Onko hoivarobotiikan käyttö hoitotyössä eettistä?

Hoitotyön robotiikka herättää useita eettisiä kysymyksiä. Onko robottiavun käyttäminen ylipäätään eettistä? Voivatko robotit todella osallistua hoitoon? Robotilla ei ole ihmisen kaltaista tietoisuutta. Onko robotiikka edes tarpeellista vai aiheuttaisiko se vielä enemmän eettisiä ongelmia? Aiheen tärkeydestä huolimatta asiaa on tutkittu vasta varsin vähän. Oulun ammattikorkeakoulun Master-opinnäytetyönä tehty kirjallisuuskatsaus tarjoaa vastauksia osaan kysymyksistä.

Master-opinnäytetyömme oli osa Roboboost-hanketta. Teimme kirjallisuuskatsauksen, jossa tutkimme, millaisia eettisiä näkökulmia nousee esiin hoitotyössä hoivarobotiikkaa käytettäessä. Tuloksista nousi esiin 4 näkökulmaa: hoivarobotiikan suunnittelu ja kehittäminen, yhteiskunnallinen vastuu, hoitotyö ja ihmisyys (kuvio 1).

Kuvio 1. Hoivarobotiikkan eettiset näkökulmat hoitotyössä

 

Monialainen suunnittelu ja osaamisen varmistaminen turvaavat eettisyyttä

Hoivarobotiikan eettisyydessä on huomioitava suunnittelun ja kehittämisen näkökulma. Robotiikan suunnittelusta alkaen tulee pohtia sen eettisyyttä ja kuinka se soveltuu hoitoalalle. Käyttöturvallisuus ja luotettavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä hoivarobotiikkaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. Monialainen yhteistyö teknologian suunnittelijoiden, koko terveydenhoitotiimin sekä loppukäyttäjien kanssa on edellytys eettiselle hoivarobotiikalle. Robotisaatiota saadaan edistettyä vain, jos rohkeat hoitoalan ammattilaiset osallistuvat erilaisiin kokeiluihin ja kertovat näiden pohjalta omia toiveita ja kokemuksiaan [1]. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää, jotta tekoälyjärjestelmien turvallisuus voidaan taata tulevaisuudessa [2].

Hoivarobotiikan eettisyys vaatii muutakin kuin vain suunnittelun ja kehittämistyön näkökulmaa. Yhteiskunnan tasolla on keskusteltava hoivarobotiikan vastuukysymyksistä, hoitohenkilöstön teknologisen osaamisen varmistamisesta sekä erilaisista ohjeista ja suosituksista, joita robotiikkaa käytettäessä noudatetaan. Erityisen tärkeää on huolehtia hoitohenkilöstön riittävästä kouluttamisesta, jotta hoivarobotiikkaa osataan käyttää tarvittavalla tavalla. Eettinen ja teknologinen osaaminen sisältyvät hoitotyöhön ja tulevaisuudessa on odotettavissa enenevässä määrin teknologisia ratkaisuja. Tämä tuo keskusteluun eettisyyden varmistamisen teknologian käytön osana, hoitotyön yleisten ammattieettisten ohjeiden lisäksi.

Terveysteknologian eettisyyden pohdinta tulee olemaan tulevaisuuden keskeisiä eettisyyden osa-alueita. [3] Hoivarobottien käyttöönoton yhteydessä on syytä pohtia, kuka on vastuussa hoivaroboteista ongelman sattuessa. Tekoälyjärjestelmätkin tekevät virheitä esimerkiksi diagnosoinneissa, joten vastuukysymykset ovat yksi suuri eettinen kysymys [4]. Hoivarobottien implementointi hoitoalalle edellyttää lakien huomioimista sekä sääntelyviranomaisten hyväksynnän ja standardoinnin. [4] [5].

Robotti avustaa, ihminen tekee päätökset

Hoivarobotiikan ei voida kuitenkaan antaa toimia itsenäisesti. Sen asianmukainen käyttö edellyttää hoitohenkilöstöä, heidän harkintakykyään ja valinnan mahdollisuuttaan. Hoitohenkilöstön tulee huomioida, soveltuuko hoivarobotiikan käyttö potilaan tilanteeseen. Aina hoivarobottien käyttö ei ole perusteltua ja eettistä. Tekoälyn ja robottien implementoinnissa tulee olla huolellinen ja miettiä, miten ne vaikuttavat hoitotyöhön. [6] Esillä on ollut pelko siitä, korvaako hoivarobotiikka hoitajat. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Hoivarobotiikka ei voi koskaan täysin korvata hoitajia, sillä niiltä puuttuu kyky vuorovaikutukseen, empatiaan ja luovuuteen. Robotit sopivat fyysisesti raskaisiin tehtäviin, mutta eivät hoitotyön itsenäisyyttä vaativiin tehtäviin. [1] [4] [5] Tekoälyä voidaan hyödyntää terveydenhuollossa päätöksenteon tukena ja auttamaan erilaisten arvioiden ja ennusteiden kohdalla [7].

