Horisontti 2020 -hankkeen valmistelu brittityyliin

Oulun ammattikorkeakoulun ja muiden Pohjois-Pohjanmaan alueen kehittämistoimijoiden yhteinen päämäärä on lisätä EU-rahoituksen määrää ja vaikuttaa Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisuun. Korkeatasoista osaamista vaaditaan sekä sisällöllisen toteuttamisen että hankerahoituksen ja hallinnoinnin osalta, jotta ylipäänsä hankehakuun osallistuminen mahdollistuu. Mahdollisuuksia on silti paljon, sillä puolet Horisontti 2020 -rahoituksesta on vielä jakamatta, vaikka olemme seitsenvuotisen ohjelmakauden loppusuoralla. Kipupisteenä on usein laadukkaaseen konsortioon kiinnittymisen vaikeus. Oulun ammattikorkeakoulussa on osaamista, jonka perusteella kannattaa rohkeasti lähteä rakentamaan konsortiota silloin, kun ratkaisu rahoitushaun teeman mukaiseen haasteeseen hahmotetaan riittävän täsmällisesti. Näin päästään johtamaan neuvotteluja, vaikka lopputuloksena olisikin osallistuminen kumppanin roolissa.

Horisontti 2020 on Euroopan komission tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma vuosille 2014–2020, jonka rahoitusta saa parhaimmillaankin vain noin joka kymmenes hakemus. Horisontti-rahoituksesta kilpailevat kaikki Euroopan unionin jäsenmaiden organisaatiot ja tutkimuksen ja kehittämisen alalla tiedeyliopistot ovat parhaiten edustettuina onnistujissa. Suomessa kärkeä pitävät VTT ja Aalto-yliopisto. Muutamia suomalaisia ammattikorkeakoulujakin ohjelman piirissä on ja Oulu ammattikorkeakoulukin tavoittelee mukaanpääsyä laadukkaaseen hankekonsortioon. Käytännössä pyrimme hakeutumaan Horisontti-ohjelmaan aluksi kumppanin roolissa saadaksemme kokemusta hankehallinnosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Mikäli Oulun yliopisto on samassa konsortiossa, tulee valita toiselle organisaatiolle tuensaajan rooli (koordinaattori tai kumppani) ja toiselle liitännäisosallistujan rooli. Liitännäisosallistuja saa tehtäviinsä komission rahoitusta, mutta raha kulkee varsinaisen tuensaajan kautta. Roolitus sovitaan neuvottelun kautta.

Uusi EU:n ohjelmakausi alkaa vuonna 2021, jolloin aloittaa myös Horisontti 2020 -ohjelman seuraaja, Horisontti Eurooppa -ohjelma. Kaikkien suoraan komissiosta haettavien EU-tukien tärkeys korostuu, mikäli alueellisten rahoittajien kautta haettavat rakennerahasto- ja maaseudun kehittämisrahastorahoitukset vähenevät uudella ohjelmakaudella merkittävästi. Tällä hetkellä Oamkin hankerahoituksesta enemmän kuin kaksi kolmasosaa kertyy edellä mainituista.

Loikka alueellisista EU-tuista suoriin EU-tukiin vaatii meiltä uudenlaista osaamista. Tarvitsemme vahvaa Euroopan laajuista kumppanuutta luotettavien organisaatioiden kanssa, kansainvälisen projektinhallinnan osaamista sekä omien osaamiskärkiemme rohkeaa eteenpäin viemisen taitoa. Osaamisen käyttöönottoa, vahvistamista ja kehittämistä voidaan tukea monin tavoin. Tähän tehtävään Oulun seudulla on valjastettu EU-osaamisen nosto-hanke, jolle on saatu kolmivuotinen EAKR-rahoitus vuosiksi 2019–2021.

Ideasta hankkeeksi: kahdeksan askeleen malli

University of the West of England (UWE Bristol) -brittiyliopiston menestys Horisontti 2020 -ohjelmasta on konkretisoitunut 8,3 miljoonaksi euroksi 22 projektissa. Professori Enda Hayes UWE:n ympäristö- ja teknologiatiedekunnasta on yksi organisaation vahvoista osaajista. Hän veti hankevalmistelun ja toimii projektipäällikkönä ilmastonmuutoksen syihin pureutuvassa Clair-City-hankkeessa. Kokonaiskustannuksiltaan lähes 7 miljoonan euron projektista UWE:lla on suurin osuus, 1,25 miljoonaa euroa. Hankkeen ideana on vaikuttaa ihmisten käyttäytymisen ja arkivalintojen kautta puhtaampaan ilmaan.

Kuusi pilottikaupunkia kuudessa Euroopan maassa toimivat alustoina kansalaisten osallistamiseen ja haasteiden ymmärtämisen lisäämiseen. Kaupunkilaisilta saadaan toiminnan tuloksena määritelmä oman kaupunkinsa tulevaisuudesta ja päästään kehittämään kaupunkikohtaisia käytäntöjä puhtaan, vähähiililisen ja terveellisen tulevaisuuden varmistamiseksi.  Hankkeen tulosten perusteella tullaan esittämään EU-tasoinen toimintamalli yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin.

Näillä askelilla idea eteni rahoitukseen kuuden maan ja kuudentoista toimijan kumppanuusverkostossa:

1. Hakukuulutus oli täydellinen vastine kehittämisidealle, jossa haluttiin tutkia ihmisen vaikutusta ilmaston saastumiseen. Osa hauista on yksi- ja osa kaksivaiheisia. ClairCity-hankkeen haku oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin idea ja mikäli rahoittaja kiinnostui, sai kutsun toiseen vaiheeseen, jossa jätettiin varsinainen hakemus.

