Author: Anu

Uusi vuosi ja oikeasti uudet kujeet!

Aina välillä uuden vuoden vierähtämistä tuskin huomaa arkisen pakerruksen lomassa. Toisin oli tänä vuonna.

1. Omatoiminen asiointi Kotkantien kirjastossa

Ensinnäkin kotkantieläiset voivat asioida nyt kampuksen kirjastossa myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Tarvitset ainoastaan sähköisen kulkulätkän, jonka voit lunastaa itsellesi virastomestareilta ja avot: kirjasto on käytettävissäsi 12/7 eli joka viikon päivänä klo 7:30 – 20:45. Siis myös viikonloppuisin! Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa aineistoja (näihin tarvitset myös kirjastokortin) sekä työskennellä ja lukea kirjaston tiloissa. 

2. Uudet ja laajentuneet e-aineistot

Elsevier Science Direct Freedom Collection on jälleen käytettävissämme parin vuoden säästämisen jälkeen. Kauppalehti Online sen sijaan on kokonaan uusi hankinta. Mot-sanakirjaston ja SFS-standardien sopimukset puolestaan laajenivat. SFS Onlinella on myös kokonaan uusi käyttöliittymä.

3. Kirjastossa on siirrytty RDA-luettelointiin.

Mikä tosin ei juurikaan näy asiakkaillemme, mutta vaikuttaa sitäkin enemmän luetteloivan henkilökuntamme keskuudessa. Itse, kun en enää osallistu luettelointiin, ymmärrän asiasta suunnilleen yhtä vähän kuin naapurin Kalevi (yhtään Kalevia väheksymättä!), mutta esimerkiksi Wikipediassa RDA-luetteloinnista kerrotaan seuraavaa:

Tavoite RDA-ohjeiden mukaisessa aineiston luetteloinnissa on nostaa sisältö esiin teos/ekspressio-tason kautta. Teoksella tarkoitetaan kirjoittajan tuottamaa tiettyä ajatussisältöä, esimerkiksi kirjan kertomaa tarinaa. Ekspressiolla tarkoitetaan tiettyä tekstiä tietynkielisenä. RDA:n mukaisesta metadatasta muodostuu ontologiarakenteisen, merkityksellisten (semanttisten) suhteiden verkosto. Metatiedot voidaan mallintaa semanttiseen webiin eri tavoin, esimerkiksi DCMI-, Indecs Metadata Framework ja RDF-viitekehyksen avulla. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Resource_Description_and_Access

Kansalliskirjaston kuvailusääntö puolestaan kertoo RDA-kuvailusta näin:

RDA-sääntöjen rakenteena on FRBR-käsitemalli, joka ohjaa kuvailua tiedonhakua tukevaan suuntaan. Jokainen RDAn elementti on analysoitu sen mukaan, mitä tiedonhaun osa-aluetta (löytää, tunnistaa, valita, saada käyttöönsä) se tukee. Käsitemalliin perustuva RDAn rakenne sisältää erityyppisille aineistoille yhteisiä ja muuttumattomia kuvailukokonaisuuksia (entiteettejä). Nämä kokonaisuudet tukevat metatiedon skaalautuvuutta ja klusteroituvuutta tiedonhaussa. Kuvailukokonaisuuksien väliset suhteet taas lisäävät metatiedon selailtavuutta tiedonhaussa. RDAn käyttöönoton myötä tiedonhaku kehittyy, kuvailutietojen tuotanto tehostuu ja kirjastometatieto muuttuu linkitetyksi metatiedoksi. Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=45782657

Zelwä! Niin kiinnostavalta kuin tämä loistava RDA-tulevaisuus kuulostaakin, siirrymme muihin aiheisiin.

4. Verkkomaksaminen

Korttimaksaminen oli kova juttu pari vuotta sitten entisessä Kulttuurialan kirjastossa, mutta nyt nämä kiusalliset sanktioasiat voi hoitaa entistä kätevämmin suoraan Leevistä Paytrail-verkkomaksuna. Joitakin käyttörajoituksia olemme joutuneet asettamaan eli ihan kaikkia maksuja ei voi maksaa verkossa. Lisäksi, jos lainasi ovat myöhässä yli 14 vrk, joudut ottamaan yhteyttä kirjastoon ennen kuin saat lainausoikeutesi takaisin. 

