Oamkin kirjasto otti osaa muovittomaan maaliskuuhun! Julkishallinnollisessa organisaatiossa muovin välttäminen on vaikeaa, mutta jokainen pieni muoviton askel on eteenpäin. Alla muutamia: Kangaskasseja myytävien muovikassien sijasta. Tarjosimme kantokykynsä ylittäneille asiakkaille kantoavuksi muovikassien sijasta kangaskassin, jonka...
Meillä ja maailmalla juhlitaan monenlaisia enemmän ja vähemmän virallisia juhlapäiviä. Olet ehkä jo törmännytkin esimerkiksi kansalliseen korvapuustipäivään (4.10.), maailman mielenterveyspäivään (10.10.) ja kansalliseen veteraanipäivään (27.4.). Mutta oletko koskaan kuullut puhu kuin merirosvo –päivästä (”talk...
Marraskuun alkupuolella eräänä pimeänä perjantaina Oamkin kirjastolaiset heräsivät vakavaan puutteeseen: amk-kirjastojen säkenöivää ja monipuolista (ja miksei joskus vähän vastuksellistakin) arkea on kuvitettu ihan liian vähän! Puutteen korjaamiseksi päätimme julkaista ensi vuoden aikana 52 kuvaa...
Teksti: Tiina Tolonen, Informaatikko, Kirjasto, Oulun ammattikorkeakoulu Maksumuuri on jonkin verkkosisällön ja sen käyttäjän väliin luotu este, joka sallii sen käyttämisen vain maksua vastaan. Korkeakoulumaailmassa tähän sanaan törmätään tieteellisten artikkelien kohdalla entistä useammin, sillä arvostetuimmat...
klo 7.40 Kirjaan itseni sisään harjoittelupaikalleni Oamkin Kontinkaan kirjastoon. Olen kirjasto- ja tietopalvelualan kolmannen vuoden opiskelija ja teen tässä kirjastossa ammattiharjoittelusta puolet, eli seitsemän viikkoa. Jatkan matkaa työpisteelleni, joka on käynyt jo tutuksi tähän...
Viime keväänä toteutetun kirjastojen käyttäjäkyselyn perusteella Oulun ammattikorkeakoulun kirjaston asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä kirjastopalveluihinsa. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan muun muassa kirjastotilojen, aukioloaikojen, painettujen ja sähköisten kokoelmien sekä asiakaspalvelun toimivuutta. Kirjastopalveluja arvioitiin sekä kokonaisuutena että eriteltynä,...
Monimuoto-opiskelija! Luulitko, että kirjasto ei ole sinua varten? Olet väärässä, sillä Oamkin kirjastosta löytyy kattavasti kokoelmia ja palveluja, jotka ovat käytettävissä myös etänä.
Painettujen kurssikirjojen 2 viikon laina-ajat eivät tietysti riitä alkuunkaan, kun lähipäiviä on joskus ja jouluna, mutta ei hätää, sillä useista kirjoista löytyy jo e-versio, jota voi julkaisijasta riippuen lukea joko selaimella tai ladata sen omalle koneelleen. Kaikki e-kurssikirjamme löydät tietysti Leevistä. Muista ruksia ”Verkossa saatavilla”-rajaus hakiessasi, niin painetut versiot jäävät haun ulkopuolelle. Alla muutamia esimerkkejä eri alojen kurssikirjoista:
Opinnoissa tarvitaan paljon muitakin tiedonlähteitä kuin pelkkiä kurssikirjoja. Esseiden ja muiden kirjallisten tehtävien kirjoittamiseen tarvitset laadukkaita ja luotettavia artikkeleja ja kirjallisuutta. Vaikka Googlettamalla voi päästä hyvin alkuun tiedonhankinnassa, kannattaa homman edetessä painottaa kirjaston tarjoamia tiedonlähteitä juurikin tiedon luotettavuuden varmistamiseksi.