Etiikka, eli oikean ja väärän pohtiminen kytkeytyy vahvasti ihmisyyteen, joka on tärkeä näkökulma hoivarobotiikan eettisyyttä tarkasteltaessa. On muistettava, että hoivaroboteilla ei ole kykyä empatiaan ja tunteiden ilmaisuun, kuten ihmisillä, eivätkä ne voi olla aidossa vuorovaikutuksellisessa suhteessa ihmisen kanssa. Liiallisen inhimillistetyt hoivarobotit voivat myös aiheuttaa harhaa potilaille, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt. Tällöin potilaalle voi syntyä valheellinen illuusio vuorovaikutussuhteesta robotin kanssa. On jopa pohdittu, voivatko robotit toimia hoitoalalla, kun ne toimivat ohjelmoidusti ja hoitotyö on ihmiskeskeistä toimintaa [5].

Eettisistä periaatteista huolehtiminen on yhteisen vastuun alla

On ymmärrettävää, että robotiikan käyttö hoitotyössä nostaa esiin paljon eettisiä huolenaiheita ja kysymyksiä. Hoitotyössä ollaan tekemissä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa, joten inhimillinen arvostus, kunnioitus ja luottamus tulee säilyttää herkässä hoitaja-potilassuhteessa. Tulosten valossa on selvää, ettei tekoälyllä ja hoivarobotiikalla voida täysin korvata ihmisen antamaa hoitoa ja hoivaa. Robotiikan käyttö voi päinvastoin lisätä ihmistyövoiman tarvetta hoitoalalla, koska sen käyttö lisää vastuuta ja valvontaa [4] [7]. Hoitotyöntekijöitä on koulutettava, jotta heillä on osaamista hyödyntää hoitotyössä tarvittavaa teknologiaa.

Robotiikkaa pystyy hyödyntämään hoitotyössä eettisiä periaatteita kunnioittaen. Vastuu siitä kuuluu kaikille – potilaille, hoitajille, organisaatioille, teknologian suunnittelijoille ja yhteiskunnalle. Eettisiin huolenaiheisiin ja kysymyksiin saadaan vastauksia ainoastaan robotiikkaa käyttämällä ja siten joko perustelemaan tai kumoamaan huolenaiheet. Mikäli huoli on edelleen perusteltu, tulee keskittyä kehittämään teknologiaa ja robotiikkaa parempaan suuntaan. Hoitotyön kentän ääni on syytä saada kuuluville jo robotiikan suunnitteluvaiheessa, koska heillä on paras tuntemus käytännön työstä. Jos teknologia hidastaa tai haittaa perustyön tekemistä, eivät hoitotyöntekijät sitä käytä.

 

Lähteet

[1] Kataja, Minna Pauliina 2016. Robotiikka tarvitsee lisää osaajia. Teoksessa Hoitotyön vuosikirja 2016 Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca Oy, 57–71.

[2] Habli, Ibrahim, Lawton, Tom & Porter, Zoe 2020. Artificial intelligence in health care: accountabil-ity and safety. Bull World Health Organ. 2020 Apr 1;98(4):251–256. Hakupäivä 10.10.2021. https://doi.org/10.2471/blt.19.237487

[3] Leino-Kilpi, Helena & Stolt, Minna 2016. Terveysteknologia ja hoitotyön etiikka. Teoksessa Hoito-työn vuosikirja 2016 Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoitajaliitto ry. Helsinki: Fioca Oy, 161–170.

[4] Davenport, Thomas & Kalakota, Ravi 2019. The potential for artificial intelligence in healthcare. Future Healthc J. 2019 Jun;6(2):94–98. Hakupäivä 11.9.2021. https://dx.doi.org/10.7861%2Ffuturehosp.6-2-94

[5] Turja, Tuuli 2020. Robotin roolit hoitajien silmin. Teoksessa Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan (toim. Tuomo Särkikoski, Tuuli Turja & Jaana Parviai-nen). Tampere: Vastapaino, 149–184.

[6] Murphy, Kathleen, Di Ruggiero, Erica, Upshur, Ross, Willison, Donald J., Malhotra, Neha, Cai, Jia Ce, Malhotra, Nakul, Lui Vincci & Gibson, Jennifer 2021. Artificial Intelligence for Good Health: A Scoping Review of the Ethics Literature. BMC Medical Ethics 22 (1): 1–17. Hakupäivä 10.10.2021. https://doi.org/10.1186/s12910-021-00577-8

[7] Shaw, James, Rudzicz, Frank, Jamieson, Trevor & Goldfarb, Avi 2019. Artificial Intelligence and the Implementation Challenge. J Med Internet Res. 2019 Jul 10;21(7):e13659. Hakupäivä 11.9.2021. https://doi.org/10.2196/13659

 

Kirjoittajat:

Keränen Henna, Koski Nina, Minna Vanhanen ja Piia Hyvämäki

Hyvinvointia edistävien digipalveluiden asiantuntija -opiskelijat (YAMK) ja lehtorit

 

 

 

Piia Hyvämäki

Hoitotyön lehtori, OAMK. Hyvinvointi- ja terveysteknologian sote-asiantuntija.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.