Author: Marianne Isola

Opiskelijakysely näkyy kampuksilla

Tämän viikon alussa kampuksille on ilmaantunut valtavia oransseja lakanoita: ”Jouko wants to know”! Opiskelijoita kannustetaan näin vastaamaan Oamkin vuosittaiseen opiskelijakyselyyn. Oamkin rehtori haluaa kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä ja kehittää korkeakoulun palveluita vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja toiveita.

Infotelevisioissa koulutusosastojen ja palveluyksiköiden vetäjät kertovat toimenpiteistä, joita edellisten opiskelijakyselyjen perusteella on tehty. Sähkötekniikan opettaja Heikki Kurki kertoo, kuinka yhteydet työelämään ovat tuplaantuneet. Yrityselämästä käy luennoijia, ja myös opiskelijat vierailevat ahkerasti yrityksissä. Tietohallintopäällikkö Samuli Malinen valaisee, kuinka pienet tulostimet vaihdettiin opiskelijapalautteen perusteella isompiin ja tulostuskäytäntöjä kehitettiin.

Opiskelijakysely näkyy myös opiskelijaintra Oivassa. Oivan yläreunassa on banneri, jota klikkaamalla pääsee vastaamaan kyselyyn.  Tällä kertaa kysely keskittyy pelkästään Oamkin tarjoamiin palveluihin. Yksi laajempi kysely korvaa aiemmat palveluiden omat kyselyt.

Opiskelija, vastaa sinäkin kyselyyn ja kehitä omaa opinahjoasi! Hyvän mielen lisäksi voit voittaa lipun Qstockiin. (Valitettavasti henkilökunta EI voi osallistua arvontaan.)


Laatukoulutuksessa pohdittiin kansainvälisyyden ja oppimisen laadun yhteyttä

Vuoden ensimmäinen laatukoulutus pidettiin torstaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tällä kertaa teemaksi oli valittu ”kansainvälisyydellä laatua oppimiseen”. Kiinnostavien alustusten jälkeen tilaisuudessa jaettiin kansainvälisistä yhteyksistä mukaan tarttuneita hyviä käytänteitä.

Kansainvälisten asioiden johtaja Sir Allan Perttunen muistutti avauspuheenvuorossaan, että kansainvälisyys ei tarkoita korulauseita strategiassa. Se ei myöskään tarkoita pelkästään opiskelija- ja opettajavaihtoja, vaan opetussuunnitelmien kansainvälisyyden täytyy olla yksi laadun mittari.

Sir Allan rohkaisi osallistujia kansainväliseen aktiivisuuteen ja kehotti myös kannustamaan kollegoitaan samaan. Samaan hengenvetoon hän vaati vaihtoihin ja tutustumiskäynteihin tiukempia ja vaativampia ohjelmia (herätys kaikki esimiehet!), jotta vaihdoista saisi riittävästi eväitä sekä omaan ammatilliseen kasvuun että hyötyä omalle osastolle. ”Ei saa tyytyä ihastelemaan muiden käytänteitä, vaan pyrkiä soveltamaan niitä!”, hän ohjeisti.

Kansainvälisten asioiden suunnittelija Dame Marjo Pääskylä kertoi kaksois- ja yhteistutkinnoista ja esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat suositukset yhteistutkintojen kehittämistä varten. Oamkissa opiskelijat valitaan siirto-opiskelijavalintana, eli heidän ei tarvitse osallistua yhteisvalintaan. (Opiskelijoiden on saatava tutkinto-opiskelijan status, jotta heille voidaan myöntää kaksoistutkinto.) Lopuksi keskusteluun nostettiin yhteistutkintojen laajuudet ja opiskelijamäärät, opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus, harjoittelun ja opinnäytetyön järjestäminen sekä kielitaitovaatimukset.

Koulutusohjelmavastaava, lehtori Sir Jyrki Holappa kertoi käytännön kokemuksista kaksoistutkinnon rakentamisessa. Yhteinen tahtotila on aina se, josta lähdetään liikkeelle. Hyvä partnerisuhde pohjustaa laadukkaan yhteisen tutkinnon rakentamista. Tutkinnon sisältö ja rakenne ovat yleensä sovittavissa, mutta joskus haasteita aiheuttavat tutkintojen erilaiset laajuudet, kansalliset lainsäädännöt ja korkeakoulukohtaiset käytänteet. Sir Jyrki muistutti, että neuvotteluissa on oltava mukana joustavalla asenteella ja ”pilke silmäkulmassa”. Partnereilta voi aina oppia uutta, mutta omista opetussuunnitelmista on osattava myös olla ylpeä.

