Järjestimme DigiSote-ikä hankkeessa Maaliskuussa opiskelijoille korkeakoulujen työelämäyhteistyöhön liittyen kolme webinaaria, johon kutsuimme vieraileviksi puhujiksi paikallisten yritysten ja organisaatioiden teknisempää osaamista edustavia avainhenkilöitä. Ville Nyman Onnikka Healthista, Hannele Lindeman Esko Systemsiltä ja Aldin Tokalic Pohteelta toivat esille yritystensä ja organisaatioidensa tuotteita ja prosesseja. Hankkeessamme olleet tietojenkäsittelyn opiskelijat olivat laatineet etukäteen muutaman hankkeen aihepiiriin liittyvän kysymyksen, joita he kysyivät vierailijoilta. Opiskelijoiden kysymysten avulla syntyi hedelmällisiä keskusteluita niin sotealan digitaalisista ratkaisuista kuin yli 54-vuotiaiden sotealan työntekijöiden digitaidoista.
DigiSote-ikä hankkeen keskiössä on ollut yli 54-vuotiaiden sotealan työntekijöiden tietoteknisten taitojen ja osaamisen nykytilan selvittäminen, kertaus ja kartuttaminen erilaisilla toimintatavoilla. Samalla myös korkeakouluopiskelijat ovat päässeet vuorovaikutukseen kokeneiden sote-alan ammattilaisten kanssa. [1]
Hankkeessa on kartoitettu Pohjois-Pohjanmaan työssäkäyvien ikääntyneiden eli yli 54-vuotiaiden sote-alan ammattilaisten digiosaamisen nykytilaa. Kartoitusvaiheen jälkeen olemme kehittäneet ja pilotoineet erilaisia menetelmiä, joilla voidaan parantaa kohderyhmän digiosaamista. Sukupolvien välinen kohtaaminen on ollut isossa roolissa, joten olemmekin osallistaneet korkeakouluopiskelijoita ja -opettajia tähän. [1]
Järjestimme sote-alan henkilöstölle erilaisia matalan kynnyksen koulutuksia opiskelijoiden kanssa esimerkiksi työpajatoiminnalla, menemällä sote-alan henkilöstön keskuuteen ja myös etätilaisuuksilla. DigiSote-ikä -hanke huipentuu 17.5.2023 maksuttomaan loppuseminaariin (ilmoittautuminen 10.5.2023 mennessä, lisätietoja:
https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/hankkeet/digisote/tapahtumat)
Eräs tärkeä aspekti hankkeessa on kuitenkin ollut myös korkeakoulujen ja työelämän verkostoitumisen edistäminen.Tätä tukeaksemme järjestimme kolme webinaaria opiskelijoille maaliskuussa sekä yksityisen että julkisen sektorin työelämän edustajien kanssa.

Onnikka Healthin painonhallintasovellus Onnikka on alunperin lähtöisin Oulun yliopistolla tehdystä lääketieteitä ja tietojärjestelmätieteitä yhdistävästä tutkimuksesta. Professori Markku Savolainen (sisätautilääketiede) ja Professori Harri Oinas-Kukkonen (tietojärjestelmätiede) tiimeineen kehittivät Onnikka-ohjelmiston, jota on tutkittu laajoissa kliinisissä tutkimuksissa, ja Onnikan erittäin hyvistä tuloksista onkin raportoitu Suomen mediassa paljon viime vuosina. Sovellus pohjautuu Persuasive Systems Design -menetelmään. [2]

Sovelluksen kaupallistamisesta vastaava Onnikka Health yrityksenä on perustettu vuonna 2021, ja yritys onkin hankkinut yksinoikeudella Oulun yliopistolta kaikki Onnikkaan liittyvät oikeudet kaupallista käyttöä varten. Myös sovelluksen takana alusta asti olleet professorit ovat mukana Onnikka Healthin toiminnassa. [2]

Vieraanamme ensimmäisessä webinaarissa oli Ville Nyman, joka vastaa sovelluksen kehityksestä, suunnittelusta ja toimittajasuhteista.

