Author: Vieraileva leipuri

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio ”laatupoikkeamasta” tai laatukulttuurin tietystä – hyvästä tai haasteellisesta – piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

• Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
• Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
• Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
• Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
• Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
•  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
• Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
• Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
• Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
• Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
• Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
• Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! 🙂 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

”Ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä”. Se varmaan oli yksi peruste, miksi sain kutsun tulla mukaan Oamkin sisäiseen auditointiin. Virallisemmin sanottuna edustin Oamkin sidosryhmiä, omassa tapauksessani Oulun seudun koulutuskuntayhtymää Osekkia. Oamkilla ja Osekkilla on yhteistyötä ja yhteistä historiaa pitkältä ajanjaksolta. Ja Osekkin ylläpitämästä Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoista moni jatkaa opintojaan juuri Oamkissa.

Auditointi on siitä mainio menetelmä, että jos hallitsee sen tekniikan ja on käytettävissä asiankuuluvat materiaalit, niin pystyy kyllä auditoimaan kohteen kuin kohteen. Itselleni oli jo aiempaa kokemusta, joten sen pohjalta oli hyvä lähteä liikkeelle. Joku voisi kysyä, miksi lähteä toista organisaatiota auditoimaan, onhan sitä työmaata jo omassa talossa. Keskeinen syy pestin vastaanottamiseen oli oppiminen. Oppisin lisää auditoinnista, joka hyödyttäisi omaa työtäni ja organisaatiostani. Oppisin myös Oamkin toiminnasta ja laadunhallinnasta. Ja kyllähän meidän toimijoiden ja organisaatioiden tulee tehdä yhteistyötä myös tällä tavalla – ”vuoroin vieraissa”.

Pääsin ryhmään, joka sai auditointikohteekseen Oamkin uudet palveluyksiköt. Hyvä kohde – päästiin selvittämään, mikä on niiden laadunhallinnan tilanne tässä uudessa tilanteessa. Saimme hyvät eväät työskentelyyn ja laatuleipuri-Sari kaitsi meitä eteenpäin. Meillä oli käytettävissä kirjallista materiaalia palveluyksiköistä ja muualtakin, niiden avulla pystyimme määrittämään auditointikysymyksemme. Kaikkea ei pidä kysyä, varsinkaan itsestään selvyyksiä.

Meillä oli mainio ryhmä, jossa oli sopivasti erilaisia ihmisiä, ja onneksi mukana oli myös opiskelijoiden edustaja. Kysymykset sun muut valmistelut saatiin kyllä tehtyä – ja ajoissa. Sitten koitti se suuri päivä: palveluyksiköistä valittujen henkilöiden haastattelu. Uskallan sanoa, että päivä oli mielenkiintoinen, antoisa ja mikä parasta – haastateltavat olivat mukana samassa veneessä. Keskustelut olivat avoimia ja tilaisuuksissa oli hyvä henki. Kiitos vielä kerran haastateltaville!

Jos haastattelu oli mukavaa, niin on tunnustettava, että raportin laatiminen olikin jo työläämpään. Miten löytää juuri keskeimmät vahvuudet, kehittämistarpeet ja hyvät käytänteet? Tässä tuli esille oman auditointiryhmän tärkeys ja vahvuus: kun jokainen kantoi kortensa ketoon, niin raportti kyllä valmistui – hyödynnettäväksi kehittämistyössä. Kehittämiskohteiden lisäksi tulee ehdottomasti huomioida siinä oleva vahvuudet ja juhlistaa niitä porukalla vaikka kahvikupposella nisun kera.

Tulokset löytyvät raportista, mutta yksi asia pisti erityisesti silmääni, positiivisessa mielessä, eli henkilöiden kehittämismyönteisyys. Halutaan kehittää omaa työtä ja oman yksikköä eteenpäin. Homma ei ole henkilöstöstä kiinni! Ei muuta kuin hatusta kiinni ja eteenpäin!

Suunnittelija, laatukoordinaattori Sauli Alaruikka, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Opiskelijoiden merkitys Oamkin laatujärjestelmässä on suuri, koska me opiskelijat annamme kaivattua näkökulmaa laadunhallintaan ja koulutuksen kehittämiseen. Laatu ei ole vain irrallinen käsite, vaan se koskettaa meidän opiskelijoiden jokapäiväistä arkea. Esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen laatu sekä tilojen ja laitteiden toimivuus ovat asioita, joita opiskelija kohtaa päivittäin. Asiaa ei luultavasti tule ajateltua kovinkaan paljon, jos ja kun kaikki toimii. Epäkohtia huomatessa ehkä kuitenkin alkaa miettimään, että pitäisikö ja voisiko asiasta kertoa eteenpäin.

Miten me opiskelijat sitten toimimme laatuleipureina? Oamkin palveluihin, opetuksen laatuun ja oman tutkinto-ohjelman kehittämiseen voi jokainen opiskelija vaikuttaa useilla eri keinoilla. Näitä keinoja ovat esimerkiksi omassa tutkinto-ohjelmatiimissä opiskelijaedustajana toimiminen, vuosittaiseen opiskelijakyselyyn ja muihin kyselyihin vastaaminen, sisäisiin auditointeihin osallistuminen sekä opintojaksopalautteen ja suoran palautteen antaminen omalle tutkintovastaavalle tai opintojakson opettajalle. Kaikenlainen aktiivisuus on siis toivottavaa.

Ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus onkin oman tutkinto-ohjelmatiimin opiskelijaedustajana toimiminen. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat osa Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää ja näissä tiimeissä me opiskelijat pääsemme aidosti vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen. Tiimit koostuvat tutkintovastaavasta sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäyhteistyökumppaneiden (esimerkiksi alumnien) edustajista. Tutkinto-ohjelmatiimien tehtävänä on kehittää tutkinto-ohjelmien sisältöä ja rakennetta. Nämä tiimit mahdollistavat opiskelijapalautteen antamisen ja sen asianmukaisen käsittelyn.

