Arkista kestävyyttä –blogista voit lukea kestävää kehitystä käsitteleviä kirjoituksia. Aihetta lähestytään opiskelijan, henkilökunnan ja vierailevien kirjoittajien näkökulmista, eri teemojen ja tapahtumien innoittamina.

Energiansäästöviikko 8.-14.10.2018 – Oamk mukana, entä sinä?

Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään jälleen viikolla 41. Oamk osallistuu tapahtumaan mm. jakamalla vinkkejä energiansäästöön kampusten info-tv-tauluissa. Tänä vuonna teemana on asumisen kestävät valinnat ja kohderyhmänä erityisesti taloyhtiöissä asuvat. Mikäli tunnistat itsesi näistä kriteereistä, käypä tsekkaamassa...

Ruokahävikki hävettää

Tällä viikolla vietetään kansallista Hävikkiviikkoa (www.havikkiviikko.fi).  Yksi hyvin konkreettinen ja jokapäiväinen hävikkiasia on ruokahävikki.  Nimittäin ihan joka päivä kannamme ruokaa kaupasta kotiin, liedeltä lautaselle, ja joka päivä sitä joutuu myös biojätteeksi tai päätyy syömäkelpoisena...

Low Waste –ideologia opettaa armollisuutta (ja saattaa samalla pelastaa maailman)

Instagram-feedissäni on kirkkaita värejä, paljon vihreää, punaista, violettia ja oranssia. Kuvissa hymyilevä tyttö jolla on kurkumalla värjätyt kirkkaanoranssit hiukset ja tummaa, punaista huulipunaa. Olen jo pitkään seurannut oululaista somevaikuttajaa Ainoa, joka käsittelee instagram-postauksissaan Low...

Vähemmän on enemmän – matkailussakin

Syyslomaa vietettiin Pohjois-Suomessa jokin aika sitten. Toivottavasti mahdollisimman moni lomalla olleista palasi töihin ja opiskelemaan akut ladattuina. Ironista kyllä, joskus lomalta tullessa voi tuntua, että on väsyneempi kuin lomalle lähtiessä. Suunnitelmallinen, aktiivinen ja dynaaminen kaukomatkailu voi jopa enemmän uuvuttaa kuin rentouttaa. Kun arki on usealle meistä enemmän tai vähemmän eri tasoista suorittamista, saattaa lomalta kaivata jotain ihan muuta. 

Mitä kestävä kehitys on?

Oamkin keke- eli kestävän kehityksen tiimi kokoontui perjantaina 7.10. klo 14.00–15.30. Kävin ennen tuota OTE ry:n myymälässä ostamassa hieman evästä, sillä aikomuksenani oli kokouksen jälkeen kiiruhtaa suoraan harrastuksiini. Tuolla myymälässä minulta kysyttiin pilke silmäkulmassa, mainittuani kampusvierailuni tarkoituksen, että mitäs se kestävä kehitys oikein on. Vastasin tähän, myöskin pilke silmäkulmassa, että kestävä kehitys on paikalla pysymistä ja myös eteenpäin menemistä.

Saman päivän iltana, tarkalleen kymmentä vailla kahdeksan, mietin tätä blogia ja samalla pyörittelin tuota vastausta mielessäni. Silloin hoksasin, että huumorilla heittämäni vastaus, joka myös silloin kirvoitti naurut, onkin aivan totta. Tietyssä mielessä kestävä kehitys on paikallaan pysymistä. Kun teemme asioita kestävä kehitys mielessä, pyrimme luomaan asioita tai systeemeitä, jotka kestävät kaikista näkökulmista katsottuna. Tällöinhän periaatteessa jäämme paikallemme tai ainakin jätämme jotain paikalleen. Mutta toisaalta meidän kaikkien on myöskin pyrittävä eteenpäin, jotta voimme saavuttaa kestävän kehityksen päämäärän; tehdä asioita fiksummin eli pyrkiä jättämään tuleville sukupolville samat tai paremmat mahdollisuudet ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti.

Mitä nämä asiat tarkoittavat? Ympäristöministeriön mukaan ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon sietokykyyn. Taloudellinen kestävyys puolestaan tarkoittaa lyhykäisyydessään tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tarkoitus on ympäristöministeriön mukaan taata hyvinvoinnin siirtyminen myös seuraavalle sukupolvelle.