Kirjastostakin nimittäin löytyy. Yksistään lisensoituja (eli maksullisia) tietokantoja on lähemmäs 100, joiden lisäksi olemme koonneet palveluihimme myös parhaat vapaan netin tiedonlähteet. Runsaudenpulan hallitsemiseksi olemme järjestelleet lähteitä alakohtaisiksi tietopaketeiksi, joita kannattaa hyödyntää opinnoissa. Jokaiselle monimuotototeutukselle löytyy omansa:
Elektronisten lähteiden osalta pitää muistaa, että maksulliset dokumentit ja e-kirjat eivät avaudu kotiverkossa. Tällöin on tärkeää, että käytät kirjaston verkkopalveluista (Leevi, tiedonhakuoppaat, kirjaston www-sivut) löytyviä linkkejä, jotka ohjaavat sinut kirjautumaan Oamkin välityspalvelimen kautta koulun sähköpostitunnuksilla.
Ylivoimaisesti helpoin tapa varmistaa aineistojen avautuminen on kuitenkin VPN-yhteyden luominen koulun verkkoon. Tällöin työskentelet automaattisesti koulun IP-alueella, jolloin kaikki etäkäytettävät palvelut avautuvat aivan kuin työskentelisit koulun atk-luokassa.
Alla olevista palveluista löydät apua ja ohjeita eri aineistotyypeille ja palveluille:
Kirjaston verkkopalveluista löytyvän chat-ikkunan kautta voit pyytää apua milloin vain. Vaikka chat olisi Offlinellakin, laita silti kysymys tulemaan, niin vastaamme nopeasti sähköpostitse. Ilta-aikaan esitettyihin kysymyksiin vastataan tietysti vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kirjastojen aukioloaikoina voit myös soittaa kirjastoon, ja ohjaamme puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät täältä >>
Voit myös varata henkilökohtaisen ohjausajan, joka voidaan hoitaa esimerkiksi etäneuvotteluna.
Lue lisää täältä >>
Monimuoto-opiskelija älä siis jää yksin! Olemme täällä myös sinua varten.
Lukukausi vetelee viimeisiään, ja kirjastoissakin voidaan jo vähän huokaista. Lukukauden opiskelukiireet näkyvät väistämättä meilläkin, joten syksy- ja talvikuukausina kirjastossa ovi käy tiheään. Vaikka lainauspalvelut on suurimmalta osin automatisoitu, monenlaista kysyjää riittää silti asikaspalvelutiskillekin.
Nyt toukokuussa tahti on jo selvästi hidastunut, ja edessä häämöttää pitkät ja hiljaiset kesäkuukaudet. Kirjastot ovat avoinna kesä- ja elokuussa joskin hieman lyhemmillä aukiolajoilla. Asiakasvirta on sen verran rauhallista, että nyt on hyvä aika siivoilla hyllyjä, järjestellä jollekin luokalle lisää tilaa ja pienentää toista.
Kesällä ehtii myös tutkailemaan kriittisemmin kirjaston verkkopalveluja ja niiden käytettävyyttä. Sekä WWW-sivuille että Leeviin on luvassa monenlaista uudistusta, joiden toivomme auttavan opiskelijoita löytämään tarvitsemansa tiedonlähteet syksyllä entistä helpommin.
Vaikka tekemistä riittää, asiakaspalvelun rauhoittuminen takaa sen, että henkilökuntakin ehtii kesäkuukausien aikana hieman ladata akkujaan. Rauhallinen kesä järjestelytehtävien ja todo-rästien siivoilun parissa mahdollistaa sen, että olemme syksyllä taas iskussa vastaanottamassa uudet sekä vanhat opiskelijat.
Alla olevan kuvan myötä toivotamme asiakkaillemme lämmintä ja rentouttavaa kesää!