Älä siis vaivu epätoivoon, jos löydät itsesi vahingossa lainauskiellosta. Saat oikeudet aivan varmasti takaisin. Rahalla. 😉

5. Lainakiellon rajaa korotettiin (ja lainamaksukattoa myös)

Lainakieltorajan korotus 10 eurosta 20:een tuli verkkomaksun käyttöönoton vanavedessä. Taustalla oli kaunis ajatus, että asiakas säilyttäisi lainausoikeutensa pidempään. Vanhalla 10 euron rajalla lainakielto napsahti jo parissa päivässä, jos asiakkaalla oli esimerkiksi 10 lainaa erääntyneenä.

Ei niin mukava uutinen sen sijaan on lainamaksukaton korotus 30 eurosta 50:een. Kohonneilla kustannuksilla aineistonhankinnassa, postituksessa, henkilökuntaresursseissa (ym. jabjab) perustellaan perinteisesti hintojen korotuksia, emmekä poikkea siinä suhteessa massasta. Pahoittelemme, mutta minkäs teet.

Monet muutoksista sijoittuivat tällä kertaa vuoden vaihteen tienoille. Jotain odotettavaakin vielä jäi, mutta mitä? Siitä kerromme lisää myöhemmin keväällä.

E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista
E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

On taas se aika vuodesta, kun uudistamme e-kirja- ja e-lehtipakettien tilauksia. Suuri osa e-aineistohankinnoista on keskitetty korkeakoulukirjastoissa Kansalliskirjaston FinElib-konsortiolle, joka neuvottelee sopimukset koko korkeakoulukirjastokentän puolesta.

Avoimuus tiedeyhteisössä mahdollistaisi uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia, mutta hidasteena seisovat tällä hetkellä esimerkiksi kaupalliset tiedekustantajat (Ebsco, ProQuest ym.), jotka kilpailun puuttuessa käärivät huomattavat liikevoitot koulutusorganisaatioiden kustannuksella. Tutkimustyön edellytyksiin kohdistetut hallitusohjelman rahoitusleikkaukset vaikuttavat neuvotteluasetelmaan, mikä voi johtaa siihen, ettei sopimuksia saada syntymään kansallisesti hyväksyttävin ehdoin. Jos sopimusta ei synny, voi tutkimuksen kannalta tärkeiden tietoaineistojen saatavuus hankaloitua.

Viime vuonna esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu maksoi e-aineistoistaan yhteensä 145 000 euroa ja ensi vuoden alustava arvio on peräti 35 000 euroa enemmän. Valtakunnan tasolla e-aineistopakettien kokonaiskustannus on kymmeniä miljoonia.

Korkeakoulukirjastojen pitää pystyä muuttumaan digitaalisempaan suuntaan monimuoto-opetuksen lisääntyessä. Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole, ja sähköiset materiaalit maksavat siinä missä painetut aineistot. Muitakin ongelmia löytyy, sillä esimerkiksi tällä hetkellä niin epämuodikkaita fyysisiä kurssikirjahyllyjä on mahdotonta muuttaa virtuaalisiksi niin kauan kuin kustantajat rajoittavat yhtäaikaisten käyttäjien määrää.

On sanomattakin selvää, että pääsy kansainvälisiin tieteellisiin e-julkaisutietokantoihin on ensiarvoisen tärkeää korkeakouluissa, ja luovumme hyviksi havaituista aineistoista vain pitkin hampain. Ilouutisena kerrottakoon, että ensi vuoden osalta näyttää vahvasti siltä, että saamme taas käyttöömme Elsevierin tiedejulkaisupaketin, jota ilman on jouduttu kärvistelemään jo parikin lukuvuotta.

E-kirjojen tapauksessa kuitenkin niin kauan kuin käyttäjät suosivat analogista vaihtoehtoa digitaalisen yli, on jokainen kirjastosta löytyvä fyysinen hyllymetri perusteltu.

