MAIKO-hankkeen erillisvalinta on loistava väylä päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun

Oulun ammattikorkeakoulu on toteuttajana Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun (MAIKO) -hankkeessa ja toimii vastuukorkeakouluna luomassa tukitoimimallia maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Hankkeen tavoitteena on mallin luomisen lisäksi edesauttaa maahanmuuttajia hakeutumaan ja kiinnittymään korkeakouluasteelle. 

MAIKO-hankkeessa toteutettiin maahanmuuttajataustaisille korkeakouluun hakeville erillisvalinta. Erillisvalinta mahdollisti syksyllä 2019 hakeutumisen avoimen väylän kautta opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan opintoihin (sosionomi ja sairaanhoitaja) sekä liiketalouden opintoihin (tradenomi). Erillisvalinnan kautta avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin valikoituneet opiskelijat hyväksyttiin tutkinto-opiskelijoiksi ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana he suorittivat samoja opintojaksoja suomen kielellä yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden mukana päiväopinnoissa ja etenivät opinnoissaan mallikkaasti.

Tämä blogiteksti sisältää MAIKO-hankkeen erillisvalinnassa sosionomikoulutuksen tutkinto- opiskelijaksi valikoituneiden opiskelijoiden mietteitä, ajatuksia ja toiveita erillisvalinnasta, opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa ja heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan. Haastattelut toteutettiin Teams-etäyhteyden kautta käyttäen etukäteen suunniteltua haastattelurunkoa.

Maahanmuuttajille suunnattu erillisvalinta ja sen merkitys

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) erillisvalinta on maahanmuuttajille tarkoitettu väylä päästä opiskelemaan avoimeen ammattikorkeakouluun, jonka kautta on mahdollisuus hakea tutkinto-opiskelijaksi sekä suorittaa AMK-tutkinto. Yksi MAIKO-ryhmän opiskelijoista on pyrkinyt opiskelemaan alaa tavanomaisen yhteishaun kautta, mutta jo esivalintakoe osoittautui todella vaikeaksi. Tavallinen valintakoe on todella haastava suomen kielen vuoksi maahanmuuttajille, vaikka muuten voisi olla osaamista tai jopa aiempi tutkinto kotimaasta. Yksi erillisvalinnan kautta opiskelemaan päässyt opiskelija kuvaili, että syy olla hakeutumatta korkeakouluun voi olla monella uskalluksen puutetta:

Kaikki eivät pääse normaalin valintakokeen kautta. Kieli on se, mikä pysäyttää monet tai sitten ei rohkeus ei riitä hakemiseen. (2. vuoden opiskelija)

Kielitaito on se, mihin maahanmuuttajien tie korkeakoulutukseen herkästi kariutuu. Erillisvalinnan kautta Oulun ammattikorkeakoulu pyrkii tasoittamaan lähtötilannetta, jossa kielitaito asettaa maahanmuuttajataustaiset eri asemaan suomalaisten hakijoiden kanssa.

Hankkeen avulla opiskelemaan päässeet MAIKO-ryhmäläiset kokivat, että maahanmuuttajille suunnattu erillisvalinta on loistava väylä päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Sosiaalialan hyvä työllisyystilanne vaikutti kaikilla päätökseen lähteä opiskelemaan ja heidän mielestään nykyistä erillisvalintaa pitäisi ehdottomasti laajentaa muillekin aloille, kuten IT- ja media-aloille. Tällä hetkellä erillisvalinnassa tarjolla olevia alavaihtoehtoja ovat liiketalouden, sairaanhoitajan, röntgenhoitajan, fysioterapeutin ja sosionomin opinnot.

Opiskelijat olivat saaneet tietoa MAIKO-hankkeesta erilaisten kanavien kautta. MAIKO-hanketta oli esitelty seminaareissa ja tapahtumissa. Osa opiskelijoista oli saanut tiedon suoraan hankkeen projektipäälliköltä sähköpostin välityksellä tai kuullut hankkeesta silloisen opiskelupaikan opettajalta. Yksi opiskelija oli tavoittanut tiedon oman kotimaansa yhteisön keskuudesta Facebookin kautta.

MAIKO-ohjaus ja suomen kielen kehitys hankkeen aikana

MAIKO-hankkeen tavoitteisiin kuului olennaisena osana S2-tuen (suomen kielen tuen) tarjoaminen opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Hankkeessa huomioitiin myös maahanmuuttajaopiskelijat ryhmänä, joille tarjottiin tiivistä ohjausta ja tukea yleisesti korkeakouluopintoihin ja suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin sopeutumiseen.

