Sote-alan ammattilaisten asenteet robotiikkaa kohtaan muuttuneet huomattavan positiivisiksi

Vain muutamassa vuodessa sote-alan ammattilaisten suhtautumisessa robotiikkaa kohtaan on tapahtunut merkittävä muutos. Ammattilaisten asenteet ovat muuttuneet rajoittuneista ja epäilevistä positiivisen avoimiksi. Tämä lupaa hyvää robotiikan käyttöönoton kannalta sote-alan toimintaympäristössä, sillä asenteilla tiedetään olevan vahva yhteys uuden teknologian hyväksymisessä.

 

shoutout to Possessed Photography

Shoutout to Possessed Photography from unsplash.com

Asenteet muodostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja esimerkiksi kulttuuritausta vaikuttaa niiden muodostumiseen. Asenteiden voidaan ajatella olevan yksilön arvovalinta tiettyä kohdetta kohtaan. Asenteiden selvittämisen avulla voidaan osin ennustaa ja selittää ihmisen käyttäytymistä tietyssä tilanteessa, kuten esimerkiksi robotiikan käyttöönoton yhteydessä. Aiemman yleisen käsityksen mukaan asenteet eivät muutu hetkessä. [1] [2] [3] [4]

Master-opinnäytetyössämme, joka oli osa Roboboost-hanketta, tutkimme syksyllä 2021 Oulun seudun sote-alan ammattilaisten asenteita robotiikkaa kohtaan, sekä robotiikan käyttöönottoa estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa siltä, että muun muassa pula sote-alan ammattilaisista sekä koronan vauhdittama teknologisten ratkaisujen käyttöönotto on nopeuttanut sote-alan ammattilaisten asenteiden muuttumista robotiikkaa kohtaan avoimemmaksi.

Työtaakkaan toivotaan helpotusta robotiikasta

Kun verrataan tämän opinnäytetyön tuloksia aiempiin tutkimuksiin, ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten asenteet muuttuneet vain muutaman vuoden sisällä epäileväisestä ja pelokkaasta huomattavasti positiivisempaan suuntaan. Vaikka tutkimuksessamme nousi esille myös robottien ja robotiikan mahdollisesti mukanaan tuomia haittapuolia, suhtautui jokainen tutkimukseen osallistunut positiivisesti robotiikan laajempaan käyttöönottoon ja parempaan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.

Aiemmin ammattilaisten suhtautuminen robotiikkaa kohtaan on ollut rajoittunutta. Ammattilaiset eivät nähneet mahdollisena, että hoivarobotti voisi koskaan korvata ihmisten tekemää työtä [3]. Toisaalta hoitajilla oli pelkoja siitä, että robotit tulevat viemään heidän työt. [3] [5] [6]. Tutkimuksemme tulokset puolestaan osoittivat, että nyt robotiikan toivottiin tuovan helpotusta työtaakkaan ja työvoimapulaan. Kun aikaisemmin johtotason henkilöillä ja iäkkäämmillä ammattilaisilla oli positiivisempi suhtautuminen robotiikka kohtaan [5], niin tällä hetkellä ammattilaisten asenteet olivat positiivisia ja odottavaisia työntekijän roolista, asemasta ja iästä riippumatta. Lisäksi tutkimuksemme mukaan robotiikan uskotaan parantavan palveluiden laatua ja saatavuutta, kun aiempien tutkimusten perusteella robotiikan uskottiin heikentävän niitä [5].

Aiemmin ammattilaiset olivat pelänneet robotiikan muuttavan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työn epäinhimilliseksi ja lisäävän yksinäisyyttä [3]. Tekemässämme tutkimuksessa ammattilaiset ajattelivat osittain samoin: robotiikka voi toisaalta lisätä yksinäisyyttä, mutta sillä voidaan myös tuoda uusia sisältöjä asiakkaiden elämään, mikä voi toisaalta lievittää yksinäisyyden tunnetta. Tutkimukseen osallistujat tiedostivat epäinhimillisyyden, mutta myös sen, että robotiikka vapauttaa työntekijän aikaa rutiiniluontoisista tehtävistä asiakkaan kohtaamiseen ja näin päinvastoin lisää inhimillisyyttä.

Robotiikan käyttöönottoon ollaan sote-alalla valmiita

Robottien ja robotiikan laajempaa ja parempaa hyödyntämistä odotetaan innolla ja niiden käyttöönottoon ollaan valmiita, kun tekniset ratkaisut ovat valmiita vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tarpeisiin. On kuitenkin pidettävä mielessä, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset eivät koe robotiikkaa hyödylliseksi tai helppokäyttöiseksi, eivätkä ole sisäistäneet sen käyttötarkoitusta, ovat asenteet robotiikkaa kohtaan todennäköisesti negatiiviset ja robotti jää helpommin lojumaan käyttämättömänä liinavaatevarastoon.

Ammattilaisilla on luonnollisesti edelleen myös huolia suhteessa robotiikkaan. Robotiikka tulee vaikuttamaan rooleihin ja vastuualueisiin tavalla tai toisella, minkä vuoksi koulutuksen ja osaamisen tarve tulee kasvamaan. Koulutus on avain hyväksyvämmän ilmapiirin luomiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökunnan keskuudessa.