Anu Elsilä
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

Koko kirjoitus »

Kirjaston vuosi 2014 numeroina

Kirjaston vuosi 2014 numeroina

Keväisin kirjastoissa kootaan kiivaasti edellisen vuoden numerodataa taulukoiksi ja tunnusluvuiksi. Tehtävään uppoaa viikko jos toinenkin, joten kerromme mielellämme numeroista työpaikkakokouksen ulkopuolellakin.

Vuoden 2014 lopussa Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa oli yli 250 000 painettua ja elektronista kirjaa, mikä jaettuna kaikkien oamkilaisten kesken tekee 28 kpl henkilöä kohden. Aiempina vuosina painettuja kirjoja on ollut enemmän kuin e-kirjoja, mutta nyt suhde on melko tarkalleen 50:50. Tätä käännettä on odotettu jo vuosia, ja nyt se sitten tapahtui!

Kirjastoissa vierailtiin viime vuonna yhteensä 249 400 kertaa, mikä tarkoittaa, että keskimääräinen asiakkaamme kävi kirjastossa jopa 3 kertaa kuukaudessa. Verkkosivuillamme vierailtiin yhtä usein ja Leevin puolella peräti kerran viikossa. Lainauksia kertyi koko vuodelta keskimäärin n. 11 kpl asiakasta kohden, mikä on huipputulos vertaistemme* joukossa. E-kirjoja oli katsottu yhteensä 148689 kertaa, eli keskimäärin jokainen oamkilainen on lukenut 1,4 e-kirjaa kuukaudessa.

Jos palvelumme olisi maksullista, kuukausihinta olisi tarkalleen 14,20€ asiakasta kohden. En tiedä teistä, mutta ei minusta ollenkaan kohtuuton kustannus.

Tarkemmat tilastot kirjaston käytöstä löytyvät Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto-palvelusta

* Jamk, Metropolia, Savonia, Tamk ja Turun AMK.

Ulkomaisten e-artikkeleiden haku ei ole koskaan ollut näin helppoa

Niin kauan kuin elektronisia aineistoja on ollut tarjolla niiden löytäminen on ollut oma erityinen päänsärkynsä. Tuskan helpottamiseksi kirjastot ovat tarjonneet asiakkailleen monenlaisia työkaluja e-artikkeleiden paikantamiseen. Uusin niistä on Primo Central Index.

Aikojen alussa (eli 2000-luvun alkupuolella*) elektronisia julkaisuja haettiin vain ja ainoastaan tietokantojen omista hakuliittymistä (eli kirjastoslangilla natiiveista). Tämä tarkoitti sitä, että tietokannat avattiin vuoronperään ja samat haut tehtiin joka liittymässä erikseen. 

Vuonna 2003 tuli Nelliportaali, joka on kovassa käytössä edelleen. Nelliportaali ei ole ollut käyttöliittymältään ongelmaton alun perinkään, mutta siinä oli edelliseen nähden huomattavasti etuja. Tärkein niistä oli, että Nelliportaali mahdollisti saman haun tekemisen useasta tietokannasta yhtäaikaa.

Hakuprosessi oli ja on edelleen varsin haastava. Ensin täytyy osata valita aineistot tai tietokannat, joihin haku kohdistetaan. Asiakkaan avustamiseksi aineistot on jaoteltu nimen, aineistoryhmän tai -tyypin mukaan. Niitä voidaan hakea myös asiasanoilla tai sanahaulla aineistokuvauksesta. Koska sama haku hakee useista joskus hyvinkin erilaisista tietokannoista, hakulausekkeessa voi käyttää vain kahta hakusanaa. Lisäksi hakutulokset ovat erittäin suuria (satoja tuhansia), mikä vaikeuttaa etsityn tiedon tai dokumentin löytymistä (Lähde).

Jotain Nelliportaalin käytettävyysongelmista kertonee, että se jäi tyystin hyödyntämättä eräältäkin (peräti kirjastoalan *köhköh*) opiskelijalta opinnäytetyöhön liittyvässä tiedonhaussa vuonna 2006, vaikka se oli jo siihen aikaan kovasti käytettävissä Tampereen yliopistossa.

