Teknologia oppimisen välineenä – miten autat käyttäjää oppimaan

Teknologiasta on tullut uusi ja merkittävä oppimisympäristö, kun internet mahdollistaa uuden tiedon jakamisen ja etsimisen vaivattomasti. Teknologia toimii kuitenkin vain oppimisen tukena ja työkaluna, eikä itse oppiminen tapahdu digitaalisessa maailmassa, vaan oppijan mielessä ja kehossa. Miten voimme tukea käyttäjän oppimista teknologian avulla ja samalla varmistaa, että toiminnan keskiössä on itse oppimisprosessi eikä hyödynnettävä teknologia? KanTaMus-hankkeessa erityisenä haasteena on oppimisprosessin kokonaisvaltaisuus. Kansantanssi ja –musiikki vaatii sekä kehollista että tiedollista oppimista, mikä asettaa digitaaliselle pedagogiikalle lisähaasteen. Millaisia perustavanlaatuisia asioita oppimisen verkkopalvelussa kannattaisi ottaa huomioon? 

 

Jotta käyttäjä voi keskittyä oleelliseen eli omaan oppimiseensa, on verkko-opetuksen alusta syytä kehittää tätä päämäärää tukevaksi. Vaivattoman ja tehokkaan käytön ytimessä on käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys, jotka toisaalta myös luovat asiakastyytyväisyyttä. Toimivan verkkopedagogiikan luomiseksi palvelussa kannattaa panostaa loogiseen ja järjestelmälliseen esitystapaan niin itse kurssimateriaaleissa kuin muuallakin palvelussa.  

Kurssimateriaalien osalta kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kurssi etenee järjestelmällisesti ja että kaikki tarvittavat materiaalit ovat helposti käyttäjän saatavilla oppitunnin aikana. Jos vaikkapa musiikinopetuksen oppitunnilla tarvitaan opetusvideon lisäksi nuotteja tai apumelodioita, on näidenkin hyvä olla saatavilla oppitunnin sisällä, jotta käyttäjän ei tarvitse lähteä etsimään materiaaleja muualta palvelusta.  

 

Kuvankaappaus rockway.fi -verkkopalvelusta, jossa näkyy pianonsoiton alkeet -kurssin ensimmäisen opetusviikon rakenne.

Kuva 1: Oppitunti on syytä rakentaa selkeäksi kokonaisuudeksi, jota pitkin käyttäjä voi edetä ilman sen kummempaa vaivannäköä. Jokainen oppitunti, sen osa tai muu kokonaisuus kannatta nimetä kuvaavasti ja lyhyen ytimekkäästi. Mikäli materiaalin opiskelulle on jo mietittynä jokin aikataulu, se kannattaa tuoda käyttäjän tietoon esimerkiksi viikkopohjaisena opiskelutahtina.
(Kuvankaappaus: https://www.rockway.fi/kurssi/pianonsoiton-alkeet

 

Useimmat tanssin ja musiikin verkko-opetuksen palvelut hyödyntävät opetusvideoita. Yksi oppitunti saattaa sisältää useampia osia, jolloin yksittäinen oppitunti koostuu useammasta lyhyestä videosta, jotka sisältävät tietyn osan, kuten vaikkapa lämmittelyn. Toinen vaihtoehto on tarjota käyttäjälle yksi pitkä video, joka sisältää koko oppitunnin. Esimeriksi YouTubessa on mahdollista jakaa yksi pitkä video kappaleisiin aikaleimojen avulla, mikä mahdollistaa keskeytymättömän opetuksen sekä helpon palaamisen tiettyihin teemoihin ja osioihin aikaleimojen avulla.  

Riippuu täysin käyttökontekstista, millä tavalla opetusvideot kannattaa pilkkoa tai olla pilkkomatta. Tanssinopetus on käyttökontekstina täysin erilainen kuin musiikinopetus, sillä esimerkiksi tanssijan etäisyys opetusvideota toistavaan laitteeseen voi olla suurempi kuin pianonsoittoa opettelevalla käyttäjällä. Käyttökontekstia onkin syytä tarkastella huolellisesti opetusvideoita suunniteltaessa, jotta ne palvelevat aitoa käyttäjää aidossa käyttötilanteessa mahdollisimman hyvin. 

Kun johonkin toteutustapaan on verkkopalvelussa päädytty, siitä on syytä pitää kiinni. Samanlaisina toistuvat toimintalogiikat luovat ennakoitavuutta ja parantavat käyttäjäkokemusta. Universaaleja ja hyviksi havaittuja toimintamalleja kannattaa myös suosia, sillä useimmat käyttäjät tunnistavat tiettyjä toimintoja muista yhteyksistä ja osaavat näinollen myös hyödyntää niitä helposti. 

Nämä perusperiaatteet on syytä pitää mielessä tanssin ja musiikin palveluidenkin luomisessa. Niistä nousee myös useita kysymyksiä ja haasteita palveluille, joissa pyritään yhdistämään tanssin ja musiikin pedagogiikkaa. KanTaMus-hankkeessa näitä periaatteeita pyritäänkin soveltamisen lisäksi myös kehittämään edelleen haastava monitaiteellinen oppimateriaali huomioon ottaen.  

 

LÄHTEET: 

Nielsen J., Heuristic Evaluation. Teoksessa Nielsen J., Mack R. L. (editors), Usability Inspection Methods. John Wiley & Sons, USA, 1994, s. 25-62. 

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *