästä ruoantuotannosta. Voisiko tällaista toimintaa laajentaa ja lisätä luonnonvara-alan koulutuksiin?

 

Karvonen Inka, Oulun ammattikorkeakoulu
agrologi-opiskelija, luonnonvara-ala

Virkkula Outi, Oulun ammattikorkeakoulu
lehtori, luonnonvara-ala

 

Lähteet

[1] Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Hakupäivä 28.10.2020. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

[2] Hanski, I. 2016. Tutkimusmatkoja saarille – Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Helsinki: Gaudeamus.

[3] Berninger, K., Kekkonen, H., & Lehtonen, H. 2019. Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja. SOMPA-hankkeen blogi 1.2.2019. Hakupäivä 6.10.2020. https://www.luke.fi/sompa/2019/02/01/blogi-turvepeltojen-kayttoon-ilmastokestavia-vaihtoehtoja/

[4] Luonnonvarakeskus. 2017. Ilmasto muuttuu – miten se vaikuttaa luonnonvaroihin ja elinkeinoihin? Hakupäivä 6.10.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704076009

[5] Opetushallitus. 2019. Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka. Hakupäivä 8.10.2020. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/sites/7/2019/09/osaamiskortit_verkkoversio_1.pdf

[6] Heimsch, L., Heinonsalo, J., Helenius, H., Huusko, K., Höijer, L., Joona, J., Kanerva, S., Karhu, K., Kekkonen, H., Koppelmäki, K., Kulmala, L., Lötjönen, S., Mattila, T., Ollikainen, M., Peltokangas, K., Regina, K., Soinne, H., Wikström, U. & Viskari, T. 2020. Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Kaarina: Paino-Kaarina. Hakupäivä 10.10.2020. http://hdl.handle.net/10138/311540

[7] Peltonen-Sainio, P., Sorvali, J., Müller, M., Huitu, O., Neuvonen, S., Nummelin, T., Rummukainen, A., Hynynen, J., Sievänen, R., Helle, P., Rask, M., Vehanen, T. & Kumpula, J. 2017. Sopeutumisen tila 2017. Ilmastokestävyyden tarkastelu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Hakupäivä 6.10.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-381-9

[8] Secretariat of the Convention on Biological Diversity 2020. Global Biodiversity Outlook 5. Montreal. Hakupäivä 18.9.2020 https://www.cbd.int/gbo/gbo5/publication/gbo-5-en.pdf

[9] Romka, R. 2018. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 10.10.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011222

[10] Karvonen, I. 2020. Ympäristönäkökulmat luonnonvara-alan toisen asteen koulutuksessa Pohjois-Pohjanmaalla. Opinnäytetyö. Viitattu 11.11.2020. Linkki tulossa.

[11] IPCC 2018. Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5°C. Hakupäivä 18.9.2020. https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/sites/2/2019/05/SR15_SPM_version_report_LR.pdf

[12] Opetushallitus 2019. Ilmastovastuun oppiminen. Kyselyvastauksia nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hakupäivä 8.10.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/ilmastovastuun-oppimisen-kyselytulokset-raporttina.pdf

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020120198814

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.