Hankkeen kautta saatu apu on koettu kollektiivisesti MAIKO-ryhmäläisten keskuudessa merkittävänä. Opiskelijoiden omien sanojensa mukaan heitä on auttanut opinnoissa niin suomen kielen tuki kuin yleisohjauskin. Opintojen alkutaipale oli suomen kielen haasteellisuuden vuoksi erityisen rankka. Korkeakoulussa tuli kerralla paljon uutta opittavaa opiskelusta ja koulurytmin hakemiseen meni aikaa. Ohjauksissa tärkeänä on koettu opettajien osoittama kiinnostus jaksamiseen ja kouluarjen sujumiseen. Säännölliset ohjauskerrat MAIKO-hankkeen asiantuntijoiden toimesta ovat luoneet turvallista ilmapiiriä, joka on madaltanut kynnystä kysyä askarruttamaan jääneistä asioista:

Suomen kielen opinnot hyvä ja iso apu. Koska kaikki meistä eivät ole hyviä. MAIKO-ohjaajat kysyivät aina, mikä on vaikeaa ja mitä emme ymmärtäneet. (2. vuoden opiskelija)

Opiskelu korkeakoulussa suomen kielellä on kehittänyt MAIKO-ryhmäläisten mielestä huimasti heidän kielitaitoaan, kuten kehittyneen kirjoittamisen taitoa ja tekstin ymmärtämisen taitoa. MAIKO-ryhmäläiset kokivat tärkeäksi, että saivat hyödyntää S2-kielen opettajaa opinnoissaan ja että tukea ja ohjausta järjestettiin tarvittaessa:

On varmasti kirjoittaminen. Kirjallinen kieli ja ammatillinen kieli ja tullut uusia sanoja. Ja tehtävät, jotka on liittynyt kursseihin niin sitä kautta oppinut. (2. vuoden opiskelija)

Kysyttäessä suomen kielen taidon kehityksestä korkeakoulussa, eräs opiskelijoista kertoi myös, kuinka hän joutui vielä vuosi sitten kääntämään äidinkielellään kirjoittamia esseitä suomeksi. Nyt kirjoittaminen onnistuu suoraan suomeksi ilman kääntämistä.

Vertaisten tuen merkitys uudessa ympäristössä ja opinnoissa

MAIKO-ryhmäläiset aloittivat opiskelun viikkoa ennen muita sosionomiopiskelijoita tutustuen ja orientoituen opintoihin. Tutustumisviikko järjestettiin yhdessä sairaanhoitaja- ja liiketalouden MAIKO-ryhmäläisten kanssa. Haastateltavamme kuvailivat perehdytysviikkoa hyödylliseksi, etenkin ryhmäytymisen kannalta:

Minun mielestäni se oli hyödyllinen, kun pystyin jo etukäteen tutustumaan opiskelukavereihin.” (2. vuoden opiskelija)

Maahanmuuttaja opiskelijoiden keskinäinen vertaistuki on ollut kaikille MAIKO-ryhmäläisille merkityksellistä. Yhteisessä WhatsApp-ryhmässä autetaan paljon toisia ja pohditaan mieltä askarruttavia tehtäviä yhdessä muiden kanssa, muistutellaan toisia tehtävien palautuspäivistä, annetaan neuvoja ja vinkkejä sekä jaetaan elämän muitakin asioita:

MAIKO-ryhmässä vertaistuki on toteutunut hyvin: Oma WhatsApp-ryhmä, tapaamisia yhdessä, opiskelua yhdessä kirjastossa, ryhmätentit tehtiin yhdessä ja muistutellaan toisiamme esimerkiksi tehtävien deadlinesta. (2. vuoden opiskelija)

Sen sijaan muiden korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tuen ja kannustuksen saaminen koettiin vaihtelevaksi. Osa koki saaneensa tukea ja tutustuneensa muihin opiskelijoihin, mutta osa puolestaan koki, että tukea oli ollut hankala saada. Kulttuurisensitiivinen suhtautuminen on opiskelijoiden keskuudessa asia, johon toivottaisiin kiinnitettävän enemmän huomiota tulevaisuudessa:

Kaikki eivät halua kuunnella tai auttaa meitä. Hieman vaivaa myös, että kaikki eivät ole kulttuurisensitiivisiä. (2. vuoden opiskelija)

Verrattuna MAIKO-ryhmäläisten kotimaihin, opiskelukulttuuri koettiin joidenkin mielestä hieman kylmänä. Kahvipöydässä ei Suomessa voi noin vain aloittaa juttua tuntemattomien opiskelijoiden kanssa. Kehittämisideoita tuli opiskeluympäristöön ja kouluyhteisöön sopeutumiseen liittyen. MAIKO-ryhmän oma, toisen tai kolmannen vuoden henkilökohtainen kummiopiskelija voisi esimerkiksi olla isona apuna sopeutumisessa suomalaiseen korkeakouluun:

