Valtaosa tanssin- ja musiikinopetuksen verkkopalveluista tarjoaa useampia oppimismahdollisuuksia vain yhden tanssilajin tai instrumentin sijasta. Kun verkkopalvelun tarkoituksena on olla koti kattavalle valikoimalle erilaisia kursseja monenlaisille käyttäjille, erottelun tärkeys korostuu. Kuinka voisimme auttaa käyttäjää löytämään juuri hänelle sopivan tanssikurssin tai soittotunnin? Nämä kysymykset ovat tärkeitä myös KanTaMus-hankkeessa tuotettavien digitaalisten materiaalien kannalta. 

Etusivu luo ensivaikutelman ja siksi siihen on tärkeää panostaa. Etusivu kannattaa rakentaa niin, että käyttäjä saa mahdollisimman nopeasti riittävän kattavan mielikuvan siitä, mitä verkkopalvelu tarjoaa. Esimerkiksi musiikinopetuksessa voi korostaa eri instrumentteja, musiikkityylejä tai taitotasoja, joita opetuksessa on tarjolla. Etusivulla kannattaa myös korostaa niitä ominaisuuksia, jotka erottavat juuri tämän verkkopalvelun muista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Mikä tekee juuri tästä palvelusta erityisen? 

Palvelusta pitää löytyä valikoimaan nähden riittävä määrä erilaisia haku- ja lajittelutoimintoja. Mitä enemmän valikoimaa löytyy, sitä enemmän pitää olla myös hakusanoja, kategorioita ja lajittelumahdollisuuksia edellisiin perustuen. Vaikkapa tanssikursseja voi jaotella kohderyhmän, tanssilajin, vaaditun taitotason, opettajan, keston ja laajuuden avulla. Erilaisten suodattimien ja kategorioiden avulla voit auttaa käyttäjää löytämään helpommin itselleen sopivan kurssin. 

Kuva 1: Kokonaisuuden laajuuteen nähden riittävät haku- ja lajittelutoiminnot auttavat käyttäjää ja tehostavat käyttöä. Eri suodattimet ja kategoriat on mietittävä verkkopalvelun kontekstiin sopiviksi. (Kuvankaappaus https://www.citydanceonline.fi/collections ) 

Kun valikoima on laaja, kannattaa panostaa eri vaihtoehtojen eroavaisuuksien korostamiseen. Tätä tarkoitusta palvelevat esimerkiksi kurssikohtaiset, mahdollisimman kuvaavat nimet, merkityksellisesti valitut värit sekä kansikuvat. Visuaalisten tehokeinojen hyödyntäminen auttaa käyttäjää luomaan nopeita mielikuvia eri vaihtoehdoista ja niiden välisistä yhteyksistä. Esimerkiksi kurssilla vaadittua taitotasoa voi ilmentää värien avulla ja helposti ymmärrettävät sekä kuvaavat nimet osaltaan vähentävät käyttäjän alttiutta virheellisiin tulkintoihin.  

Kuva 2: Samaa kuvaa ei ole suotavaa toistaa useammassa kurssissa, vaikka se aiheensa puolesta ehkä sopisikin tilanteeseen. Saman kuvan toistaminen eri yhteyksissä vaikeuttaa hahmottamaan sisältöjen eroavaisuuksia, eikä siten palvele kuvan käyttötarkoitusta tai käyttökokemusta. (Kuvankaappaus https://tanssinriemu.fi/paritanssit/ ) 

Myös eri kurssien välisiä yhteyksiä ja vaikkapa jatkuvuussuhteita alkeiskurssista jatkokurssiin on hyvä ilmentää käyttöliittymässä. Kurssien väliset jatkuvuussuhteet ja oppimispolut myös vahvistavat palvelun verkkopedagogiikkaa vähentämällä resursseja, joita käyttäjän tarvitsee kuluttaa oppimisensa suunnitteluun ja muuhun oheistoimintaan. Mitä vaivattomampaa teknologian hyödyntäminen oppimiseen välineenä on, sitä enemmän aikaa käyttäjä voi suunnata itse oppimisprosessiin. 

LÄHTEET: 

Nielsen J., Heuristic Evaluation. Teoksessa Nielsen J., Mack R. L. (editors), Usability Inspection Methods. John Wiley & Sons, USA, 1994, s. 25-62.