Liiketalouden yksikössä on parhaillaan kolme opiskelijaa Neu-Ulmista. Opiskelijat Dame Katharina Ortner, Dame Julia Wachsmann ja Sir Philipp Rehm kertoivat omasta opiskelustaan kaksoistutkinnossa. He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintoihinsa Oamkissa ja kokivat, että saavat tutkintotodistuksellaan merkittävää etua työmarkkinoilla. He olivat sitä mieltä, että kaksoistutkinto-opiskelijana Suomeen pääsee tutustumaan paljon paremmin kuin pelkästään vaihto-opiskelijana. Heidän mielestään Oamkin opetus on ollut yllättävän käytännönläheistä ja projektiorientoitunutta. Ryhmät ovat pienempiä kuin Neu-Ulmissa ja opetus on henkilökohtaisempaa. Haasteellisena he kokivat opintojaksojen suorittamisen usean ryhmän kanssa yhdessä sekä suuren ryhmätöiden määrän.

Hyvien käytäntöjen osuudessa tuntiopettaja Dame Eija Svanberg ja opiskelija Dame Hanna Lahtinen Liiketalouden yksiköstä esittelivät Fontys Hogescholenin yrittäjyysopintoja. Toisena opiskeluvuonna liiketalouden alan opiskelijoista kootaan 10-15 henkilön ryhmiä, jotka perustavat oman yrityksen ja pyörittävät sitä yhden lukuvuoden ajan. Kehutussa mallissa lukuvuoden muut opinnot nivotaan yrityksen toimintaan.

Laatukoordinaattori Sir Matti Alila Tekniikan yksiköstä esitteli vaikutelmia Korkeakoulujen arviointineuvoston tutustumismatkalta Sveitsiin ja Saksaan. Keski-Euroopassa laatukulttuuriin panostetaan niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Koulutusohjelmakohtaisten akkreditointien lisäksi maissa tehdään nykyisin myös Suomen mallin mukaisia korkeakoulukohtaisia auditointeja.

Yksikönjohtaja Sir Tuomo Pesola Luonnonvara-alan yksiköstä kertoi perusteilla olevasta uudenlaisesta opetus- ja oppimisympäristöstä: Energia, ympäristö ja luonnonvarat -palvelukeskuksesta (EYL-keskuksesta). Living Lab -toiminnan kautta pystytään benchmarkkaamaan muita ja kytkemään projektit kiinteästi opetussuunnitelmiin.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Sisäisen auditoinnin palauteseminaarissa jaettiin hyviä käytäntöjä

Sisäisen auditoinnin palauteseminaarissa jaettiin hyviä käytäntöjä

 

Sisäisen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 28.11. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Mukana oli yli 50 asiasta kiinnostunutta oamkilaista, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin.

Päivän avasi Liiketalouden yksikönjohtaja Päivi Vesala, joka kertoi oman yksikkönsä valmistautumisesta auditointiin. Hän kertoi, että oli vienyt sidosryhmät kahville haastattelun jälkeen ja saanut heiltä arvokasta palautetta keskustelun lomassa. Tässäpä on heti yksi hyvä käytänne jakoon!

Iltapäivän kuluessa vararehtori Risto Kimari esitteli auditoinnissa esiin nousseita vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Moni asia on hyvin, mutta kehittämistäkin riittää mm. sidosryhmäyhteistyön systematisoinnissa ja kattavan palautejärjestelmän kehittämisessä.

Sisäisen auditoinnin onnistumista arvioitiin yksikönjohtaja Riitta Tötterströmin ja lehtori Matti Järven johdolla. He molemmat olivat saaneet sisäisessä auditoinnissa lisää hyviä näkemyksiä omaan työhönsä. Työskentely ryhmässä, jossa oli eri yksiköiden ja alojen edustajia, oli heidän mukaansa mielenkiintoista. He kehittäisivät tulevaisuudessa koulutusohjelmien vuorovaikutusta; koulutusohjelmien väliset vertaisarvioinnit voisivat olla hyvä keino tähän. Matin modernisoitu esitys tiivisti tavoitteeksi sekä toiminnanohjauksen että ammatillisen kompetenssin kehittämisen.