Esko Systems on julkisomisteinen, Oulussa ja Rovaniemellä sijaitseva inhouse-yhtiö. Yrityksen omistajiin kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Lapin hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun Hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, 2M-IT Oy, LapIT Oy ja Istekki Oy. Julkiset toimijat saavatkin Esko-järjestelmän käyttöönsä liittymällä yhtiön osakkaaksi.[3]

Esko Systemsin potilastietojärjestelmä on arvioitu käyttäjätutkimuksissa toistuvasti Suomen parhaaksi potilastietojärjestelmäksi. Potilastietojärjestelmän yhteyteen on mahdollista saada myös asiakastietojärjestelmä, jolloin puhutaan yhdestä kokonaisjärjestelmästä, jolloin asiakkaiden moninaiset tarpeet voidaan hoitaa joustavasti. [3]

Tuotepäällikkö Hannele Lindeman kävi esittelemässä Esko Systemsin tietojärjestelmiä Maaliskuun toisessa webinaarissa.

Pohteen tietohallinto palvelee kaikkia toimialueita ja toimii koko hyvinvointialueen alueella – kiirettä on siis pitänyt, sillä hyvinvointialueuudistuksessa uuteen Pohteeseen yhdistettiin 17 pienempää aluetta eri järjestelmineen. Pelkästään palvelimia hyvinvointialueen ICT-toimintaympäristöstä löytyy 1000 kappaletta, tulostimia 4000, mobiililaitteita 5000, ja työasemia 15000. Tähän vielä lisäksi parisenkymmentä tuhatta käyttäjätunnusta, useampi sata toimipistettä ja satatuhatta vuosittaista yhteydenottoa. Ei siis ihme, että hyvinvointialueen ICT-valmistelu on ollut vaativaa, koska projektikokonaisuuksiakin on ollut yli sata. [4]

Palvelupäällikkö Aldin Tokalic Pohteen Käyttäjän ICT-palveluiden vastuuyksiköstä esitteli opiskelijoille Pohteen ICT-palveluiden toimintaa kolmannessa Maaliskuun webinaarissa.

Työelämäyhteistyön webinaarit verkostoitumisen apuna

Webinaarit järjestettiin nimensä mukaisesti etänä, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus osallistua asuinpaikastaan riippumatta. Moni korkeakouluopiskelija tekee opintoja nykyisin toiselta paikkakunnalta käsin, joten on hyvä ottaa huomioon, että kaikki eivät pääse tai ole valmiita matkustamaan – otimme myös opiskelijoiden opintojen aikataulut huomioon ajoituksessa.  Etätilaisuudet helpottavat vierailijoidenkin aikatauluja, sillä vierailun voi ujuttaa helposti kalenterissa palaverien väliin. Lisäksi joukkoliikenteen käyttäjien ei tarvitse miettiä bussiaikatauluja, pyöräilijöiden taasen säätä tai autoilijoiden parkkipaikkoja.

Mainostimme webinaareja aktiivisesti opiskelijoille esimerkiksi sähköpostilistojen että opettajien kautta. Saimmekin houkuteltua jonkin verran opiskelijoita jokaiseen tilaisuuteen. Olisimme luonnollisesti toivoneet mahdollisimman monen osallistuvan, koska yhtenä osana tilaisuutta pyysimme kutakin vierailijaa esittelemään organisaationsa mahdolliset harjoittelu-, kesätyö- ja opinnäytetyömahdollisuudet. Webinaarien yhtenä tarkoituksena oli kuitenkin myös kokeilla, toimivatko tämän kaltaiset tilaisuudet ja missä määrin, mikäli toimivat.

Olimme myös valmistelleet jokaiseen webinaariin työpajatoimintaa, mutta kunkin tilaisuuden mentyä yliajalle keskustelun jälkeen, päätimme jättää suosiolla työpajamaisen toiminnan tulevaisuuteen. Voimmekin sanoa, että tilaisuudet olivat kokonaisuudessaan onnistuneita sekä vierailijoiden esitykset erittäin mielenkiintoisia, koska keskustelua olisi riittänyt pitempäänkin.

Saimme siis aikaan hedelmällistä keskustelua opiskelijoiden ja vierailijoiden välillä. Iso kiitos tästä kuuluu hankkeessamme olleille opiskelijoille Katariinalle ja Mirvalle, jotka olivat laatineet muutamia kysymyksiä etukäteen, joita he kysyivät kunkin tilaisuuden lopuksi vierailijoilta. Tällöin myös muut rohkenivat osallistua keskusteluun vähintäänkin chatin kautta. Seuraavassa yhteenvedossa esittelemmekin keskustelun saldoa.

