Kustannusala ja erityisesti kirjankustannus on ollut valtavassa murroksessa nyt sen koko 25 vuotta kun itse olen alaa sisältä ja ulkoa seurannut. Olen saanut tarkastella alaa sekä kirjailijana, toimittajana, median edustajana että freelancerina, ja yhdessäkään roolissa mikään kokemus ei ole voinut pohjustaa 2020-luvun myllerryksiä.

Vuonna 2022 kirjankustannusalaa määrittelevät pitkälti yhteiskunnalliset ajankohtaiset teemat, kuten koronanjälkeisyys, Euroopan turvallisuus- ja taloustilanne, mutta myös alan sisäiset murrokset. Suomen Kirjailijaliiton selvitys huhtikuulta 2021 toteaa, että korona on vaikuttanut merkittävästi kirjailijoiden tuloihin ja työkykyyn. Kuten Kirjailijaliiton sivulla todetaan, kirjailijan tulot koostuvat usein monista lähteistä – muun muassa kirjamyynnistä, esiintymisistä, opetustehtävistä – ja koronalla on ollut vaikutusta kirjailijoiden talouteen.

Koska Kirjailijaliiton selvitys on tätä kirjoittaessa jo puoli toista vuotta vanha, ei ole tarpeen käydä tarkkoja koronan vaikutuksia läpi, näen, että riittää että todetaan koronan vaikuttaneen kirjailijoiden tuloihin paljon.

Saman selvityksen pohjalta kirjailijoiden työkyvyn voidaan todeta alentuneen, selvityksen mukaan vastauksissa korostuvat taloushuolista, yleisetä ahdistuneisuudesta ja huolesta läheisistä juontuvat keskittymisvaikeudet.

Artikkelin mukaan Kirjailijaliitto pyrkii tukemaan kirjailijoita mm. perustamalla työnohjausryhmän sekä kuntoutuskurssin.

Myös kirjakaupat, erityisesti pienet kirjakaupat, ovat olleet vaikeuksissa koronan keskellä. Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja, Sakari Laiho, nostaa esille ehdotuksen siitä että verottaja avaisi kulttuuriedun myös kirjallisuudelle (Lähde: https://kustantajat.fi/tietoa-kustannusalasta). Laiho luo katsausta kirjankustannusalaan muuhun mediaan verrattuna: kirjankustannusala ei ole monen muun alan tavoin kärsinyt menetetyistä mainostuloista, ja osittain kirjallisuuden myynti on jopa kasvanut. Kustannusalan neljännesvuositilaston Q1 2020 mukaan digitaalisen kirjamuotojen myynti lähestyi ensi kertaa painettuja kirjamuotoja. (Lähde: https://www.medialiitto.fi/agendalla/jakelu-on-keskiossa-kirjallisuudellekin/)

Digitaalisuus muuttaa itsestäänselvästi kirjamarkkinoita. Kustantajat.fi-sivustolla

Kirjankustannusalan lähivuosien iso muutos tulee olemaan EU:n esteettömyysdirektiivin huomioiminen. Tulevat muutokset näkyvät koko sähkökirjojen jakelu- ja tuotantoketjussa, sillä direktiivi velvoittaa kustantajat huomioimaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevat vaatimukset huomioidaan koko sähkökirjojen tuotanto- ja jakeluketjussa. Aito saavutettavuus edellyttää toimenpiteitä niin kustantamoissa kuin jakeluketjuissakin. (Lähde: https://www.medialiitto.fi/agendalla/esteettomyysdirektiivi-muuttaa-sahkokirjojen-tuotantotapaa/)

Kustannusalalla enemmistö kustantajista on käynnistänyt muutoksen kohti hiilineutraaliutta, joskin eri kustantajien välillä on vaihtelua. Pisimmällä ovat isot kustantamot. Media-alan tuottamista ilmastopäästöistä suuri osa päästöistä on epäsuoria, joihin voidaan vaikuttaa muun muassa yhteistyöverkoston valinnoilla. (Lähde: https://kustantajat.fi/kustannusala-on-matkalla-kohti-hiilineutraalisuutta)

Erilaiset luku- ja kuunteluaikapalvelujen alustat ovat kasvattaneet suosiotaan, jopa räjähdysmäisesti, kuten IPRinfo kirjoittaa. (Lähde: https://iprinfo.fi/artikkeli/kirja-alan-digitalisaation-vaikutus-kirjailijan-asemaan/.) Uudet formaatit tuovat kuluttajalle uusia mahdollisuuksia, ja taustalla ne vaikuttavat myös tuoden kirjailijan ansionmuodostukseen muutoksia.

Kaikessa muutoksessa yksi pitää pintansa. Kaikkien eri formaattien joukossa painettu, ”oikea” kirja on edelleen vahva formaatti, ja näin tullenee olemaan myös jatkossa. Pukstaavissa Marko Vesterbacka viittasi 2022 alussa Karo Hämäläisen kirjoitukseen Yhdysvalloista, jossa Hämäläisen mukaan painetun kirjan myynti kasvoi vuonna 2021 kymmenen prosenttia. (Lähde: https://www.pukstaavi.fi/museolehtorin_reunamerkintoja_helmikuu_2022/.)

Ala on siis jälleen ja edelleen murroksessa, ja itse kirjailijana pidän tärkeänä, että myös kustannusala huomioi yhteiskunnalliset trendit ekologisuudesta saavutettavuuteen.

Itse tekijänä iloitsen siitä, että saan keskittyä oman työni tärkeimpään osuuteen: tarinaan.

Lähteet

https://kirjailijaliitto.fi/medialle/selvitys-koronan-vaikutukset/

https://www.medialiitto.fi/agendalla/jakelu-on-keskiossa-kirjallisuudellekin/

https://www.medialiitto.fi/agendalla/esteettomyysdirektiivi-muuttaa-sahkokirjojen-tuotantotapaa/

https://kustantajat.fi/tietoa-kustannusalasta/sahkokirjat

https://www.pukstaavi.fi/museolehtorin_reunamerkintoja_helmikuu_2022/

https://iprinfo.fi/artikkeli/kirja-alan-digitalisaation-vaikutus-kirjailijan-asemaan/

Tämä blogijulkaisu on osa Oamkin Kulttuurituottamisen ja luovan talouden YAMK-opiskelijoiden juttusarjaa. Löydät ne kaikki hakutermillä ”Pieninkin Yhteinen Jaettava” sekä hashtagilla #KulttuuriaKerrakseen