Seminaarissa esiteltiin lisäksi hyviä käytänteitä eri yksiköistä. Osastonjohtaja Jussi Haukkamaa ja laatukoordinaattori Paulina Melakari-Mustonen kertoivat viestinnän koulutusohjelman joustavista opiskelukäytänteistä. Alustus oli todella mielenkiintoinen ja materiaaleista voivat muutkin saada ideoita opintojen joustavoittamiseen.

Yliopettaja Hilkka Honkanen esitteli verkko-opintojen toteutusta sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Hänen mukaansa on tarpeellista, että verkossa on selkeät ja yksinkertaiset toimintavat. Verkko-opinnot ovat koulutusohjelmassa pääasiallinen opiskelumuoto, lähiopetusta on kaksi päivää kuukaudessa.

Lehtori Outi Laurinen puhui onnistuneesta Study Group-toiminnasta Luonnonvara-alan yksikössä. Toiminta aloitettiin keskeyttämisten vähentämiseksi ja tässä myös onnistuttiin. Tämän lisäksi Study Group –toiminnan kautta opiskelijat ovat oppineet tehokkaammin, arvosanojen keskiarvo on kohonnut ja hylättyjen opintosuoritusten määrä vähentynyt.

Lehtori Riitta Rontu esitteli lopuksi sujuvaa projektien, harjoittelun ja opinnäytetöiden ketjutusta tietotekniikan koulutusohjelmassa. Projektitöitä harjoitellaan ensin turvallisesti kouluympäristössä, mutta tämän jälkeen siirrytään tekemään niitä yrityksille. Yleensä opiskelijat tekevät samaan yritykseen sekä projektit, harjoittelun ja opinnäytetyön. Työnantaja saa vuoden aikana selville, millainen työntekijästä on kyse, minkä ansiosta ketjutus johtaa usein myös työllistymiseen.

Kaikki palauteseminaarin materiaalit ovat Heimossa. Käy kurkkaamassa mitä hyviä käytänteitä saisit sieltä itsellesi käyttöön! 

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Yliopiston arvio Oamkin auditoinneista

Sisäiset auditoinnit lähestyvät. Lokakuun puolivälissä henkilökunnasta ja opiskelijoista  kootut ryhmät vierailevat valituissa seitsemässä koulutusohjelmassa. He haastattelevat kollegoitaan sekä yksikön johtoa, tukipalvelujen edustajia ja sidosryhmiä.  Lopuksi auditointiryhmät kokoavat johtopäätöksensä lyhyeen raporttiin. Hyvien käytäntöjen jakamiseksi raportit sijoitetaan Heimoon ja Oivaan.

Vertaisarvioinnilla on Oamkissa pitkät perinteet, ja sisäisiin auditointeihin suhtaudutaan positiivisesti. Tämä näkyi mm. siitä, että halukkaita auditoijia ilmaantui jokaisesta yksiköstä. Myös opiskelijoista saatiin runsas edustus auditointiryhmiin OSAKOn kautta. Mukana on niin uusia kasvoja kuin vanhoja partojakin. Ennen vierailuja auditoijille järjestettiin yhteinen koulutus. Koulutuksessa käytiin läpi sisäisen auditoinnin kulkua ja kerrattiin yhteisiä pelisääntöjä.

Yritin saada koulutukseen vierailevan puhujan motivoimaan auditoijia. Pyysin sisarkorkeakoulustamme Oulun yliopistosta puheenvuoroa siellä toteutetuista sisäisistä auditoinneista ja niiden tuloksista. Yliopistolla oltiin kyllä kiinnostuneita tilaisuudesta, mutta valiteltiin kovaa kiirettä. ”Sitä paitsi Oamk:n omat sisäiset auditoinnit on toteutettu huomattavasti laadukkaammin kuin meidän”, minulle todettiin sähköpostitse.

Mitäpä siihen olisi voinut sanoa muuta kuin että ”No niin onkin!”

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Miksi koulutusohjelmien itsearviointia tehdään?

Yksiköiden koulutusohjelmatiimit ovat kokoontuneet kevään aikana ahkerasti. Esityslistoilla on ollut opiskelijakyselyn tulosten pohdintaa ja itsearvioinnin laatimista. Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijoina olemme suunnitellun mukaisesti kiertäneet tiimien kokouksia, esitelleet itsearvioinnin toteutusta ja vastanneet esiin nouseviin kysymyksiin. Usein on kysytty mm. mihin itsearviointeja käytetään. ”Koulutusohjelmien omaan kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen Oamkin sisällä”, olemme vastanneet.
 