• Tässä konsortiossa panostettiin jo ensimmäisessä vaiheessa varsinaisen hakemuksen kirjoittamiseen ja toisen vaiheen alkaessa oli jo käyty kaikki hankalat keskustelut esimerkiksi budjetista. Tässä on riskinsä, sillä vain osa etenee ensimmäisestä vaiheesta toiseen. Tärkeimpinä teksteinä pidetään tiivistelmää ja budjettia, koska arvioitsijoiden tiedetään kiinnittävän näihin ensimmäisenä huomiota. Horisontti-ohjelmassa arviointia tekevät ulkopuoliset asiantuntijat, jotka tuntevat haun sisällöllistä tematiikkaa.

• Motivoituneella hakijalla sitoutuminen oli alusta saakka huipputasoa. Hakemuksen tekemiseen tiedettiin käytettävän kuukausien edestä työaikaa – myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kun eri aikavyöhykkeillä soviteltiin kiireisten ihmisten aikatauluja yhteisten keskustelujen aikaansaamiseksi, saattoi Skype-palaveri alkaa jonkun aikaa keskiyöllä.

• Professori Hayes otti yhteyttä tuntemiinsa asiantuntijoihin ympäri Eurooppaa ja kertoi ideastaan. Kahdestatoista yhteydenotosta kahdeksan lähti mukaan hankevalmisteluun. Idean isänä hän tiesi, minkälaista osaamista projektin toteuttamiseen tarvittaisiin.

• Lead Partneriksi pyydettiin hollantilainen konsulttitoimisto ottamaan vastuu hallinnoinnista ja vähentämään sisällöllisen vetäjän työtaakkaa. Tämä ratkaisu tehtiin siitä huolimatta, että organisaatiossa olisi ollut osaamista hankehallinnointiin.

• Projektista kiinnostuneet kumppaniehdokkaat tapasivat professori Hayesin johdolla Rotterdamissa. Kuultuaan esityksen hankeideasta mukanaolijat kertoivat näkemyksiään siitä, minkä sisällöllisen roolin he voisivat hankkeessa ottaa vastuulleen. Kokouksen isäntä kertoi hiljentyneensä täksi ajaksi tarkkailemaan ihmisiä ja oppiakseen heidän vuorovaikutustyylistään. Tätä tietoa hän hyödynsi myöhemmin kumppanien roolituksissa. Yhden kumppanin osalta päädyttiin siihen, että he eivät sopineet konsortioon. Uusina jäseninä mukaan liittyi kaksi hollantilaista yritystä, jotka ottivat yhteyttä kuullessaan hankevalmistelusta. Heillä kummallakin oli selkeää annettavaa hankkeen sisältöön. Myöhemmin projektiin otettiin mukaan kaupunkeja.

• Vastuuvalmistelijan roolissa professori Hayes arvioi hankkeen kokonaiskustannuksiksi 6–8 miljoonaa euroa, joka jaettiin osuuksiksi työmäärän ja maiden kustannusrakenteen perusteella. Kumppaneille jaettiin osuuksia budjetista todellisten kustannusten mukaan, sillä esimerkiksi Itä-Euroopassa palkkataso on Länsi-Euroopan maita alhaisempi.

• Horisontti 2020 -ohjelman kansalliset yhteyshenkilöt (National Contact Point, NCP) auttoivat merkittävästi toisessa hakuvaiheessa huomioimaan EU:n tavoitteet hakemuksen sisällössä. Suomen NCP:t työskentelevät Business Finlandissa ja Suomen Akatemiassa. Business Finlandin EUTI-toimisto koordinoi Suomen NCP-verkoston toimintaa.

Konsortion rakentamiseen on monia toimivia malleja. Professori Hayesin esimerkissä korostuu henkilökohtaisen maineen ja verkoston tärkeys laadukkaan konsortion rakentamisessa. Merkille pantavaa on myös se, että projektin idean esittänyt ja verkoston koonnut Hayes ei päätynyt Lead Partnerin rooliin. Verkoston rakentamisen voi siis rohkeasti aloittaa, jos hankeidea on vahva ja vastaa hyvin hakukuulutukseen. Roolit konsortiossa päätetään yhteisesti myöhemmässä vaiheessa. Tällä konseptilla myös Oulun ammattikorkeakoululla on kaikki mahdollisuudet menestyä Horisontti-ohjelman rahoitushauissa osana laadukasta konsortiota ja saada mainetta osaavana ja luotettavana hankekumppanina Euroopassa.

Nortunen Terhi
terhi.nortunen(at)oamk.fi
p. 040 646 2767

KM Terhi Nortunen työskentelee Oamkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa. Hänen asiantuntijuusalueitaan ovat EU-rahoitus ja kansainvälisten hankkeiden valmistelu. Hän on oman työnsä ohessa projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa EU-osaamisen nosto -hankkeessa, joka toteutetaan yhteishankkeena Oulun yliopiston, Centria ammattikorkeakoulun, Oulun kaupungin ja BusinessOulun kanssa vuosina 2019–2021.

Lähteet

Professori Enda Hayes, University of the West of England, haastattelu 28.11.2018.

Vinnova.se. Hakupäivä 21.3.2019. https://h2020viz.vinnova.se/

Claircity. Hakupäivä 2.4.2019. http://www.claircity.eu/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019040911601