Käyttäjien kouluttaminen

Onnikka Health kouluttaa itse hoitajat Onnikan käyttöön. Vaikkakin hoitajat ovat toisinaan saattaneet osoittaa tietynlaista epävarmuutta, ovat he kuitenkin suhtautuneet pääasiassa positiivisesti ja luottavaisesti asiaan liittyviin tehtäviin. Onnikka Health järjestää koulutukset sillä asenteella, että käyttöönotto on helppoa ja periaatteessa hoitajien ei tarvitse osata muuta, kuin ottaa ylös potilaan sähköpostiosoite. Ville Nyman totesikin webinaarissa, että tukipyyntöjä hoitajilta tulee lähinnä silloin, jos vastaanotolla on ollut tarkoitus lähettää sähköpostilinkki vastaanottajalle ja sähköposti ei ole tullut heti perille. Potilaiden tukipyynnöt taasen ovat liittyneet lähinnä unohtuneeseen salasanaan ja/tai käyttäjätunnukseen.

Myös Esko Systems kouluttaa sote-alan henkilöstöä Eskon käyttöön. Aina uuden osion tai isomman päivityksen tullessa, pääkäyttäjät ja yksiköiden vastuuhenkilöt saavat erillisen koulutuksen, ja he sitten vuorostaan kouluttavat muita. Avuksi annetaan aina koulutusvideot ja kirjalliset ohjeet. Vastuukäyttäjissä on Hannele Lindemanin mukaan siinä mielessä eroa, että joillakin on enemmän aikaa käytettävissään, joten he voivat siinä mielessä paremmin ottaa asian omakseen. Hän totesikin, että koska aika hoitopuolella on kortilla, osa vastuukäyttäjistä ei välttämättä saa tarpeeksi aikaa kouluttautumiseen.

Esko Systemsillä onkin pyritty laskemaan kynnystä järjestelmän opetteluun ja rakennettu järjestelmästä perehdytysversio, jossa voi käydä rauhassa kokeilemassa osioita ja muistelemassa, että miten mikälin meni – perehdytysversiossa ei voi siis tehdä mitään ”väärin”. Ison organisaation haasteeksi Lindeman mainitsi myös sen, että miten saadaan tavoitettua kaikki käyttäjät.

Pohteella osaamisen kehittämisen puoli kuuluu henkilöstöpalveluille. Aloittaville työntekijöille on olemassa omat säännölliset ja pakolliset koulutukset. Koulutuksista vastaavat koulutusvastaavat ja Pohteella onkin organisaation laajuinen koulutuskalenteri. Aldin Tokalicin mukaan Tietohallinto on myös panostanut useasti kysyttyjen kysymysten listaan, josta löytyy suoraan vastaukset yleisiin kysymyksiin.

Käyttäjien ikä- ja sukupuolijako sekä tuen tarve

Nymanin mukaan Onnikka sovelluksena sopii kaikille, mutta naiset ovat tuntuneet ottaneen Onnikan paremmin käyttöön. Yrityksen toiminnan ajalta ei ollut webinaarin aikaan uusimpia lukuja käyttäjien iästä, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa keski-ikä oli 45-vuotta, joten mukana oli kaiken ikäisiä. Hoitajien koulutuksissa taasen on ollut hieman enemmän nuoremmasta päästä olevia hoitajia.

Esko Systemsillä on huomattu, että ikääntyneiden eli yli 54-vuotiaiden sotealan ammattilaisten digitaidoissa on vaihtelua – osalla on todella hyvät digitaidot, mutta osalla taas sitten välttämättä ei. Lindeman mainitsikin webinaarissa, että myös nuorista löytyy arkoja käyttäjiä, eli digitaidot riippuvat myös siitä, että miten sotealan ammattilaiset ovat pääseet käyttämään ja opettelemaan tietotekniikkaa. Osa hoitajista on saattanut ottaa vaadittavat taidot haltuun jo vuosikymmeniä sitten siinä missä nuoremmat eivät sitä ole luonnollisesti ehtineet tehdä.

Tokalic mainitsi webinaarissa, että henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että vanhempiin käyttäjiin verrattuna kuitenkin nuoret ottavat harvemmin yhteyttä. Pohteen Tietohallinnossa ei kuitenkaan luokitella käyttäjien ikää tukipyynnöissä, sillä ikä on yksityinen tieto. Kaikki käyttäjät otetaan yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti huomioon.