Luonnonvara-alan yksikkö lähti liikkeelle ensimmäisenä; ensimmäinen asiaa pohtiva kokous oli jo tammikuussa. Oli mukava nähdä, että paikalla oli melkein enemmän opiskelijoita kuin henkilökuntaa! Sosiaali- ja terveysalan yksikön kokoukset tulivat tietoon kootusti, reilulla kolmen kuukauden varoitusajalla. Myös sähköpostia ja ruokatunteja Alwarissa on hyödynnetty itsearvioinnin teon opastuksessa. Liiketalouden yksikössä itsearviointiprosessi on aikataulutettu esimerkillisesti. Laatukoordinaattori kutsuu kaikki ko-tiimien kokoukset koolle ja huolehtii, että jokaisen koulutusohjelman itsearviointiraportti käsitellään johtoryhmässä ennen sen toimittamista eteenpäin.  Tekniikan yksikössä järjestetään kaikille koulutusohjelmille yhteinen keskustelutilaisuus opiskelijakyselyn tuloksista ennen koulutusohjelmatiimien kokouksia. Kulttuurialan yksikössä on työn alla palautetilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille, jotta saadaan selville mitä opiskelijakyselyn kaikki tulokset tarkoittavat.
 
Koulutusohjelmatiimit ovat suhtautuneet itsearviointiin positiivisesti ja työskentelyn aloitettuaan huomanneet lomakkeen olevan hyödyllinen työkalu oman koulutusohjelman kehittämisessä. Kriittistä palautetta on tullut muutamasta vaikeasti muotoillusta, abstraktimmasta kysymyksestä. Palaute otetaan vastaan ja ”kapulakieltä” yritetään välttää tulevaisuudessa. Opiskelijakyselyn tulokset vaikuttavat yksikössä kuin yksikössä aika hyviltä, vaikka kehittämistäkin kaivataan tietyissä asioissa. Opiskelijat ovat nostaneet esiin olennaisia kehittämiskohteita, kuten lukujärjestysten aikataulutuksen, omien opintojen suunnittelun ja ohjauksen resurssit.  Opiskelijakyselyn raporttien muoto ei tällä kertaa ole miellyttänyt kaikkia – edellisen kyselyn Word-raportit ovat vaihtuneet PowerPoint-muotoisiin koonteihin. Aika lailla tietoa niistä on kuitenkin saatavissa.
 
Koulutusohjelmatiimien kokoukset jatkuvat koko kevään ajan; varsinkin huhtikuun alkupuolella kalenterissa on monta merkintää. Koulutusohjelmien itsearviointiraportit toimitetaan Rehtorin toimistoon huhtikuun loppuun mennessä ja ne sijoitetaan hyvien käytäntöjen jakamiseksi Heimoon toukokuun alussa.
 
Johanna Huttunen & Marianne Isola
Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijat

Kansainväliset akkreditoinnit keskusteluttavat

Osallistuin tiistaina 16.10. Oulun yliopistolla tilaisuuteen, jonka aiheena oli kansainväliset akkreditoinnit. Taloustieteiden tiedekunnassa on päätetty hakea koulutukselle AACSB-laatuleimaa, ja dekaani Petri Sahlström kertoi meneillään olevasta hakuprosessista. AACSB on 1916 perustettu järjestö kauppakorkeakoulujen yhteistyön kehittämiseksi. Tällä hetkellä n. 500 opinahjoa maailmassa omaa leiman, ja suomalaisista korkeakouluista leima on ainoastaan Aalto yliopiston kauppakorkeakoululla. AACSB-järjestön antama laatuleima koskee aina koko yksikköä, ei vain yksittäistä koulutusohjelmaa.