Robotiikan käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät näyttävät pysyneen lähes ennallaan verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Huoli robotiikan tuomista kustannuksista nousi esille tutkimuksessamme, kun taas aiempien tutkimusten mukaan robotiikan ajateltiin tuovan kustannussäästöjä.  Myös tarveperusteisen kehittämisen sekä tiedon jakamisen tärkeys robotiikan mukanaan tuomista hyödyistä korostui. Robotiikan hyväksyntää edistää muun muassa työntekijöiden osallistaminen kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, robotiikan tuomien hyötyjen ja käyttötarkoituksen ymmärtäminen ja työntekijän oppimisen tukeminen. Myös aiemmat positiiviset käyttökokemukset vaikuttavat robotiikan hyväksymiseen edistävisti.

Tutkimustulokset asennemuutoksesta olivat mielestämme jossain määrin yllättäviä. Näyttää siltä, että asenteet robotiikkaa ja ehkä myös yleisesti teknologiaa kohtaan olisivat muuttumassa entistä vastaanottavaisemmiksi. Mahdollisesti muuttuneiden asenteiden taustalla yhtenä syynä on teknologian lisääntynyt käyttö koronapandemian aikana: myös ne ammattilaiset, jotka ovat suhtautuneet teknologiaan pelokkaasti tai epäilevästi pakotettiin esimerkiksi Teams-tapaamisiin tai etävastaanottojen toteuttamiseen. Mahdollisista alkuvaikeuksista selvittyään suurin osa on saanut teknologian käytöstä myönteisiä kokemuksia ja uudenlaista pätevyyden ja onnistumisen tunnetta. Tämä saattaa heijastua myös muuttuneisiin robotiikka-asenteisiin. Toisena syynä muuttuneisiin asenteisiin on mahdollisesti kulutusrobotiikan kasvu. Moni on ostanut tai nähnyt tuttavillaan esimerkiksi robottipölynimureita tai -ruohonleikkureita, joiden käytön myötä luottavaisuus robotiikkaa kohtaan on lisääntynyt. Tutkimuksemme toi ilmi, että robotiikalle olisi nyt kysyntää myös sote-alan toimintaympäristössä, mutta tarjonta ei pysty siihen vielä täysin vastaamaan.

Kirjoittajat

Minna Eriksen & Susanna Wiik
Hyvinvointia edistävien digipalvelujen asiantuntija (YAMK-opiskelijat)

Ohjaajina Minna Vanhanen ja Piia Hyvämäki, OAMK hoitotyö, Roboboost-hanke


Lähteet

[1] Papadopoulos, Irena & Koulouglioti, Christina 2018. The Influence of Culture on Attitudes To-wards Humanoid and Animal-like Robots: An Integrative Review. Journal of Nursing Scholarship. 2018; 50:6, 653–665. Hakupäivä 3.12.2020. https://doi-org.ezp.oamk.fi:2047/10.1111/jnu.12422. Vaatii käyttöoikeuden.

[2] a. Rantanen, Teemu, Lehto, Paula, Vuorinen, Pertti & Coco, Kirsi 2018. Attitudes towards care robots among Finnish home care personnel – a comparison of two approaches. Scandinavian Journal of Caring Sciences 32, 772–782. Hakupäivä 5.7.2021. http://ezp.oamk.fi:2048/login?url=https://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=cin20&AN=130361890&site=ehost-live. Vaatii käyttöoikeuden.

[3] b. Rantanen, Teemu, Lehto, Paula, Vuorinen, Pertti & Coco, Kirsi 2018. The adoption of care robots in home care – A survey on the attitudes of Finnish home care personnel. Journal of Clinical Nursing. 2018; 27, 1846–1859. Hakupäivä 3.12.2020. https://doi-org.ezp.oamk.fi:2047/10.1111/jocn.14355. Vaatii käyttöoikeuden.

[4] Savela, Nina, Turja, Tuuli & Oksanen, Atte 2019. Robotit työelämässä. Systemaattinen kirjalli-suuskatsaus asenteista eri aloilla työskenteleviä robotteja kohtaan. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):1. Hakupäivä 21.3.2021. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902145006.

[5] Turja, Tuuli, Van Aerschot, Lina, Särkikoski, Tuomo & Oksanen, Atte 2018. Finnish healthcare professionals’ attitudes towards robots: Reflections on a population sample. Nursing Open 2018 Jul; 5(3), 300–309. Hakupäivä 3.12.2020. https://dx-doi-org.ezp.oamk.fi:2047/10.1002%2Fnop2.138. Vaatii käyttöoikeuden.

[6] Turja, Tuuli & Särkikoski, Tuomo 2018. Varastavatko robotit hoivatyöt? Teoksessa Työpoliittinen aikakauskirja (toim. Heikki Räisänen & Päivi Järviniemi). Valtioneuvosto. Työ- ja elinkeinominis-teriö. Hakupäivä 29.3.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-331-3.

Piia Hyvämäki

Hoitotyön lehtori, OAMK. Hyvinvointi- ja terveysteknologian sote-asiantuntija.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.