KARITA-hankkeen Oamk:n tiimissä on viisi työntekijää, joista Sannan ja Ninan esittelimme aiemmassa blogitekstissämme. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat Essi, Tarja ja Anne. Essi on Oamk:n osatoteutuksen projektipäällikkö. Hän oli mukana kirjoittamassa KARITA-hankehakemusta yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa. Hankkeelle myönnettiin rahoitus keväällä 2021, josta alkaen Essi on toiminut hankkeen projektipäällikkönä. Seuraavana tiimiin liittyi Tarja, joka aloitti hankkeessa projektikoordinaattorina syyskuussa 2021 ja viimeisimpänä tiimimme vahvistukseksi liittyi Anne joulukuussa 2021, hän työskentelee myöskin projektikoordinaattorina. 

HANKETYÖNTEKIJÖIDEN MONIPUOLINEN OSAAMINEN 

Sekä Essin että Tarjan pohjakoulutus on toimintaterapian ja Annen puolestaan fysioterapian alalla. Essillä on lisäksi toimintaterapian YAMK tutkinto kuntoutuksen tutkinto-ohjelmasta ja hän on terveystieteiden maisteri (terveyshallintotiede) ja hänellä on ammatillisen opettajan pätevyys. Tarjalla on myös toimintaterapian YAMK-tutkinto kuntoutuksen erityisasiantuntijan tutkinto-ohjelmasta ja lisäksi hän on sosiaalikasvattaja. Annella on puolestaan fysioterapian YAMK-tutkinto sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta ja lisäksi hän on valmistunut ammatilliseksi opettajaksi keväällä 2021.  

Innovatiivisuutta ja luovuutta uhkuva Essi 

Essillä on työkokemusta toimintaterapeuttina yliopistosairaalasta ja hän on toiminut siellä hanketyössä kouluttajana ja asiantuntijana. Toimintaterapian lehtorina hän on ollut Oamk:illa vuodesta 2020 alkaen. 

KARITA-hankkeen osatoteutuksen projektipäällikkönä Essin tehtäviin kuuluu hankkeen hallinnointi ja tutkimuksen koordinointi ja suunnittelu. Eettisyyden tärkeyden esiin tuominen on ollut jo hankehakemukseen kirjoitettu punainen lanka. Essi tuokin hankkeeseen omasta tieteenperustasta nousevia ja opintojen myötä tulleita arvoja. Lisäksi hän tuo terveyshallintotieteen näkökulmaa, jossa johtamisen merkitys kaikissa prosesseissa sekä johdon sitoutuminen minkä tahansa asian kehittämiseen ja huomioon ottamiseen on edellytys asioiden onnistumiselle.  

Essi kokee myös erityisen tärkeäksi asiakkaiden äänen esiintuomisen. Yhdenkin ihmisen merkitys on hankkeessa nähty tärkeänä, vaikka halutaan tuottaa myös tieteellisesti pätevää tietoa, johon tarvitaan isompaakin aineistoa. Hankkeen kautta pyritään saamaan näkökulmaa yksittäisten ihmisten kokemusten esille tuomiseen tieteen valossa. Essi kokee, että myös toimintaterapian tietoperusta ja filosofia orientoivat vahvasti tällaisten kysymysten asettamiseen. 

Hanketyön parhaana puolena Essi kokee mahdollisuuden toimia innovatiivisesti ja luovasti. Työ on monipuolista ja työssä voi yhdistellä monia eri tieteenalojen asioita. Yhdessä tekeminen, reflektointi ja arvomaailman käsittely luovat myös mahdollisuuden uuden oppimiselle. Aidot kohtaamiset ikääntyneiden asiakkaiden sekä henkilöstöedustajien kanssa tuovat työhön suolaa eikä työ näin ollen jää vain teoreettiseksi tarkasteluksi. Haasteeksi Essi kokee tiukan aikataulun ja myös resurssointi kysymykset ovat olleet välillä haastavia rekrytointiin liittyvien aikataulujen vuoksi. 

Tutkimus- ja kehittämistyöstä innostunut Tarja 

Tarja on työskennellyt lastentarhanopettajana, lasten ja nuorten toimintaterapeuttina arviointityössä OYS:ssa ja viimeisimmäksi yksityisellä puolella terapiatyössä. Toimintaterapeutin työssä häntä on aina kiinnostanut tutkimus- ja kehittämistyö ja YAMK-opinnot lisäsivät kiinnostusta ja osaamista tällä saralla huimasti. Kiinnostus tutkimus- ja kehittämistyötä kohtaan ajoikin Tarjan kohti KARITA-hanketta, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus osallistua mielenkiintoiseen hanketyöhön, jossa voi hyödyntää myös vahvasti toimintaterapian osaamista. 

Tarjan työtehtäviin KARITA-hankkeessa kuuluu muun muassa tutkimuksellisen osuuden toteuttaminen, tiedonhaku, kokouksien aineistojen valmistelut, yhteistyö verkostojen kanssa sekä sisäinen ja ulkoinen viestintä. Tarja tuo hankkeeseen tarvekartoitukseen tutkimusmenetelmän ja sen taustateorian osaamista, tutkimus- ja kehittämisosaamista ja koordinoivaa työotetta. Hän kokee hanketyön parhaaksi puoleksi sen, että työtehtävät ovat kiinnostavia ja haastavia, sekä saman asian äärellä olevat työkaverit ja verkostot. Haastavaksi hän kokee yhteisen aikataulutuksen järjestämisen.  