Olisin toivonut, että hanke olisi auttanut sopeutumaan. Että otetaan mukaan porukkaan eli etenkin suomalaiset opiskelijat ottaisivat mukaan. Esimerkiksi kummiopiskelija. Jos tämmöistä kehitettäisiin.” (2. vuoden opiskelija)

Suomalaisessa opiskelukulttuurissa yllätti myös suuri määrä itsenäistä opiskelua sekä itsenäinen tietoa soveltava ajattelu ulkoa opettelun sijaan. Luokkatilanteessa suomalaisten opiskelijoiden ja opettajien välinen rento suhde oli uutta, sillä valtasuhteiden kuvailtiin kotimaassa olevan jyrkemmät kuin Suomessa.

Mitä MAIKO-ryhmäläisille kuuluu nyt?

Opiskelijat kokivat, että alkuvaiheen haasteiden jälkeen heidän ammatti-identiteettinsä oli kehittynyt huimasti ja itseluottamusta oli kertynyt. Yksi opiskelija kuvaili, miten hän vieläkin on iloinen ensimmäisestä hyväksytysti suoritetusta tentistään:

Muistan vielä selkeästi, miten olin iloinen, kun pääsin läpi ensimmäisestä tentistä. (2. vuoden opiskelija)

Useimmat MAIKO-ryhmäläiset ovat jo suorittaneet ensimmäisen ammattiharjoittelun ja päässeet maistamaan työelämää sosiaalialalla. Heidän mukaansa vastaanotto harjoittelupaikoissa on ollut positiivinen ja yhtä opiskelijoista on jo pyydetty takaisin kentälle töihin:

Kesällä tehty harjoittelu ja työsopimuksen jatko edisti tätä. Tuli olo, että pärjää, kun kysytään uudestaan töihin. (2. vuoden opiskelija)

Samaan aikaan, kun ensimmäisiä harjoittelupaikkoja haettiin innolla viime maaliskuussa, Oulun ammattikorkeakoulu siirtyi lähiopetuksesta hybridimalliin koronaepidemian vuoksi. Tämä oli iso muutos kaikille korkeakouluopiskelijoille ja opettajille, kun jouduttiin mukautumaan uudenlaiseen opiskelu- ja opettamistyyliin kertaheitolla. Haastateltavamme toivat esille, että etäopiskelumalli väsyttää, keskittyminen on haastavaa ja etenkin ryhmätöiden tekeminen koetaan vaikeana, koska opiskelutovereita ei näe kasvotusten. MAIKO-hankkeen asiantuntijat olivat opiskelijoiden taustatukena läpi kevään. Osa haastatelluista koki, että yhteisten etäohjausten ansiosta ei ole ollut niin yksin kuin ilman ohjauksia olisi ehkä ollut. Korona on tuonut omat haasteensa opiskeluun, mutta opiskelu tällä hetkellä sujuu vähemmällä tuella ja ohjauksella verrattuna ensimmäisen vuoden opiskeluun. Oma opiskelu- ja oppimistyyli on varmistunut ja opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa on tullut tutummaksi.

Opiskelijoilla siintää horisontissa monenlaiset urasuunnitelmat. Yhdellä MAIKO-ryhmän opiskelijoista on selvät sävelet työllistymisen suhteen ja hän kertoo haluavansa työskennellä maahanmuuttajien parissa ja monikulttuurisuustyössä:

Siis ainakin toivon, että olen suomalaisten ja maahanmuuttajien kanssa monikulttuurisuus työssä. Se on mitä haluan tehdä. (2. vuoden opiskelija)

Muut ryhmäläiset puntaroivat vielä omia suunnitelmiaan, sillä sosionomikoulutus antaa niin monia mahdollisuuksia. Yksi opiskelija totesi, että haluaa ammattiharjoittelujen kautta kokeilla eri juttuja ja löytää näin oman alueensa sosiaalialan sektorilla.

Yhteenveto

Kaikki tutkinto-opiskelijoiksi hakeneet sosionomi MAIKO-ryhmäläiset pääsivät jatkamaan opintojaan korkeakoulussa. Erillisvalinta koettiin tärkeänä ja sitä toivottiin jatkettavan, jotta maahanmuuttajataustaisille avautuisi tasavertaisemmat mahdollisuudet kouluttautua Suomessa korkeakouluasteella. Jotta samanlainen mahdollisuus aukeaisi yhä useammalle maahanmuuttajalle, Oulun ammattikorkeakoulu on päättänyt pitää maahanmuuttajille suunnatun erillisvalinnan auki ja kehittää sitä edelleen MAIKO-hankkeen loputtua.

 

Kurttila Sanna, Oulun ammattikorkeakoulu
lehtori, sosiaaliala

Peltokoski Aino
opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201215100737