Kehitys kuitenkin kehittyy ja ajat muuttuvat, joten kymmenisen vuotta jälkeen Nelliportaalin syntymän korkeakoulukirjastoissa kurkotetaan jälleen kuuseen tähtiin. Leevin uuteen käyttöliittymään on nimittäin integroitu uusi hakemisto tieteellisiä artikkeleita, e-kirjoja ja julkaisuja eri kustantajilta: Primo Central Index.

Primo Central -hakukäyttöliittymä (eli uusi Leevi) on yksinkertaisuudessaan kaunis, hakulogiikka anteeksiantavan sumea ja haut räpsähtävät näytölle sekunnissa. Hakutulos on yhä massiivinen, mutta rajaamien on helppoa joko lisäämällä hakusanoja edellisten perään tai hyödyntämällä vasemman reunan rajausvalikkoa. E-aineistot ovat helposti saavutettavissa myös kotoa. Enää ei tarvitse huolehtia käytitkö oikeaa linkkiä, linkkipolkua tai oikean väristä lukkoa navigoidessasi hakuun. Riittää, kun kirjaudut sisään Leeviin sähköpostitunnuksillasi.


”Primo Central -hakukäyttöliittymä on yksinkertaisuudessaan kaunis,
hakulogiikka anteeksiantavan sumea ja haut räpsähtävät näytölle sekunnissa”

Kansalliskirjaston Finna-toimisto on luvannut, että PCI kattaa yli 90 prosenttia Nelliportaalin ulkomaisista aineistoista. Tunnustan, että olemme kirjastossakin jo löytäneet itsemme haaveilemasta ajasta, jolloin Nelliportaalin kymmeniä sekunteja kestävät haut ja tiedonhakuinfoissa käyttöliittymän ulkonäön herättämä tyrmistys diginatiivien kasvoilla sekä reaktion nostattama kuumotus informaatikon poskilla ovat vain hupaisia yksityiskohtia entisaikojen primitiivisestä kirjastoarjesta. (Wo)man can dream…

Anu Elsilä
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

* Allekirjoittaneen ajanlasku alkoi vasta 2000-luvun alussa, koska niihin aikoihin aloittelin kirjastoalan opintoja. Olen kuullut kerrottavan, että elämää oli kyllä ennen sitäkin, mutta ymmärtänette, etten yritä esittää tietäväni 90-luvun korkeakoulukirjastoelämästä yhtään mitään.

Kotkantiellä on nyt yksi yhteinen kirjasto!

Tänä kesänä Kotkantien kirjastot tekivät saman, mitä Saksat syksyllä 1990: ne yhdistyivät.

Uudessa Kotkantien kirjastossa yhdistyvät kulttuurialan ja tekniikan kirjastojen parhaat puolet: kulttuurialan, luonnonvara-alan ja tekniikan kurssikirjat, käsikirjasto, tekniikan standardit, rakennusalan ohjeet ja luonnonvara-alan kartat sekä kulttuurialan musiikin nuotti- ja kirjallisuuskokoelma sekä viestinnän audiovisuaalinen aineisto. Myös kulttuurialan kirjaston suosittu pelihuone on edelleen varattavissa opiskelu- tai viihdekäyttöön.

Kurssikirjat on järjestetty aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen tai kirjan nimen mukaan.

Myös lehdet ovat aakkosjärjestyksessä.

Lehtikaappien läheisyydestä löytyy työskentely- ja lukupaikkoja.

Sanomalehdet löytyvät kirjaston etuosasta punaisen sohvan luota.
 
Käsikirjastosta löytyvät kurssikirjojen käsikirjastokappaleet, käsikirjastonuotit ja -cd-levyt sekä rakennusalan ohjeiden käsikirjastokappaleet.

Kirjastossa on 2 musiikinkuuntelupaikkaa, joissa musiikkia voi kuunnella korvakuulokkeilla.
AV-huoneessa musiikinkuuntelu onnistuu myös ilman luureja monikanavaisella äänentoistolaitteistolla.

