Psykiatrisia sairaanhoitajia tarvitaan peruskouluilla

Psykiatrisen sairaanhoitajan merkityksestä lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin on keskusteltu viime aikoina yhä enemmän. Peruskouluille on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia eli psyykkareita.

Paula Ahvenjärven ja Tiia Mustolan opinnäytetyönä tehdyssä  haastattelututkimuksessa, Psykiatrisen sairaanhoitajan merkitys peruskoululla, tarkasteltiin moniammatillisen tiimin arviota lasten ja nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista eräällä peruskoululla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia psyykkisiä haasteita lapsilla ja nuorilla ilmenee ja miten näihin haasteisiin voidaan vastata koululla toimivan moniammatillisen tiimin ja psykiatrisen sairaanhoitajan tuella.

Mielenterveyden häiriöt ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä

Tutkimuksessa haastatellut ammattilaiset arvioivat lasten ja nuorten pahoinvoinnin näkyvän koulussa monin eri tavoin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus-, syömis- tai unihäiriöinä. Lapsilla ja nuorilla ilmenee keskittymisvaikeuksia, itsetunnon haasteita, paniikkioireilua sekä itsetuhoista käytöstä. Etenkin nuorilla itsetuhoinen käytös näyttäytyy usein viiltelynä. Viiltely on nuorelle keino hallita vaikeita tunteita, kuten esimerkiksi vihaa, häpeää tai syyllisyyttä. Viiltely täytyy ottaa aina vakavasti ja siihen on puututtava nopeasti.

Psyykkinen pahoinvointi voi ilmetä myös väsymyksenä, uupumuksena, sosiaalisten suhteiden vaikeutena, koulukiusaamisena, oppimisen vaikeuksina ja tunteiden säätelyyn liittyvinä asioina, kuten esimerkiksi toistuvina konflikteina tai aggressiivisena käytöksenä.

Itsetuntoon liittyvät ongelmat ilmenevät esimerkiksi mitättömyyden tunteena. Lapsuudessa minäkuva alkaa muodostua ja sillä on suuri merkitys terveen itsetunnon kehittymiselle. Lapsilla ja nuorilla voidaan havaita puutteita minäkuvan ja itsetunnon kehittymisessä. Nuorilla on itsetuntoon liittyviä haasteita, vaikeuksia ja ongelmia. Mikäli itsetunto ei pääse kehittymään lapsuudessa ja nuoruudessa, se voi jäädä heikoksi. Heikko itsetunto vaikuttaa lapsen ja nuoren jokapäiväiseen elämään, se tulee ilmi muun muassa sosiaalisissa suhteissa ja opiskelussa. Osalla lapsista ja nuorista on ollut porukan ulkopuolelle jäämistä ja yksinäisyyttä. Kaverisuhteet ovat lapsille ja etenkin nuorille erityisen tärkeitä.

Tulevaisuudessa heikko itsetunto vaikuttaa jatko-opintoihin, työhön, perheen perustamiseen ja arjen sujuvuuteen, kuten päätöksentekokykyyn.

 

Ennaltaehkäisyyn ja korjaavaan työhön täytyisi olla riittävät resurssit

Ennaltaehkäisevä työ on merkittävää ja tärkeää lapsuudessa ja nuoruudessa. Ennaltaehkäisy on myös kustannustehokasta. Lasten ja nuorten täytyisi saada tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen avulla haasteisiin tartutaan heti niiden alkuvaiheessa. Tällä tavalla voidaan välttyä esimerkiksi erikoissairaanhoidon tarpeilta.

Kustannustehokkuutta luo myös lapsen ja nuoren mahdollisuus käydä koulua, valmistua ammattiin ja päästä käsiksi työelämään. Aikuisilla on vastuu huolehtia lapsista, emmekä voi jättää yhtään lasta huomiotta. Lapsia ja nuoria tukemalla voimme ennaltaehkäistä monia tulevaisuuden haasteita, vaikeuksia, ongelmia ja sairauksia.

Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia ja turvallista ympäristöä kaikkeen kasvuun ja kehitykseen. Lapsuus ja nuoruus on kaikin puolin voimakasta fyysisen ja psyykkisen kasvun aikaa.