Yleisesti ottaen Pohteella on huomattu, että käyttäjät mieluummin soittavat suoraan tukeen, kuin lukevat käyttöohjeita. Tokalicin mukaan tämä johtuu siitä, että sairaalayksikössä, kansliassa, tai esimerkiksi vuodeyksikössä voi olla päällä kiiretilanne, jolloin ei ole aikaa etsiä tai lukea käyttöohjeita. Lisäksi hän mainitsee, että joillakin ihmisillä iästä ja sukupuolesta riippumatta on yksinkertaisesti vain tarve katsoa jonkun toisen kanssa asioita, eli on helpompi toimia ihmisen kanssa kuin lukea itsenäisesti ohjeita.

Mietteitä korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä sekä verkostoitumisesta

Webinaarien jälkeen oppitunneilla opiskelijoiden kanssa tuli puhetta yritysmaailman kanssa verkostoitumisesta, kesätöistä ja muista työelämään liittyvistä mahdollisuuksista opiskelijoille. Kysyttäessä, että miksi kyseiset opiskelijat eivät tulleet hankkeen järjestämiin webinaareihin sai helposti vastaukseksi, että myös opiskelijoille tulee nykyisin todella paljon sähköpostia, joten sieltä voi olla vaikea poimia nopeasti että mikä on merkityksellistä ja mikä ei. Lisäksi jotkin opiskelijat totesivat, että yleensä vastaavissa tilaisuuksissa on niin hirveästi muita opiskelijoita, joten siellä erottuminen on sen verran vaikeaa, ettei aina maksa vaivaa osallistua.

Tilaisuuksille oli varattu tunti aikaa, mutta näin jälkikäteen aineksia olisi ollut helposti pidempiinkin sessioihin. Mietimme järjestelyvaiheessa, että on helpompi saada opiskelijoita paikalle, mikäli tilaisuudet eivät ole liian pitkiä. Asiaa kuitenkin riitti ja keskustelua syntyi, joten jatkossa voi olla aiheellista varata suoraan tämän kaltaisille tilaisuuksille enemmänkin aikaa. Jäihän meilläkin suunnitellut työpajaosiot pitämättä, koska aika loppui kesken, joten aina ei tarvitse miettiä sen mukaan, että saadaan ne kulloisestakin aihepiiristä vähemmän kiinnostuneet opiskelijat kaikkeen mukaan. Ehkä siis jatkossa vastaavat tilaisuudet voisivat olla jopa paikkamäärältään rajoitettuja, jolloin ne jotka pelkäävät erottumisen vaikeutta rohkaistuisivat mukaan ja tilaisuudet voisivat olla samalla pidempiä. Tällöin voitaisiin tarjota aihepiiristä enemmän kiinnostuneille syvällisempi kokemus.

Työelämän edustajia ei tarvinnut erikseen houkutella mukaan, vaan käytännössä rohkeasti kysymällä saimme jokaiselta yritykseltä ja organisaatiolta edustajan mukaan alta aikayksikön. Tämä osoittaakin, että yrityksistä ja organisaatioista ollaan enemmänkin kuin valmiita oppilaitosyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jota myös korkeakouluissa tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon. Kohtaamisongelmaa opiskelijoiden kanssa tulisi mielestämme ratkoa keskustelemalla heidän kanssaan, sillä ainoastaan he pystyvät varmuudella kertomaan, että miksi he valitsevat osallistuvansa johonkin tilaisuuteen ja taasen miksi jotkin tilaisuudet saattavat jäädä välistä. Tällöin voidaan myös löytää ratkaisuja siihen, että miten saataisiin entistä paremmin edistettyä korkeakoulujen ja työelämän välistä verkostoitumista.

Lähteet

[1] DigiSote-ikä -hanke, 2023. https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/hankkeet/digisote Accessed 8.5.2023

[2] Onnikka Health, 2023. https://www.onnikkahealth.fi/ Accessed 8.5.2023

[3] Esko Systems, 2023. https://eskosystems.fi/ Accessed 8.5.2023

[4] Pohde Tietohallinto, 2023. https://pohde.fi/tietoa-meista/organisaatio/palvelujen-jarjestaminen-ja-konsernipalvelut/tietohallinto/ Accessed 8.5.2023