Dekaani Petri Sahlströmin mielestä laadun ja oletetun laadun merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Dekaani valaisi tiedekunnan panostuksia kansainväliseen toimintaan; henkilöstöstä n. 10 % on ulkomaalaisia, ja opiskelijoista neljäsosa on ulkomaisia tutkinto- tai vaihto-opiskelijoita. Kansainvälinen laatuleima koulutukselle auttaisi erottautumaan muista ”integroitumaan parhaiden joukkoon”. Dekaani kertoi, että tiedekunta hyväksyttiin AACSB-akkreditointiprosessiin mukaan heinäkuussa 2011. Keväällä 2012 tiedekunnassa vieraili mentori, jonka avulla laadittiin suunnitelma tehtävistä toimenpiteistä. Syyskuussa tämä suunnitelma hyväksyttiin AACSB:n taholta. Seuraavaksi tiedekunnan täytyy toteuttaa suunnitelma, kirjoittaa raportti ja kutsua tarkastajat paikalle. Tiedekunnan kunnianhimoisena tavoitteena on saada laatuleima koulutukselleen vuoden 2014 aikana

Ammattikorkeakoulujen laatupäälliköiden ja -koordinaattorien tapaamisessa syyskuussa pidettiin myös työpaja, jossa teemana oli kansainväliset akkreditoinnit. Työpajassa keskusteltiin eri laatuleimojen kriteereistä sekä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen halukkuutta kansainvälisten akkreditointeihin. Muutamassa asiaa oli harkittu vakavasti, toisissa on vasta alettu seuraamaan keskustelua. Joka tapauksessa on selvää, että kiinnostus akkreditointeja kohtaan on herännyt erityisesti liiketalouden ja tekniikan aloilla.

Huomattavaa on, että monesti samoja laatuleimoja voivat hakea niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin yksiköt ja koulutusohjelmat. Yhtenä suunnannäyttäjänä ammattikorkeakoulujen rintamassa toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jonka International Business -koulutusohjelma on saanut arvostetun EPAS-akkreditoinnin (EFMD Programme Accreditation System) kolmeksi vuodeksi. Ohjelman saama akkreditointi on EFMD:n historian ensimmäinen tunnustus suomalaiselle amk-ohjelmalle.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

”Kateeksi käy!”

Kevään laatukoulutuksessa käsiteltiin ulkoisen auditoinnin palautetta. Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvostosta kertoi ensimmäisen auditointikierroksen vaikutuksista. Korkeakoulujen tavoitteellisuus on lisääntynyt ja laatukulttuuri kehittynyt, hän arvioi. Laatutyö on tarkoituksenmukaistunut; kun aluksi tehtiin liikaa ja monimutkaisesti, nyt osataan jo keventää ja yksinkertaistaa järjestelmiä.

Oamkia auditoineen ryhmän puheenjohtaja Marjo Nykänen kävi läpi auditoinnin tuloksia ja vastaili osallistujien kysymyksiin. Hän kertoi auditointiryhmän olleen varsin yksimielinen raportissa esitettyjen havaintojen osalta. Oamkin vahvuuksiksi hän nosti intrat, jotka ovat laajuudestaan huolimatta hyvä pohja järjestelmän kehittämiselle. Kateeksi käy, hän kommentoi verratessaan niitä oman korkeakoulunsa Mamkin järjestelmiin. Myös Oamkin koulutusohjelmatiimien toimintamalli sai kiitosta.

Lopuksi Oamkin kehittämistä pohdittiin vararehtori Risto Kimarin luotsaamassa paneelikeskustelussa. Rehtori Jouko Paaso kertoi kehittämisen vireen jatkuvan myös yhtiöittämisen myötä. Yksikönjohtaja Riitta Tötterström avasi, millä tavalla henkilökuntaa ja opiskelijoita on sitoutettu laatutyöhön Kulttuurialan yksikössä. Lehtori Timo Heikkinen ideoi Heimon käyttöliittymää uusiksi ja informaatikko Sanna Savolainen kertoi kirjaston vakiintuneista palautekäytännöistä.  Hallituksen puheenjohtaja Markus Mäkitalo OSAKOsta valaisi, millaisten prosessien kautta opiskelijakunta perehdyttää uudet toimijansa.

Lopuksi todettiin, että auditoinnin perusteella tehtävistä toimenpiteistä päätetään Oamkin laadunvarmistus -työryhmän kokouksessa ensi viikolla. Osittain kehittämiskohteita on  tosin jo linjattu yksiköiden johdonkatselmuksissa huhtikuussa. 

Laatukoulutuksesta voi antaa palautetta Heimon ja Oivan kautta. Seuraava laatukoulutus järjestetään lokakuussa 2012 – ehdota kiinnostavaa aihetta koulutukselle!

