Voiko opinnäytetyön tehdä toisin? – Oulun ammattikorkeakoulussa kannustetaan uudenmuotoisiin opinnäytetöihin
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö otettiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteiseksi kehittämiskohteeksi lokakuussa 2018. Kehittämistyötä johtaa vararehtori. Osallistujia on kaikilta koulutusosastoilta. Mukana on myös edustus opiskelijakunta OSAKOsta. Työpajoissa määriteltiin kehittämisteemoiksi uudenmuotoiset opinnäytetyöt, ohjaus ja ohjeistus. Kevään 2019 aikana on keskitytty pääsääntöisesti uudenmuotoisten opinnäytetöiden kuvausten ja raportointirakenteen valmisteluun.
KUVA: Radachynskyi Serhii/Shutterstock.com
Ammattikorkeakouluopinnoissa nähdään monialaisuus sekä voimavarana että suurena haasteena. Erilaisten tutkintosisältöjen ja työelämän vaatimusten viidakossa on tärkeä pystyä tukemaan kunkin alan opiskelijaa hänen ammatillisessa kasvussaan. Opinnäytetyön on hyvä toimia tässä tehtävässä erityisen kannustavasti ja opintoja edistävästi. Se ei ole opintojen reuna-alueella oleva irrallinen saareke, vaan se nähdään yhtenä keskeisenä ja motivoivana tekijänä, joka integroidaan sekä yleisiin opetussuunnitelmiin että henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin. Kun opiskelijalla on halu kehittyä jollakin ammattialansa osa-alueella, saa opinnäytetyö olla keskiössä.
Kehittämistyön aikana on vahvistunut näkemys siitä, että opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä. Toisaalta sama opinnäytetyö voi sisältää sekä kehittämis- että tutkimusnäkökulmat eri painotuksin. Kehittämistyössä kehitetään, toteutetaan tai/ja arvioidaan tuotetta, palvelua, prosessia tai teosta. Tutkimustyössä tehdään laadullinen tai määrällinen soveltava tutkimus.
Uudenmuotoinen opinnäytetyö kulminoituu erilaiseen raportointitapaan. Perinteisen opinnäytetyön raportoinnin lisäksi kaikissa tutkinto-ohjelmissa kannustetaan käyttämään raportoinnissa myös päiväkirjaa, portfoliota ja artikkeleita.
Kehittämistyössä on keskusteltu, millaisiin tilanteisiin uudenmuotoiset raportointitavat sopivat. Artikkelimuotoinen raportointi soveltuu opinnäytetöihin, joiden aihe on alalle erityisen ajankohtainen tai tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Portfoliomainen raportointi sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuneisuus alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana tai mahdollisesti alan osaamisen kannalta perusteltujen edellytysten täyttyessä jo aiemmin tai opintojen ulkopuolella laatimia tuotoksia. Päiväkirjamuotoinen raportointi sopii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä olevalle opiskelijoille. Päiväkirja kirjoitetaan sovitulla aikavälillä esimerkiksi viikoittain tai teemoittain.
On hyvä, että opinnäytetyön raportointia ja sen tapoja kehitetään vastaamaan aikaa ja palvelemaan tarkoitusta entistä paremmin. Tasavertaisuuden takaamiseksi pitää löytyä tasapaino arvioitaessa eri tavoilla toteutettuja raportointeja ja kiinnittää huomiota esimerkiksi ajankäyttöön, mutta ennen kaikkea raportoinnin laadukkuuteen. Eri tavat toteuttaa raportointia ovat tervetulleita, osa varmasti entistä ketterämpiä ja tarkoituksenmukaisempia tapoja. (Jussi-Tapio Selkälä, opinnäytetyön kehittämiseen osallistunut OSAKO:n hallituksen varapuheenjohtaja)
Opinnäytetyön uudenmuotoisessa raportissa on tärkeä huomioida selkeä, perusteltu ja analyyttinen näkökulma työn kohteena olevaan ilmiöön. Pelkkää aineiston tai tehtävän kuvausta ei voi pitää riittävänä korkeakoulussa tehtävässä opinnäytetyössä. Vaikka ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat työelämä- ja käytäntölähtöisiä, opiskelijan tulee osoittaa ymmärtävänsä ilmiön syy- ja seuraussuhteita, kontekstia sekä siihen liittyvää käsitteellistä ajattelua.
Esimerkiksi kulttuurialalla on paljon taitoaineita, ja niissä opiskelija kehittää osaamistaan sekä taiteellisia persoonansa kautta näkyville tulevia valmiuksiaan. Opinnäytetyö voi rakentua taitoon ja taiteeseen perustuen. Usein tästä on tuloksena projektimuotoinen työ, joka voi koostua esimerkiksi yleisötilaisuudesta, audiovisuaalisesta ohjelmasta tai sävellyksestä ja siihen liittyvästä jotakin projektin osa-aluetta valottavasta raportista. Opinnäytetyön muoto voidaan sopia tapauskohtaisesti sen mukaan, mikä on opiskelijan edistymisen kannalta mielekkäintä. Kaikissa töissä on kuitenkin aina mukana jokin selvitys, tutkimus tai esillä olevan ilmiön analyyttinen kuvaus, jolloin käytännön tekeminen saa myös syventävää näkökulmaa.
Opinnäytetyön kehittämistä jatketaan lukuvuonna 2019–2020. Esimerkiksi uudenmuotoisiin raportointitapoihin valmistellaan ohjeistusta helpottamaan sekä opiskelijan että opinnäytetyön ohjaajan työtä. Oamk on myös kiinnostunut keskustelemaan muiden korkeakoulujen kanssa, miten niissä kehitetään opinnäytetöitä.
Hoppu Petri, yliopettaja
Huttunen Johanna, koulutussuunnittelija
Närhi Kaarina, koulutussuunnittelija
Tötterström Jouko, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019080523452