Saavutettavuuden ja digitaalisten työkalujen osaaja Anne 

Anne on aloittanut lehtorina Oamk:ssa syksyllä 2021. Fysioterapeutin työkokemusta hänelle on kertynyt lähes 20 vuotta ja lisäksi hän on työskennellyt eri hankkeissa. Anne on toiminut projektipäällikkönä Kivun arvioinnin ja hoidon kehittämisessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä. Lisäksi hän on työskennellyt projektityöntekijänä Virtuaalisairaala- ja myöhemmin Terveyskylä.fi- ympäristöissä. Tämä työ pyöri vahvasti teknologian ympärillä ja näiden kautta Annella on vahva ymmärrys saavutettavuudesta ja hän kokeekin, että näistä työkokemuksista on paljon hyötyä tässä hankkeessa. Lisäksi Anne on toiminut yhteiskehittämistiimin jäsenenä mobiiliapplikaatioiden kehittämisen merkeissä. 

Annella on aiempaa kokemusta digitaalisista työkaluista ja niiden käyttöönotosta ja hän tuo tältä osalta vahvaa osaamista hankkeeseen. Hän lisää myös hanketiimin moniammatillisuutta edustaen eri ammattikuntaa kuin muut Oamk:n hanketyöntekijät. Työn parhaaksi puoleksi hän nostaa esiin luovan työnkuvan mutta myös työn itsenäisyyden. Lisäksi hän kokee kannustavana sen, että hankkeen myötä odotetaan ikäihmisten palveluiden kehittyvän. 

HANKKEEN VAIKUTUS JA TULEVAISUUDEN VISIOT 

Hanketyöntekijät uskovat vahvasti, että KARITA-hankkeen myötä ikäihmisten ääni saadaan oikeasti esille ja ikäihmisten itse tuottama tarve kotona asumisen tukemisesta tulee näkyväksi. Hankkeen toivotaan vaikuttavan siihen, että teknologiset ratkaisut kohdentuisivat juuri ikäihmisten tarpeisiin eikä mentäisi teknologia edellä, vaan symmetrisenä kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä vahvistavana rintamana. Teknologiaratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa kohderyhmän ja yksilön tarpeet tulisi ottaa huomioon. Teknologialla ei tule rajoittaa tai poistaa olemassa olevaa kykyä itsenäiseen suoriutumiseen vaan sen tulee mahdollistaa toiminnasta suoriutumista ja osallistumista. Tulevaisuudessa on myös tärkeää, että hyödynnetään monialaisuutta ja olemassa olevien teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksia innovaatio- ja kehittämistyössä. Oleellista nyt ja tulevaisuudessa on se, että ratkaisut olisivat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa kotona asumisen tukemiseksi. 

Toiveena on, että teknologiaa ei nähtäisi enää erillisenä osana ihmisen arkea ja elämää, vaan se olisi luonnollinen ja selkeä osa sitä. Teknologia olisi automaattisesti osa työkalupaketistoa, eikä enää tarvittaisi erillisiä tarkasteluareenoita tai interventioita sen osalta. Jos kuitenkin halutaan eriyttää teknologiaa ja ihmistä, tällöin täytyy tunnistaa ne asiat mitkä jäävät palvelutarjonnan ulkopuolelle ja pitää automaattisesti keskustelussa mukana ne asiat mihin tarvitaan ihmistä tai muita keinoja teknologian lisäksi.  

Tekoälyn ja konenäön käyttö ovat vasta laajenemassa. Big dataa ei vielä osata hyödyntää lähes lainkaan. Jatkossakin tarvitaan inhimillisiä kohtaamisia, mutta on välttämätöntä viedä teknologista kehitystä eteenpäin, kun fyysisten työntekijöiden saatavuus on heikkoa. Mitään suorittavaa työtä, joka voidaan toteuttaa teknisin ratkaisuin, ei ole järkevää enää toteuttaa ihmistyövoimalla. Kaikkien käyttäjien osaaminen lisääntyy merkittävää vauhtia, joten kynnys teknologian hyödyntämiseen madaltuu koko ajan.  

Tärkeäksi koetaan myös, että pystyttäisiin vahvasti huomioimaan ympäristönäkökulma teknologiakehityksessä: ekologisuus sekä sosiaalispsykologinen ja eettinen kestävyys. Hintoja olisi myös hyvä saada alas, mutta siten että ratkaisu on ekologisesti ja eettisesti kestävä. Tällöin teknologia tulisi lähelle kaikkia ja kaikilla olisi samanvertaiset mahdollisuudet saada juuri niitä koneita, laitteita ja teknologia- sekä tekoäly sovelluksia, joita he tarvitsevat, jotta elämänlaatu olisi inhimillistä. 

Teksti kirjoitettu haastattelujen perusteella.

Nina Keskitalo, projektityöntekijä, KARITA-hanke                                                                                                                    OAMK                                                                                                                                                                              nina.keskitalo@oamk.fi

Sanna Viljamaa, projektityöntekijä, KARITA-hanke
OAMK
sanna.viljamaa@oamk.fi