Projektijakson alkaessa saimme ohjeistukseksi tutustua uusiin työkaluihin, joilla projektia työstettäisiin. Projektin koodit oli tarkoituksena ladata GitHubiin, minkä käytöstä ryhmällämme ei ollut kokemusta. Myös pilvipohjaisten sovellusten kehittäminen oli uutta, joten siihen liittyvien kehitysalustojen kanssa ilmeni eniten haasteita. Ryhmän sisäiseen kommunikaatioon käyttämiemme työkalujen kanssa oli vähiten ongelmia, sillä valitsimme sovelluksia, joiden käyttö oli jo ennestään tuttua.

Projektissa käytettävät työkalut saattavat aiheuttaa haasteita, mutta ne ovat hyödyksi työnhaussa sekä tulevissa projekteissa. Työelämässä käytetään samoja työkaluja, joten niistä opitut alkeet tulevat olemaan hyödyllisiä. Projektissamme olemme kokeneet hyödylliseksi erityisesti keskinäiseen kommunikaatioon käyttämämme sovellukset. Kokosimme kokemuksemme artikkelitekstiksi työelämän tekstilajiharjoituksena Web-ohjelmoinnin sovellusprojektiin sisältyvässä 1 op:n viestinnän osuudessa syksyllä 2021.

GitHubiin tutustuminen

GitHub on perustettu vuonna 2008 työkaluksi ohjelmakehitysprojektien kehitykseen. Tarkemmin se tarjoaa Git-komentoriviohjelmalle graafisen käyttöliittymän. Alusta on erittäin suosittu ohjelmistokehittäjien parissa, sillä se tarjoaa monipuolisen ja ilmaisen ympäristön esimerkiksi projektien jakamiseen ja versionhallintaan. Sillä onkin jo yli 43 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti. [1.]

Koska GitHubiin ei voi ladata suoraan kansiokokonaisuuksia, kohtasimme alussa ongelmia paikallisesti aloitetun projektin lataamisessa GitHubiin (kuva 1). Projektissa käsittelemme isoa koodikokonaisuutta, joka muodostaa web-sovelluksen. Latasimme aluksi GitHub Desktop -sovelluksen, jonka avulla projektin siirtäminen alustalle oli helpompaa. Myöhemmin työkalun tullessa tutummaksi kävi nopeasti selväksi, kuinka kätevä se todella on. Opimme käyttämään Git-komentoriviohjelmaa niin GitHubissa, komentoriviltä kuin myös suoraan Visual Studion ohjelmistoympäristön kautta.

KUVA 1. Projektiorganisaatiomme GitHub-sovelluksessa

Käytössä uusi pilvipalvelualusta Heroku

Heroku on vuonna 2007 perustettu pilvipalvelualusta, joka tukee monia ohjelmointikieliä kuten Javaa ja Node.js:ää. Herokuun siirretyillä sovelluksilla on omat selainosoitteensa, joiden avulla HTTP-pyynnöt ohjataan oikeisiin sovelluskehyksiin. Näitä kehyksiä kutsutaan Herokussa Dynoiksi. Heroku tarjoaa myös mahdollisuuden GitHubiin yhdistämiseen. [2.]

Valitsimme sovelluksemme alustaksi Herokun (kuva 2), sillä se vaikutti sopivalta käyttötarkoitukseemme. Sovelluksen yhdistäminen Herokuun kävikin helposti, mutta ongelmia ilmeni yrittäessämme yhdistää sitä luomaamme PostgreSQL-tietokantaan. Koska pilvipalvelualustat eivät olleet meille vielä tuttuja, emme olleet varautuneet siihen, että suunnittelemamme backend-frontend-kokonaisuus ei toimi sellaisenaan Herokussa. Jouduimme miettimään projektin rakennetta uudelleen ja loppujen lopuksi tietokannan yhdistämiseen kului niin paljon aikaa, että toisen alustan valitseminen olisi saattanut olla produktiivisempaa. Ei kuitenkaan ollut enää tarpeellista selvittää muiden alustojen tarjontaa tarkemmin, sillä olimme jo saaneet muutettua projektin rakenteen jo toimivaksi.

KUVA 2. Herokun aktiivisuusnäkymä

LucidChart kaavioiden suunnittelussa

LucidChart on alusta, joka on kehitetty kaavioiden piirtämiseen ja jakamiseen. Sen avulla monet eri käyttäjät voivat tehdä yhteisiä kaaviota samanaikaisesti. LucidChartia käytetään selaimessa, joka tukee HTML5:tä. [3.]

LucidChart tarjoaa mahdollisuuden piirtää monenlaisia kaavioita, mutta olemme projektityöskentelyssä suunnitelleet vain UML-kaavioita (kuva 3). Alustan käyttö oli ryhmällemme jo ennestään tuttua, joten sen käyttöön liittyen ei ilmennyt erityisempiä haasteita.

Kuva 3. LucidChartissa piirretty kaavio sovelluksestamme

Discord viestinnän välineenä

Discord on suosittu pikaviestintäsovellus, jota olemme käyttäneet projektiryhmän sisäiseen viestintään sekä tiedostojen jakamiseen. Se toimii lähes kaikilla käyttöjärjestelmillä sekä selaimessa. Discord on erittäin suosittu mm. pelaajien keskuudessa. Sitä käyttääkin jopa 250 miljoonaa käyttäjää. [4.]

Discord oli ryhmällemme jo ennestään tuttu, joten keskustelukanavan luomisessa ei ilmennyt ongelmia. Lisäsimme kanavallemme teksti- sekä puhekanavan (kuva 4). Puhekanaviensa puolesta Discord osoittautui erittäin hyödylliseksi mm. etätyöskentelyssä sekä projektipalavereiden pitämisessä.

Kuva 4. Projektiryhmän Discord-kanava

Haasteiden selvittäminen

Kaiken kaikkiaan, koemme kaikki projektityökalujen kanssa kohtaamamme haasteet hyödyllisiksi. Olemme oppineet paljon käyttämistämme työkaluista ja osaamme jatkossa valita paremmin juuri projektiin sopivat alustat sekä ympäristöt. Varsinkin GitHubin jatkuva käyttö ja siihen liittyvien haasteiden kanssa painiminen oli todella hyödyllistä tulevia projekteja ajatellen.

Lähteet

[1] Github 2021. Hakupäivä 24.11.2021. https://github.com/.
[2] Heroku 2021. Hakupäivä 24.11.2021. https://www.heroku.com.
[3] Lucidchart 2021. Hakupäivä 24.11.2021. https://lucid.app/users/login#/login.
[4] Discord 2021. Hakupäivä 24.11.2021. https://discord.com/.

Teksti: ohjelmistokehityksen 2. vuoden opiskelijat Juho Harvala, Sakari Klasila ja Veera Pikkuhookana
Kuvat: kirjoittajien projektimateriaali