Kestävän kehityksen voi myös nähdä eräänlaisena puuna. Puun juuria voisi kutsua taloudeksi. Kun talous on kestävällä pohjalla, imee puu hyvin vettä maasta. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä voisi kuvata puun lehdiksi. Lehtien viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vesi ja hiilidioksidi muuttuvat ravinnoksi. Tämä ravinto auttaa muita puun osia, kuten puun runkoa, jota voisimme kuvailla ekologiseksi kestävyydeksi. Kun juuret ja lehdet voivat hyvin, myös puun runko, eli ekologinen kestävyys voi hyvin. Tällöin puun rungostakin kasvaa kestävä.

Mitä tämä yksinkertaistettu esimerkki kertoo? Kestävä kehitys ei ole pelkkää kierrättämistä ja energian säästämistä. Kestävä kehitys on iso ja laaja kokonaisuus, joka käsittää kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Kun yksi osa-alue unohtuu, voi koko pakka mennä sekaisin. Toisin sanoen, kestävän kehityksen pitäisi olla kaikessa mitä teemme, se ydinjuttu.

Joni Huttula
Hallituksen jäsen, sosiaalipoliittiset asiat
Opiskelijakunta OSAKO
Lähde: 11.10.2016 http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys

 

Atomia halkomassa Lappeenrannassa?

Matkailu avartaa, sanotaan. Eipä sillä, Oamkin kestävän kehityksen asiantuntijoiden ainutlaatuinen benchmarking-vierailu Etelä-Suomeen (25.–26.5.) tuotti roppakaupalla uusia ajatuksia, oivalluksia ja myös rohkaisua omalle työlle. Torstai-päivän tutustumiskohteena oli Metropolian ammattikorkeakoulu, jonne upea aurinko toivotti meidät tervetulleiksi. Kokoustimme Bulevardin toimipisteellä (kuva 1), ja isäntänä toimi kestävän kehityksen yliopettaja, Pentti Viluksela. Vilkkaan keskustelun aiheina olivat kestävä kehitys opetussuunnitelmissa, kestävän kehityksen työn organisointi ja yhteistyö. Vaihdoimme ajatuksia mm. Metropoliassa kehitteillä olevasta 30 opintopisteen kestävän kehityksen –opintokokonaisuudesta, Green office –työn edistymisestä (aloitettu v. 2010) sekä yhteistyöstä eri toimipisteiden kesken (opiskelijat, henkilökunta, sidosryhmät).

Atomia halkomassa Lappeenrannassa?

Kuva 1. Metropolian Bulevardin toimipiste.

Haasteet ja resurssit puhuttivat yleisesti, sillä muutoksen tuulet puhaltavat myös Metropoliassa. Toimintoja ollaan tiivistämässä, 20 toimipisteestä luovutaan ja siirrytään vähitellen neljän kampuksen malliin. Totesimme, että kestävän kehityksen sisäinen viestintä oli Metropoliassa mainiosti ratkaistu (ks. kuva 2). Inspiroiduimme Eeva Hara-Lindströmin kiinnostavasta monialaisesta ja vahvasti opiskelijalähtöisestä ”Thousands ideas for Baltic Sea” –innovaatiokurssista (10 op). Samoin mieleen jäi tuore pilotti, verkossa toteutettava Kestävä tulevaisuus ja monialainen oppiminen –täydennyskoulutuskurssi (5 op).

Atomia halkomassa Lappeenrannassa?

Kuva 2. Hieno roll-up Metropoliassa.

Keskiviikko-päivän päätteeksi hyppäsimme junaan ja matkustimme illaksi Lappeenrantaan. Tiiviin torstai-päivän isäntänä toimi teknillisen yliopiston kehittämispäällikkö Marko Kasurinen. Olimme jo ennakkoon todenneet, että viestintään LUT:issa on panostettu. Sade rytmitti aamua, kun saavuimme yliopistolle, jolloin ei voinut olla huomaamatta, että kyseessä oli Green kampus. Viesti oli kristallinkirkas (kuva 3). LUT:illa on pääkampuksellaan oma tuulimylly ja lukuisia aurinkopaneeleita (kuva 4), joilla tuotetaan energiaa. Tuotantolukemia seurataan suorana tasakatto-, aurinko-, julkisivu- ja autokatosvoimaloissa.

 

Atomia halkomassa Lappeenrannassa?

Kuva 3. Näkymä LUT:in kampukselle saavuttaessa.

Atomia halkomassa Lappeenrannassa?
 

Kuva 4. Aurinkovoimalan esittelyä kampuksen katolla.

