Kevätlukukaudella 2021 Oulaisten kampuksen sairaanhoitajaopiskelijat OHS20SM ryhmästä ovat opiskelleet muun muassa kansansairauksia, kirurgista hoitotyötä, välitöntä apua tarvitsevan asiakkaan hoitotyötä sekä tutkimustyön perusteita. Näyttöön perustuvan hoitotyön osaaminen on merkityksellistä hoitotyön asiantuntijalle, sillä jokaisen hoitoa tarvitsevan ihmisen tarpeisiin tulee vastata parhaalla ajantasaiseen tietoon perustuvalla tavalla (Hotus 2021).

Kirjallisuuskatsauksen monet kiemurat

Tutkimustyön perusteet -opintojaksolla tutustuttiin sekä tieteen peruskäsitteisiin että hoitotieteeseen yleisellä tasolla, ja harjoiteltiin tiedonhaun ja sen tiivistämisen taitoja kirjallisuuskatsauksen menetelmällä.

Opiskelijat työskentelivät ryhmissä ja he saivat itse valita omalle kirjallisuuskatsaukselleen mieleisensä aiheen. Suunnitteluvaiheeseen kuului muun muassa tutkimuskysymyksen muodostaminen, hakusanojen ja sisäänotto- ja poissulkukriteereiden laadinta. Kirjallisuushaut toteutettiin suunnitelman mukaisesti, ja tulokset läpikäytiin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin verraten. Katsauksen valitut artikkelit taulukoitiin ja niiden tulosten perusteella pyrittiin vastaamaan omaan tutkimuskysymykseen. Tulosten aukikirjoittamisen jälkeen jokainen ryhmä tarkasteli myös oman kirjallisuuskatsausprosessinsa luotettavuutta.

Kirjallisuuskatsauksen prosessin opetteleminen on pikkutarkkaa työtä ja vaatii tekijältään paitsi tarkkuutta, myös sinnikkyyttä. Tästä ensimmäisestä kirjallisuuskatsausharjoituksesta opiskelijat suoriutuivat loistavasti!

Otteita toteutetuista kirjallisuuskatsauksista:

Legoterapia autistisilla lapsilla

• Saatujen tulosten perusteella LEGO-terapia kehitti autististen lasten vuorovaikutustaitoja.
• Tulosten tarkastelusta nousi esille vahvasti tutkimusryhmien koko. Ryhmät olivat pieniä, joten saadut tulokset eivät ole niin kattavia, eivätkä vastaa tarpeeksi suurta osaa autistisista lapsista. Näin ollen tutkimusten tulokset eivät kerro kattavasti suuntaa siitä, miten terapia mahdollisesti vaikuttaisi muihin autistisiin lapsiin.
• Tutkimuksia on tehty vähän. Legoterapian hyödyistä autistisilla lapsilla on lisätutkimuksille vielä tarvetta
• Jatkossa tutkimuksia tehdessä ryhmät voisivat olla suurempia, sekä niissä oleva ikäjakauma voisi olla laajempi. Erilaisilla menetelmillä toteutettuja tutkimuksia voisi tehdä enemmän, jotta tuloksia voitaisiin vertailla paremmin keskenään.

Owens, Granader, Humphrey & Baron-Cohen. 2008. LEGO Therapy And The Social Use Of Language Programme: An Evaluation of Two Social Skills Interventios For Children with High Functioning Autism And Asperger Syndrome.

LeGoff. 2004. Use of LEGO as a Therapeutic Medium for Improving Social Competence. Journal of Autism & Developmental Disorders 34 (5), 557–571.

Lindsay, Hounsell & Cassiani. 2017. A scoping review of the role of LEGO therapy for improving inclusion and social skills among children and youth with autism. Disability and Health Journal 10 (2), 173-182. 