Marianne Isola,
Laatukoordinaattori

Vuosikellosepän tiedotteita

Oamkille on taottu uusi, entistä ehompi vuosikello! Hankintapäätös vuoden 2012 vuosikellosta hyväksyttiin laatutyöryhmän kokouksessa 25.1.2012. Hyvät vuosikellot ovat tunnetusti harvinaisia. Vuosikelloseppä kuitenkin voi ilolla kertoa, että Oamkin laadukas vuosikello on sijoitettu turvalliseen paikkaan kaikkien nähtäville: Heimoon.

Vuosikellosepän näkökulmasta tuleva vuosi näyttää positiiviselta. Erikoiskaupan liiton toteuttamassa alan suhdannekyselyssä (Taloussanomat 7.2.2012) 63 prosenttia vastaajista odottaa vuosikellojen myynnin kasvavan tammi–kesäkuussa yli kaksi prosenttia. Vuosikellokaupalla on koko valtakunnan positiivisimmat myyntiodotukset! Tämän takia vuosikellojen saatavuus voi kevään mittaan kärsiä ja odotusajat kasvavat – Oamk teki hyvät kaupat onnistuessaan hankkimaan vuosikellonsa heti alkuvuodesta.

Vuosikellojen kasvava kysyntä näkyy valitettavasti myös harmaana taloutena. Suositulla Suomi24-keskustelupalstalla ihmeteltiin uutisen jälkeen, onko kukaan kiinnittänyt huomiota Huutonetin vuosikellokauppiaisiin. Myyntipalstalla kuulemma liikkuu tyyppejä, joilla on kymmeniä, jopa satoja vuosikelloja myynnissä. Miten kukaan yksityinen ihminen voi omistaa noin paljon vuosikelloja, kysyi eräs huolestunut kansalainen. Vai ostavatko nämä Huutonetin vuosikellokauppiaat kellonsa halvalla eBaystä (siellä samat vuosikellot kuvia myöten!!!) vai myyvät ne meikäläisille Huutonetissa? Eikös tuo ole jo veronkiertoa? Oamkin vuosikello on taottu yhteistyössä useiden vuosikelloseppien kanssa, joten sen alkuperästä ei onneksi ole epäilyksiä. Käyntitarkkuudessakaan ei ole moittimista, karkausvuodetkin on otettu huomioon jo ennakolta.

Laadukkaiden vuosikellojen himo saattaa pahimmillaan johtaa jopa rikollisiin tekoihin. Trendikkäässä Nousevat julkkikset -blogissa esiteltiin joulukuussa 2011 varoittavana esimerkkinä Mikko X., jonka epäillään järjestäneen oman arvovuosikelloliikkeensä ryöstön lokakuun lopulla. Mikko X:n epäillään toimineen yhteistyössä ryöstäjän kanssa ja suunnitelleen hänen kanssaan valeryöstön vuosikelloliikkeeseen. Tällä hetkellä sekä Mikko X. että valeryöstäjä ovat onneksi poliisin hallussa törkeästä petoksesta epäiltynä. On sanomattakin selvää, että Oamkin vuosikello on tarkoitettu vain Oamkin toiminnan kehittämiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan kanssa.

Kaikkien oamkilaisten onneksi Oamkin vuosikello 2012 on omassa läpinäkyvässä suojassaan turvassa mustan pörssin keinottelijoilta ja valeryöstäjiltä: se löytyy otsikon Muut prosessiin liitetyt tiedostot –otsikon alta osoitteesta: https://intraweb.oamk.fi/toiminnan_ohjaus/index.php?sivu=dokumentit&jarjestys=&suunta=&v_dok=2012

Marianne Isola, yksi vuosikellosepistä

Laatuvisaa tehtiin ahkerasti Sotella ja Liikkeellä

Perinteinen laatukiertue starttasi tiistaina sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Opiskelijat ja henkilökunta olivat aktiivisia, ja jo puolen päivän jälkeen kaikki laatuleivät oli ansaittu.
 
Keskiviikkona kiertue jatkoi Liiketalouden yksikköön. Visa osoittautui niin suosituksi, että läppäreitä piti hakea lisää!
 
 
Torstaina laatukiertue on Raahessa (molemmilla kampuksilla), ja perjantaina rehtorin toimiston työntekijät pääsevät visailemaan. Tuoksuva kiertue vierailee muissa yksiköissä sekä kuntayhtymäpalveluissa ensi viikolla.