LUT:in laatupäällikkö Annikka Nurkka kertoi ympäristö- ja laatujärjestelmien integrointityöstä. Heillä esim. sisäiset laatu- ja ympäristöauditoinnit on yhdistetty. Totesimme yksissä tuumin, että ilman järjestelmiä systemaattisuus kariutuisi ja tärkeät työt jäisivät ehkä lopulta tekemättä. Saimme kuulla kiinnostavista hyvinvoinnin arviointiin ja sen tukemiseen liittyvistä ratkaisuista. Tärkeässä osassa (henkilökunta) ovat mm. viikoittain täytettävä Fiilis- mittari sekä Great place to work –kysely. Tulokset ovat nähtävillä ja helposti todennettavissa henkilökunnan intrassa.

Professori Anne Jalkala piti innostavan esityksen LUT:in liiketalouden opetuksen ja tki-työn integroinnista, missä ohjaavana käsiteparina on ”kestävä arvonluonti”. Totesimme yhteneväisyyksiä teemoissa, joihin myös Oamkin liiketalouden opinnäytetöissä on pureuduttu (mm. cleantech). Ajatuksia herättäviä olivat myös Saimaan ammattikorkeakoulun, tki-johtajan Kirsi Viskarin esitys Saimian tki-työn painopisteistä ja haasteista, toimitusjohtaja Pertti Miettusen esitys Green Campus Innovations Ltd. –yliopistokiihdyttämön toiminnasta sekä professori Risto Soukan esitys ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmasta ja erityisesti sen Sustainability –sivuaineen sisällöistä. Ennen junaan kiirehtimistä keskustelimme vielä kiinteistöpäällikkö Harri Lumpeen kanssa kampuksen turvallisuus-asioista.

Paluumatkalla vaihdoimme ajatuksia, purimme intensiivisten päivien antia. Vierailu kahteen erilaiseen kohteeseen oli mielestämme erityisen onnistunut (iso kiitos @Pentti ja @Marko). Oamkissa kestävän kehityksen työtä tehdään askel kerrallaan, sinnikkäästi ja systemaattisesti. Valittu tekemisen muoto on toistaiseksi ollut sopiva ja aikaansaapa. Työmme organisoitumista kehuttiin, ja saimme ansiota ”yhteen hiileen puhaltamisesta”. Vaikka matkustamisessa on omat haittapuolensa (pitkät välimatkat, aikainen herätys, huono nukkuminen ym.), joskus on oikeasti mentävä riittävän kauas nähdäkseen lähelle.

 

MUKAVAA, RENTOUTTAVAA JA MIELTÄ AVARTAVAA KESÄÄ!

Outi Virkkula, Minna Kamula, Leila Laitila-Özkoc

Lisätietoa Oamkin kestävän kehityksen työstä löydät täältä

 

P.S. Siitä atomin halkaisusta: Vety ja atomi ovat Lappeenrannan oma versio lihapiirakoista. Täytteet eroavat siinä, että ainoastaan vetyyn tulee kinkkua. Testattiin, voimme lämpimästi suositella molempia. 🙂

Kirjavat kestit

Ensimmäisen vuoden kirjastoalan opiskelijat järjestivät Teuvo Pakkalan kadun kampuksella 27.4. yliopettaja Jorma Niemitalon sekä Trapestin ja Otron kanssa yhteistyössä Kirjavat Kestit -tapahtuman.

 

Kirjavat kestit

Tapahtumaan liittyivät mm. murhamysteerirastit, joiden näyteltyjä kohtauksia (suomeksi ja englanniksi yleisön mukaan) seuraamalla saattoi onnistua ratkaisemaan sirkuksessa tapahtuneen murhan. Sata ensimmäistä rastien selvittäjää sai pienen palkinnon. Yhdessä näytelmäpätkässä leijonankesyttäjä juttelee sirkuksen tapahtumista ja ihmissuhteista sirkuksen pelottavan leijonan kanssa.

Kirjavat kestit

Lisäksi tapahtumassa oli e-kirjaesittelyjä, kirjavinkkausta ja askartelupajassa näytettiin, mitä kaikkea vanhoista kirjoista voi tehdä. Kirjanvaihtopisteissä kiersi päivän mittaan arviolta 500-600 kirjaa. Lisäksi saattoi kokeilla kirjansidontaa, tutustua vanhoihin kirjoihin sekä poseerata Jorma Niemitalon rakentaman jättiläiskirjan kanssa.

Kirjavat kestit

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli värikäs ja mukava kierrätystapahtuma. Toivomme jatkossakin Oamkin opiskelijoiden tekevän jotain vastaavanlaisia tempauksia!

Aurinkoista kevättä 🙂

t. Minna Kamula