Marita Haapakoski, Rebekka Kangasharju, Heidi Pikkarainen ja Sonja Ronkainen

Elämänlaatu lapsilla, joilla on Downin syndrooma

• Perhedynamiikka on suurin asia, mikä vaikuttaa down-lasten elämänlaatuun.
• Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että negatiiviset perhe-elämän muutokset ja tapahtumat parantavat ihmissuhteita
• Muita asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti down-lasten elämänlaatuun:
  • Raha
  • Fyysinen ja toiminnallinen taso vaikuttaa aktiivisuuteen ja osallistumiseen
  • Ympäristö, miljöö
• Kaikkien tutkimusten tuloksia yhdisti fyysinen hyvinvointi, joka siis parantaa elämänlaatua down-syndrooman omaavilla lapsilla

Shields, Leonard, Munteanu, Bourke, Lim, Taylor & Downs. 2018. Parent-reported health-related quality of lide of children with down syndrome: a descriptive study. Developmental Medicine & Child Neurology 60(4): 402-408.

Lee, Knafl G, Knafl K & Van Riper. 2020. Parent-reported contribution of family variables to the quality of life in children with down syndrome: report from an international study. Journal of Pediatric Nursing 55: 192-200.

Lee, Knafl G, Knafl K & Van Riper. 2021. Quality of life in induviduals with down syndrome aged 4 to 21 years. Child: Care, Health and Development 47: 85-93.

Jung, Chung & Lee. 2017. A comparison of the funtion, activity and participation and quality of life between down syndrome children and typically developing children. The Journal of Physical Therapy Science 29(8): 1377-1380.

Emmi Hatula, Iina Niemelä, Hilda Koistinen ja Helmi Härkönen

Eläinavusteinen terapia masennuksen hoidossa

• Tutkimusnäyttö eläinavusteisten terapioiden hyödystä ei ole kovin vahva ja aiheesta on tehty vain vähän satunnaiskontrolloituja luotettavia tutkimuksia.
• Huolimatta merkittävän näytön puutteesta, useissa tutkimuksissa kuitenkin todetaan eläinavusteisten terapiamuotojen olevan hyvä lisä masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden hoitoon.
• Olennaista näyttää olevan asiakkaan tai potilaan oma sisäinen motivaatio toimia eläimen kanssa. Lisäksi terapeutin ammattitaidolla toimia asiakkaan lisäksi myös eläimen kanssa voidaan todeta olevan vaikutusta eläinavusteisen toiminnan vaikuttavuuteen.

Ambrosi, Zaionz, Peragine, Sarchi & Bona. 2019. Random controlled study on the effectiveness of animal-assisted therapy on depression, anxiety and illness perception in institutionalized elderly. Psychogeriatrics 19(1).

Berget & Braastad. 2011. Animal-assisted therapy with farm animals for persons with psychiatric disorders. Clinical practice & Epidemiology in Mental Health 2008; 4: 9.

Kamioka, Okada, Tsutani, Park, Okuizumi, Handa, Oshio, Park, Kitayuguchi, Takafumi, Takuya & Yoshiteru. 2014. Effectiveness of animal-assisted therapy: A systematic review of randomized controlled trials. Complementary Therapies in Medicine 22(2): 371-390.

Lundqvist, Carlsson, Sjödahl, Theodorsson & Levin. 2017. Patient benefit of dog-assisted interventions in health care: a systematic review. BMC Complementary and Alternative Medicine 17(1).

Young & Horton. 2019. Canine and Equine Therapy for Mental Health: A Review of Clinical Effectiveness. Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health.