Kulttuurialan CD-levyt ja tanssin DVD-levyt löytyvät kirjaston pohjoisseinältä.

Standardit, RIL-kirjat ja muut rakennusalan ohjeet sekä luonnonvara-alan aikakauslehtien vanhemmat vuosikerrat löytyvät CD-levyhyllyjä vastapäätä.

Kulttuurialan kirjaston nuotti- ja musiikkikirjakokoelmat siirtyivät sellaisenaan.

AV-kokoelmassa on elokuvia, TV-sarjoja, musiikkidokumentteja sekä konsertti- ja oopperataltiointeja.
 
Kirjastossa on lainaus- ja palautusautomaatti. Lainausautomaatteja on kohta kaksin kappalein.
 
Harjoittelija Hannu testaa AV-huoneen laitteistoja. Hannu otti myös kuvat tätä kirjoitusta varten

Kirjasto palvelee Kotkantiellä entisen tekniikan kirjaston tiloissa:

Ma: 8-18
Ti- to: 8-17
Pe: 8-16
(Perjantaisin klo 8-9 kirjastossa on itsepalvelutunti)

Tervetuloa!

Voittajan on helppo hymyillä!

Voittajan on helppo hymyillä!
Voittajan on helppo hymyillä!

Theseus-asiantuntijat Anna-Liisa Holmström Lahden amkista, Tiina Tolonen Oamkista sekä Minna Marjamaa Laurea amkista.

Kansainvälinen julkaisuarkistoalaan keskittyvä konferenssi Open Repositories 2014 järjestettiin tällä kertaa Suomessa 9. – 13.6. ja se toi Helsinkiin lähes 500 osallistujaa 40 eri maasta. OR2014 on suurin koskaan Suomessa järjestetty tämän alan tapahtuma, joka sisälsi runsaasti avoimeen tutkimusdataan, open access –julkaisuihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin sisältyvää ohjelmaa.

Saimme tammikuussa Kansalliskirjastosta vinkin, että tulevaan tapahtumaan haluttaisiin saada esityksiä ja kokemuksia erilaisista kansallisista näkökulmista avoimeen julkaisemiseen. Ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto Theseus onkin tässä tapauksessa oikein oivallinen esimerkkitapaus, onhan se 24 ammattikorkeakoulun yhteinen. Jätimme ehdotuksemme posterista tapahtuman järjestäjille helmikuussa ja jäimme jännittyneinä odottamaan tietoa mahdollisesta valinnasta tapahtumassa esitettäväksi.

Viimein huhtikuun alussa tuli odotettu viesti järjestelytoimikunnalta. Viestin alussa kerrottiin ensin että tämänvuotiseen tapahtumaan oli tullut ennätysmäärä erilaisia esitysehdotuksia. Varsinainen kohtalomme oli piilotettu viestin loppuosaan, jossa Program Committee ilmoitti, että ehdotuksemme oli hyväksytty. Arviot ehdotuksestamme olivat loistavia, ”overall recommendation”  -arvosana oli täysi kymppi!

Kaikkiaan konferenssissa esiteltiin 68 posteria, ensin ns. Minute Madness –tilaisuudessa, jossa jokaiselle oli annettu minuutti aikaa esitellä oman posterinsa pääkohdat ja lopuksi varsinaisessa posterisessiossa, joka kesti 2,5 tuntia. Posterisessioon liittyi lisäksi äänestys, jossa oli mahdollisuus äänestään parasta posteria esillä olleiden joukosta. Äänestyksen tulos julkistettiin konferenssin päätössessiossa torstaina, ja tänä vuonna oli päädytty tasapeliin kahden posterin välillä. Toinen näistä oli oma Theseus-posterimme.

