Vuosi pilotin jälkeen – opettajatuutorin mietteitä oppimisanalytiikasta

APOA-hankkeessa pilotoitiin opintojen etenemisen seurantaa erilaissa ympäristöissä ja eri näkökulmista. Opettajatuutorin pilotissa oli tarkoitus löytää mahdolliset keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat ja puuttua tilanteeseen ajoissa. Miltä tilanne näyttää vuoden päästä, olivatko osumat oikeita?

KUVA: Pixabay.com

Suoritusten seurantaa

Opettajatuutori seurasi APOA-hankkeessa ^[1] tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelman aloittavan ryhmän opintojen etenemistä. Ryhmässä oli 53 opiskelijaa ja opetus toteutettiin kokonaan verkossa. Moodlen Aktiviteettien suoritus -raportista seurattiin, miten opiskelijat olivat tehneet oppimistehtäviä. Opiskelijoista 23 päätyi niin sanotusti punaiselle eli he eivät palauttaneet kaikkia oppimistehtäviä määräajassa. Heistä 11 sai opintojakson suoritettua tai osasuorituksia. Hylätyn arvosanan sai seitsemän opiskelijaa ja loput eivät saapuneet opintojaksolle tai keskeyttivät opinnot kokonaan opintojakson aikana. ^[2]

Kun opiskelija päätyi niin sanotusti punaiselle eli joitakin oppimistehtäviä oli jäänyt rästiin, opettajatuutor oli heihin yhteydessä. Selityksiä tilanteeseen oli monenlaisia. Osalla oli ’hyvä syy’, kuten työkiireet, jolloin tehtäviä tehtiin niin sanotusti omaan tahtiin. Tällaiset opiskelijat voitiin karsia pois niin sanotusta tehoseurannasta ja luottaa, että he tekevät hommansa. Kaikkia opiskelijoita ei tavoitettu useista yrityksistä huolimatta. Näiden ’väliin’ jäi joukko opiskelijoita, joiden kanssa keskusteltiin opinnoista useampaan otteeseen. Heitä tsempattiin tai mietittiin, millainen tietojenkäsittelyn ammatti heitä kiinnostaa. Myös tukea opiskeluun tarjottiin.

Tilanne vuosi pilotin jälkeen

Mikä on tilanne nyt, kun on kulunut vuosi opintojen alkamisesta (taulukko 1)? Opintonsa ovat keskeyttäneet juuri sellaiset opiskelijat, jotka aktiviteettien suoritus -raportin mukaan olivat selkeästi niin sanotusti punaisella. Sen sijaan satunnaisesti punaiselle joutuneet opiskelijat opiskelevat edelleen ja saivat ensimmäisen opintojaksonkin suoritettua. Heillä tehtävien jääminen rästiin johtui hyväksyttävistä syistä, kuten työssäkäynnistä tai sairastumisesta.

TAULUKKO 1. Opiskelijoiden tilanne ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja oppimistehtävien tekemisen tilanne eri seurantapisteissä opintojen ensimmäisen periodin opinnoissa. Punaisella kohdat, joissa opiskelija on jäljessä oppimistehtävien tekemisessä

Opintojen etenemistä seuraamalla siis löydettiin pudokasehdokkaat, mutta kaikkia heitä ei kyetty yrityksistä huolimatta saamaan opintoihin mukaan. Toisaalta oli joukko opiskelijoita, joita ehkä tsemppaamalla saatiin kannustettua eteenpäin. Mutta sitä ei tiedetä, olisivatko he opiskelleet menestyksekkäästi myös ilman opettajatuutorin kannustusta.

Mukana tietojenkäsittelyn opinnoista luopuneissa on myös opiskelijoita, joilla kaikki sujui opintojen alussa hyvin. Käytännössä he halusivat vaihtaa alaa tai olivat avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Summa summarum

Siihen, miten opiskelijan opinnot etenevät, vaikuttavat monet taustatekijät. ^[3] On hyvä, että mahdollisessa keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat löytyvät seurannan tuloksena. Seuraamalla, miten opiskelijoiden opinnot etenevät, opettajatuutor voi kohdistaa ohjauksensa sitä tarvitseviin opiskelijoihin. Jos yksikin keskeyttäminen voidaan välttää, niin työ on kannattanut. Opettajatuutorin olisi kuitenkin hyvä saada yhteenveto opiskelijoiden kaikkien opintojaksojen etenemisestä. ^[3]

Opintojaksoa rakennettaessa oppimisalustalle laitetaan suoritusten seuranta päälle ja valitaan ne oppimisen teot, joita halutaan seurata. Näin opettaja voi aktiviteettien suoritus -raportilta seurata, miten opiskelijat tekevät valittuja tehtäviä tai tutustuvat materiaaleihin. Raportti ei kerro, miten menestyksekkäästi aktiviteettejä tehdään. Opettaja kuitenkin näkee, jos joku opiskelija on syystä tai toisesta jäämässä jälkeen. Jokaisen opettajan on näin helppo seurata oman opiskelijaryhmänsä etenemistä.

Opettajatuutorille asia on haasteellisempaa, kun hänen pitää seurata opiskelijoiden etenemistä usealta oppimisalustalta, jos näistä ei voi saada yhteenvetoa. Tarvitaan siis opettajien ja opettajatuutoreiden välistä yhteistyötä pudokasehdokkaiden löytämiseen ja tsemppaamiseen. Tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opettajat ilmoittavat opettajatuutorille, jos huomaavat jonkun opiskelijan jäävän jälkeen. Erityisesti opintojen alussa tällaisia opiskelijoita olisi herkästi ohjattava olemassa olevien tukitoimien piiriin.

Viinikka Sinikka, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu
Informaatioteknologian yksikkö, tietojenkäsittely

Lähteet

[1] APOA – Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen amk:ssa. Hankkeen www-sivu. Hakupäivä 3.2.2021. https://apoa.tamk.fi/

[2] Viinikka, S. 2020. APOA-hanke – Opiskelijat etenevät eri tahtiin – miten opintojen etenemisen seuranta toimii? ePooki asiantuntijablogi 12.6.2020. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 3.2.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020061242909

[3] Viinikka, S. 2020. APOA-hanke – Tuutoropettajan toiveet ja haasteet opintojen etenemisen seurannassa. ePooki asiantuntijablogi 11.6.2020. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 3.2.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020061142748

APOA, Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202103056654