Miia Turpeinen, Maiju Sorola ja Kyösti Lehtola

Musiikillisen viriketoiminnan vaikutukset muistisairaille

• Tulokset kertoivat, että musiikkia voidaan pitää Alzheimerin ja kognitiivisen tilan parantajana, joten musiikillista toimintaa tulisi lisätä muistisairaiden elämässä.
• Kuitenkin musiikki-interventioiden on jatkuttava säännöllisin väliajoin, jotta myönteiset tulokset pysyvät yllä.
• Tulosten perusteella hyviä harjoituksia on muun muassa musiikkiin yhdistetty laulaminen ja liikunta, sekä erilaisten lyömäsoittimien käyttö. Niin ryhmä- kuin yksilömusiikki-interventiot vaikuttavat positiivisesti muistisairaan elämään.
• Tarkempia jatkotutkimuksia varten on otettava huomioon osallistujien otoskoko, tulosten vertaaminen verrokkiryhmään, mahdollinen aivokuvantaminen ennen tutkimusta, seuranta-aika, väestöotos ja neuropsykiatriset oireet, kuten käyttäytymishäiriöt, harhaluulot ja hallusinaatiot.

Arroyo-Anlló, Poveda Díaz & Roger. 2013. Familiar music as an enhancer of self-consciousness in patients with Alzheimer’s disease. BioMed research international.

Mayumi, Hiroshi & Akimitsu. 2013. Comparing the effects of different individualized music interventions for elderly individuals with severe dementia. International psychogeriatrics, 25(5), 775–784.

Mu-N, Ying-Jay, Wan-Chuan, Kuan-Chen, Heng-Liang, Chi-Ieong, Li-Yu, Shih-Jen & Hsin-Yi. 2021. Group Music Intervention Using Percussion Instruments to Reduce Anxiety Among Elderly Male Veterans with Alzheimer Disease. Medical science monitor: international medical journal of experimental and clinical journal.

Ray & Götell. 2018. The Use of Music and Music Therapy in Ameliorating Depression Symptoms and Improving Well-Being in Nursing Home Residents With Dementia. Frontiers in medicine, 5, 287.

Weise, Jakob, Frithjof Töpfer & Wilz. 2018. Study protocol: individualized music for people with dementia – improvement of quality of life and social participation for people with dementia in institutional care. BMC geriatrics, 18(1), 313.

Lue lisää

Teemu Halonen, Jenni Kyngäs, Laura Puhakka, Hanna Rahkola & Ella Takala

Saattohoitotyön laatu hoitokodeissa 

• Tutkimustulosten perusteella psykososiaalista tukea tarvitaan entistä enemmän niin saattohoidettavalle, kuin tämän omaisellekin.
• Saattohoitoa toteuttavat hoitajat kaipaavat enemmän koulutusta itse saattohoitoon.
• Lisäksi useammassa tutkimuksessa ilmeni tarvetta parempaan yhteistyöhön sairaaloiden kanssa.
• Mielenkiintoista on se, että tutkimuksia ja eri lähteitä on niin runsaasti eripuolilta maailmaa, sekä artikkeleita ja tutkimuksia voidaan tehdä erityyppisesti, sekä esittää monella tutkimusasetelmilla.

Cagle, Unroe, Bunting, Brittanyt & Miller. 2017. Caring for Dying Patients in the Nursing Home: Voices From Frontline Nursing Home Staff.  US National Library of Medicine National Institutes of Health. Journal of Pain Sympton Management 53(2): 198-207.

Gonella, Basso, Grazia De Marinis, Campagna & Di Giulio. 2019. Good end-of-life care in nursing home according to the family carers’ perspective: A systematic review of qualitative findings. Palliative Medicine 33(6): 589-606.

Oliver, Parker, Kruse, Albright, Lewis & Demiris. 2014. Hospice family members perceptions and experiences with end-of-life care in the nursing home. Journal of the American Medical Directors Association 15(10): 755-750.

Gozalo, Teno, Mitchell, Skinner, Bynum, Tyler & Mor. 2012. End-of-Life Transitions among Nursing Home Residents with Cognitive Issues. The New England Journal of Medicine 365(13): 1212-1221.

Noora Olli, Heidi Määttä, Tanja Haukipuro, Niina Lehtola & Tiina Mikkola

Muut lähteet

Hotus (2021) Hoitotyöntekijän näyttöön perustuva päätöksentekotaito. https://www.hotus.fi/hoitotyontekijan-nayttoon-perustuva-paatoksenteko/