Liukas laatu
Aloitan vakavilla asioilla; sain nimittäin eräänä päivänä Facebookissa kutsun. Siinä pyydettiin minua tarttumaan lähimpään kirjaan, etsimään sieltä sivu 23 ja kirjoittamaan kyseisen sivun viides lause statukseeni. Kuulosti älyttömältä, joten tottakai tein sen. ”Usealle korkeakoululle keskeisenä haasteena on se, miten jo olemassa olevia laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä levitetään korkeakoulun sisällä” kirjoitin ylpeänä.
Vanha opiskelukaveri kommentoi statustani sarkastisesti, väitti sitaatin olevan jargonia. Minusta KKA:n julkaisut eivät ole sitä, mutta havaitsin kyllä tietynlaista selkokielisyyden puutetta. Niinpä suomensin statukseni kielelle, jota toivoin opiskelukaverinikin ymmärtävän (kauppatieteen opiskelijat kun eivät tunnetusti ole kovin välkkyjä): ”Jos nää ossaat jottain, niin kerroppa se muillekki” Nyt sain kaverilta jopa kehuja!
Laatu on arkikielen käsite, mutta korkeakoulukontekstissa sitä on haasteellista määritellä ymmärrettävästi. Laatu on liukas kuin saippuapalanen. Sen kehittämiseen tai toteuttamiseen on vaikea konkreettisesti tarttua. Oamkissa laatu tarkoittaa laatukäsikirjan mukaan hyvin tehtyä arkista työtä (tarkista vaikka intrasta). Kenenkään ei tarvitse ”tehdä laatua” erikseen, vaan laatu syntyy, kun omia työtehtäviä suunnitellaan, toteutetaan, seurataan ja arvioidaan prosessin osana. Niin yksinkertaista se on 🙂