Tutkimuksessa haastatellut ammattilaiset toivoivat, että varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevän työn osuus ei olisi niin riittämätöntä. Ammattilaiset haluaisivat pystyä tekemään muutakin kuin ”korjaavaa työtä”. Ammattilaiset tarvitsevat tukea haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten kanssa. He tarvitsevat lisäksi konkreettisia keinoja auttaa lapsia ja nuoria.

Tutkimuksen tuloksissa selvisi myös, että toisinaan lasten jatkohoitoon pääseminen on haastavaa ja jonot ovat kohtuuttoman pitkiä esimerkiksi puhe- ja toimintaterapiaan. Moniammatillinen tiimi kuvasi tarvitsevansa psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista ainakin ennaltaehkäisyyn, lasten ja nuorten psyykkiseen tukeen sekä keskustelu avuksi nuorille.

 Ammattilaiset arvioivat, että ongelmien ennaltaehkäisyllä voitaisiin positiivisesti vaikuttaa lapsien ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, elämänlaatuun ja oppimiseen.

Psykiatrisen sairaanhoitajan tarve on selkeästi osoitettavissa

Varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin ja psyykkiseen pahoinvointiin puututtaessa voidaan estää pidempiaikaisia mielenterveydenhäiriöitä. Koululla toimiva psykiatrinen sairaanhoitaja voi mahdollistaa sen, että lapsi ja nuori saa tarvittavaa tukea mielenterveyden ongelmiin.

Tutkimuksessa haastatellut ammattilaiset arvioivat, että psykiatrinen sairaanhoitaja pystyisi auttamaan lapsia ja nuoria lievimmissä häiriöissä, haasteissa ja ongelmissa. Psykiatrinen sairaanhoitaja pystyisi arvioimaan ja järjestämään myös tarvittavan jatkohoidon. Haastatellut kertoivat myös, että koulupsykologilla on niin paljon työtä, että lapsen tai nuoren varsinaisen avun saanti voi viivästyä.

Tutkimuksen mukaan moniammatillinen tiimi vahvistuisi psykiatrisella sairaanhoitajalla, joka olisi enemmän mukana lasten ja nuorten arjessa matalan kynnyksen palveluna. Psykiatrinen sairaanhoitaja olisi koululla helposti saatavilla, voisi olla mukana oppitunneilla ja erilaisissa ryhmäytymisissä. Näin ollen hän pystyisi reagoimaan nopeasti lasten ja nuorten haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Psykiatrinen sairaanhoitaja pystyisi toimimaan työparina opettajille, terveydenhoitajalle, kuraattorille ja psykologille.

 

Lapset ja nuoret tarvitsevat moniammatillisen tiimin ja kodin tukea

Ammattilaisilla on yhdenmukainen huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Yhteistyön merkitys korostuu lasten ja nuorten kanssa työskennellessä: yhteistyön täytyy toimia saumattomasti. Yhteistyö kodin ja koulun välillä sujuu Suomessa esimerkiksi Wilman välityksellä. Opettajille on tärkeää varata riittävästi aikaa yhteydenpitoon oppilaan huoltajan kanssa. Myös vanhemmilla on vastuu ilmoittaa koululle lasta koskevista asioista, esimerkiksi ilmaista huolta lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Psyykkiset haasteet lapsuudessa tai nuoruudessa voivat johtaa erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, päihteiden käyttöön tai rikollisuuteen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mikäli lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin puututaan tarpeeksi varhain, on mahdollista estää aikuisiälle asti kestävät mielenterveysongelmat jotka puolestaan voivat johtaa pidempiaikaisiin haasteisiin ja suurempaan riskiin aikuisiän päihteiden suurkulutukseen, syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen.

 

Teksti: Paula Ahvenjärvi ja Tiia Mustola (OHS18SM)

Tämä teksti perustuu AMK-opinnäytetyöhön Psykiatrisen sairaanhoitajan merkitys peruskoulussa: moniammatillisen työryhmän arvio, jonka voi kokonaisuudessaan lukea Theseuksesta

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.