Opiskellessani minulla oli ennakkoluuloja. Olin mielestäni valinnut alan, jossa saan hiippailla valtavassa kirjastosalissa ja hypistellä kauniita nahkakantisia kirjoja maailmanhistorian klassikoiden katveessa. Moisesta miljööstä on vain yksi lipsahtava askel Tylypahkaan ja muihin satumaailmoihin, joilla on yhtä paljon tekemistä todellisuuden kanssa kuin nahkaisista kirjanselkämyksistä rakentuvilla kymmenmetrisillä kirjamuureilla, joita pitkin liu’utaan romanttisesti rullatikkailla. Ehkäpä entisaikojen kollegani ovat päässeet nauttimaan kuvailemastani työympäristöstä, mutta minun sukupolveni ulottumattomissa ne lienevät olleen jo kauan. En voi kieltää olevani ihan hitusen pettynyt.
Seuratessani keskustelua kirjastoalasta maallikkojen keskuudessa huomaan, että tämä tarumainen näkemys kirjastotyöstä on kovasti voimissaan. Tableteista ja apseista huolimatta perinteistä mielikuvaa kirjastosta hiljaisine hyllyineen ja suoraselkäisine täteineen pidetään sitkeästi yllä. Mielikuva on vähän kuten ne lankapuhelimen muotoiset ikonit puhelinnumeroiden edessä.
Sen sijaan tänäkin aamuna löydän itseni toimistomaisesta työhuoneesta lcd-näytön äärestä. Kirjastosali meillä on toki edelleen, mutta kirjahyllyt ovat ergonomisen korkuiset. Ei puhettakaan, että työntekijän saati asiakkaan tarvitsisi leikkiä hengellään kiipeilemällä huterilla tikkailla. Kirjanselkämyksetkin ovat kontaktimuovilla päällystettyä usein varsin iloisen väristä muovisekoitetta. Sivut sentään ovat vielä paperia. Paitsi e-kirjoissa, jotka eivät ole käsin hypisteltävissä ollenkaan. Paitsi tietysti lcd:n tai plasman välityksellä. Näppituntuma on kaltsakka.
Minulla on alan töitä takana vasta reilut 7 vuotta, mutta huomaan ajautuneeni hermostuttavan kauas fyysisistä kirjoista. Kirjat (ja muut aineistot) tuntuvat olevan yhä enemmän ja enemmän läsnä ainoastaan hakutuloslistoissa ja kirjaston tietojärjestelmissä. Uutuusseuranta tapahtuu verkossa ja hankintaehdotukset täytetään yhteisellä verkkolevyllä sijaitsevaan tiedostoon. Asiakastyötä saan edelleen onneksi tehdä paljon, mutta siitäkin suuri osa tapahtuu nykyisin verkossa chat-ikkunan kautta.
Siltikin vielä vuonna 2016 kirjastotyö sisältää myös kouriintuntuvia tehtäviä: kirjapaketteja vastaanotetaan, uudennahkeat kirjat puretaan ja leimataan kirjaston leimalla kuten tehtiin jo 100 vuotta sitten. Luetteloinnin jälkeen ne kärrätään saliin selattavaksi ja lainattavaksi. Tai sitten ne kulkevat punaisissa kirjakasseissa Kotkantielle ja Tepalle, ja joko jäävät sinne tai tulevat takaisin.
Monet sote-kirjoista puolestaan matkustavat Itellan sinisissä muovilaatikoissa pari kertaa viikossa Oulaisiin ja takaisin. Toiset menevät Kajaanin ammattikorkeakouluun tai Oulun yliopistoon yhteislainaan, ja jotkut jopa toiselle puolelle Suomea kaukolainaan.
Langattoman sähköisyyden utopioista huolimatta opiskelijatkin toivovat joka ikisessä asiakaskyselyssä lisää painettuja kirjoja. Niitä on kuulemma mukavampi lukea, ja tottahan se onkin.
Tämän päivän kirjastotyö tuntuu kaiken kaikkiaan kumman jakomielitautiselta. Toisaalta on painetta siirtää enemmän ja enemmän kokoelmista sähköiseen muotoon, mutta toisaalta asiakkaat kokevat sähköiset materiaalit vieraiksi ja vaikeiksi, ja valitsevat kerta toisensa perään mieluummin painetun kirjan tai lehden.