Jaettu 1. tila on suuri kunnia meille ja erityisesti Suomen ammattikorkeakouluille, jotka ovat yhdessä aikaan saaneet hienon järjestelmän joka herätti kiinnostusta tässä kansainvälisessä tapahtumassa. Toiveenamme onkin että Theseuksen käyttäminen henkilökunnan rinnakkaisjulkaisujen tallennuspaikkana lähtisi samanlaiseen nousuun kuin mitä opinnäytetöiden kohdalla on nähty ja erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien tulokset saataisiin vapaasti käytettäviksi opinnäytetöiden tapaan. Vuonna 2013 Theseukseen tallennettuja julkaisuja ladattiin yli 13 miljoonaa kertaa. Se on vakuuttava luku, jota ihmeteltiin monen osallistujan suulla!

Tekstin kirjoitti Tiina Tolonen.

Alakuvassa voittajien julkistus.

Koko kirjoitus »

Tet-harjoittelija Annun terveiset soten kirjastosta

Tet-harjoittelija Annun terveiset soten kirjastosta

Olen 8. luokkalainen Kiuruvedeltä ja olin TET-jaksolla Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kirjastossa.

Kun kuulin että täytyy hakea TET- paikka jostain, täytyy myöntää, että ensimmäisenä mieleeni ei tullut kirjasto, vaan joku kauppa tai päiväkoti. Ja tietenkin toivoin että ystäväni olisivat olleet samassa TET- paikassa kuin minä. Mutta onneksi minun tätini on töissä Oulussa, joten menin sitten hänen työpaikalleen TET:tiin.

Luulin, että kirjasto työ on tylsää ja helppoa ja siinä pitää vain hyllyttää ja auttaa asiakkaita. Selvisi kuitenkin, että tehtävää on aika paljon, eikä se ole aina niin helppoa. Aakkoset ovat ainakin minulla kehittyneet tosi paljon, koska niitä tarvitaan täällä joka päivä. Työ on myös aika rauhallista. Ei tarvitse tehdä kaikkea hirmuisella vauhdilla, koska huolellisuus on tärkeämpää.

Viikon aikana olen hyllyttänyt, järjestellyt varastoa aakkosjärjestykseen, leimaillut kirjoja ja liimannut viivakoodeja uusiin kirjastokortteihin. Onneksi nuo hommat ovat olleet minulle tarpeeksi yksinkertaisia. Työpäiväni kestää aina kuusi tuntia eli yhtä pitkään kuin minun koulupäiväni.

Vaikka itse olenkin vähän toiminnallisempi ihminen, on täällä kirjastossa ollut ihan viihtyisää eikä kaduta ollenkaan, että menin kirjastoon TET:tiin.

Annu Laitinen
TET-harjoittelija
Sosiaali- ja terveysalan kirjasto

Uusi vuosi, uusi osakeyhtiö, uusi leima

Uusi vuosi, uusi osakeyhtiö, uusi leima

Vuosi 2014 on polkaistu käyntiin. Vuosi alkaakin jännittävissä merkeissä, sillä meidänkin korkeakoulumme muuttui osakeyhtiöksi vuoden vaihteessa. Kirjaston toiminnot jatkuvat osakeyhtiömuotoisessa Oamkissa tietysti ennallaan, eli kirjastotoimipisteet ovat auki normaalisti ja niiden aineistoja varataan, lainataan ja uusitaan kuten aina ennenkin.

Kirjaston osalta tänä vuonna on luvassa muitakin ehkä loppukäyttäjälle hieman näkyvämpiä muutoksia. Otamme käyttöön kaksi uutta verkkopalvelualustaa: LibGuides ja Oamkin oma Finna-näkymä, joiden avulla toivomme, että erityisesti kirjaston e-aineistot ovat jatkossa helpommin käytettävissä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Molempia käyttöliittymiä rakennetaan parasta aikaa, ja ne tullaan testaamaan kevään aikana perusteellisesti ennen käyttöönottoa. Tiedotamme asiasta lisää, kunhan kehitystyö on vähän pidemmällä.

Omassa arjessani konkreettisin muutos vielä toistaiseksi lienee kuitenkin kirjaston uusi leimasin, jolla leimataan esimerkiksi saapuvat sanoma- ja aikakauslehdet. Eikö ole hieno!

Koko kirjoitus »