Alumnit työelämäyhteistyön mahdollistajina

Korkeakouluista valmistuneet eli alumnit edustavat erästä korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä huonosti hyödynnettyä voimavaraa. Oamkin kokoinen korkeakoulu tuottaa tätä alumnivoimavaraa tuhansien henkilöiden vuosivauhdilla. Samanaikaisesti korkeakoulut tuskailevat etsiessään tapoja arvioida toimintansa vaikuttavuutta, edistää koulutuksen työelämävastaavuutta tai luoda pitkäkestoisia kumppanuussuhteita ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Voisiko alumniresurssi olla yksi ratkaisu korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämisessä?

Valtakunnallisesti tarkasteltuna korkeakoulujen alumnitoiminta on kehittynyt varsin hitaasti. Ammattikorkeakoulujen osalta hitautta voidaan selitellä korkeakoulusektorin nuorella iällä – toisaalta valmistuneiden kumulatiivinen summa on jo ihan riittävä jokaisella ammattikorkeakoululla eli kriittistä massaa on.

Osalla korkeakouluista on jo varsinaista, organisoitua alumnitoimintaa. Niin myös Oamkilla. Oamkin alumniyhdistys on sekä valmistuneiden että henkilöstön muodostama yhteisö, jolle on määritelty oma roolinsa ja omat tehtävänsä. Toimintaedellytykset turvataan määrärahalla ja alumniyhdistyksen yhteys Oamkin toimintaa varmistetaan siten, että alumniyhdistyksen hallituksessa on Oamkin edustaja. Tuo hallituspaikka on ainakin viime ajat ollut täyttämättä.

Perusrakenteet ovat siis kunnossa, nyt pitäisi ottaa reipas askel eteenpäin toiminnallisen yhteistyön suuntaan.

Korkeakoulun näkökulmasta aktiivisen alumnitoiminnan hyödyt ovat ilmeisiä – voimme helposti luoda pitkän lista asioita, joissa alumnien panos olisi erittäin tervetullut lisä. Kun kerran korkeakoulut kaipailevat työelämäkumppaneita, niin eivätkö omat alumnimme olisi vähintään yhtä hyviä partnereita kuin ei-alumnit? Alumneilla on kuitenkin lähtökohtaisesti tietoa ja ymmärrystä korkeakoulumme tavoitteista, toimintaperiaatteista ja käytännöistä – alumni pystyy luontevasti integroimaan sekä korkeakoulun että työelämän näkökulmat. Alumni työelämäedustajana on korkeakoulun kannalta suorastaan ihanteellinen kumppani.

Alumnin näkökulmasta alumnitoiminnan hyödyt eivät sitten olekaan ihan selkeitä. Erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat ovat eräitä konkreettisia hyötymistapoja. Lisäksi alumnitoimintaa markkinoidaan verkostoitumismahdollisuutena. Verkostoituminen voi toki tuottaa hyötyä, mutta mitään konkreettista ei uskalla varmuudella luvata. Mutta miten muuten voisimme kannustaa alumneja osallistumaan korkeakoulumme kehittämistoimintaan? Toimintaedellytysten turvaamisen rinnalla voisimme kaikin mahdollisin tavoin osoittaa, että arvostamme alumnien panosta. Arvostus on hyvä motivoija ja vieläpä ilmainen sellainen.

Valtakunnallisen ”Stepit – kolme askelmaa yhteisölliseen työelämäkumppanuuteen” –hankkeen tavoitteena on kiinnittää alumnit yhteistyön rakentajiksi työelämän ja korkeakoulujen välille. Tässä esr-hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia alumniyhteistyömuotoja esimerkiksi korkeakoulujen työelämäpalveluiden tuotteistamisessa sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanketta ohjaavana ajatuksena on paitsi osoittaa korkeakouluille aidon alumniyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet myös konkretisoida alumnien saamaa hyötyä.

Onnistuneenkaan hankkeen tulokset eivät pitkälle kanna, jos aitoa tahtoa ei ole.

Sami Niemelä, yliopettaja, Oamkin Stepit-yhteyshenkilö