Opiskelijakunta OSAKO järjestää vuosittain maksuttomia tutkinto-ohjelmatiimien jäsenkoulutuksia, joihin voivat osallistua kaikki tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat, niin uudet kuin vanhatkin toimijat. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää meitä opiskelijoita toimimaan edustamistehtävässämme entistä paremmin. Viimeksi tällainen koulutustilaisuus pidettiin 30.3 Arkkitehtikillan kiltalolla ja paikalla oli lähes 30 opiskelijaedustajaa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa tietoa OSAKOn edunvalvonnasta ja vierailijoiden puheenvuoroja asiaan kuuluvista aiheista, kuten kokoustekniikasta, opiskelijaedustamisesta sekä tutkinto-ohjelmatiimien toiminnasta. Opiskelijaedustamisesta on myös 3 op:n opintojakso, johon tämä koulutus sisältyy.

 Entä mitä muuta OSAKO tekee tutkinto-ohjelmatiimeihin liittyen? OSAKO koordinoi opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen tutkinto-ohjelmatiimeissä ja osana tätä tehtävää OSAKO nimeää tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat hallituksen kokouksissa joka toinen viikko ja pitää yllä jäsenrekisteriä. Lisäksi OSAKO vierailee eri tutkinto-ohjelmatiimeissä, pitää KOKE-tiimiä, rekrytoi uusia opiskelijaedustajia ja tiedottaa tiimien toimintaan liittyvistä asioista.

Ollaan siis aktiivisia opiskelijoita ja kerrotaan mielipiteemme. Tehdään yhdessä Oamkista Suomen paras ammattikorkeakoulu opiskella!

 Tanja Savolainen, OSAKOn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

 Olin mukana Oamkin sisäisessä auditoinnissa haastattelijana, mikä oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Se oli hyvä näköalapaikka Oamkin nykytilaan ja antoi uusia ajatuksia muun muassa sisäisen viestintämme kehittämiseen. Sisäisen viestinnän välineistä erityisesti Heimo nostettiin esille tärkeänä kehittämiskohteena. Onneksi sen kehitystyö on jo hyvällä mallilla käynnissä ja suunnittelun tuloksia on tulossa henkilöstölle nähtäville vielä tämän kevään aikana.

 Auditoinnissa sisäinen viestintä koettiin laajemminkin kehittämiskohteeksi.  Haastatteluissa nousi esille, että keinoja avoimempaan viestintään on tarpeen pohtia. Erityisesti ylimmältä johdolta kaivattiin avoimempaa viestintää.  Avoin vuorovaikutus edistäisi yhteisöllisyyttä ja kehittäisi osaltaan myös yhteisen tekemisen ja kehittämisen kulttuuria. Kehittämiskohteissa nousi esille myös henkilöstön osallistamisen ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Heimossa tärkeintä on laittaa perusasiat kuntoon

Heimon kehittämistyöhön pyritään osallistamaan henkilöstöä mukaan, jotta saadaan mahdollisimman moniulotteinen näkemys kehittämistarpeista ja löydetään niihin hyviä ratkaisuja. Kehittämistyöpajamme ja henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että tärkeintä Heimossa on tällä hetkellä kehittää Heimon sisällön löydettävyyteen käytettävyyteen ja sisällön laatuun liittyviä asioita. Kohtuullisen tärkeinä nähtiin myös yhteisöllisyyteen, yhteiseen kulttuuriin ja jakamiseen liittyvät kohteet. Tärkeintä on siis ensin laittaa perusasiat kuntoon ja tarjota käyttäjille ajankohtaista sekä oman työn kannalta hyödyllistä tietoa. Sen jälkeen siirtyä kehittämään yhteisöllisiä ja vuorovaikutuksellisia elementtejä.

Mitä yhteisöllisyys ja vuorovaikutus introissa on nykyään?

Nykyään puhutaan paljon sosiaalisesta intranetistä. Intranet on sosiaalinen silloin kun se perustuu yhteisölliseen viestintään ja tukee työntekijöiden välistä tavoitteellista yhteistyötä seuraavilla keinolla:

1. Laajojen käyttöoikeuksien ansiosta työntekijöillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja sisällön tuotantoon.
2. Intrassa hyödynnetään yhteisöllisiä ominaisuuksia kuten kommentointi, blogit, sosiaaliset verkostot, wikit, tagit, kirjanmerkit ja feedit.
3. Yhteisölliset toiminnot ovat käytössä ja käyttäjien tekemästä sisällöstä tehdään nostoja intran etusivulle.
   Lähde http://www.sosiaalinenintranet.fi/tietoa/

 Perinteinen intranet on yksisuuntainen tiedotuskanava, kun sosiaalisen intran ytimessä ovat ihmiset ja heidän tuottama sisältö ja vuorovaikutus. Tiedon nopean muuttumisen vuoksi uusin ja hyödyllisin tieto syntyy usein toisilta käyttäjiltä.

Mitä sosiaalisuus ja vuorovaikutus voisivat olla Heimossa?

Heimossa on jo käytössä sosiaalisia ominaisuuksia kuten blogit ja kommentointimahdollisuus sekä sen lisäksi henkilöstömme tuottaa sinne jo runsaasti tietoa kuten uutisia ja sisältösivujen tietoa. Tässä olemme askeleen edellä monia muita suomalaisia korkeakouluja. Kehitettäviä ominaisuuksia voisivat olla oman osaamisen ja kokemusten jakaminen sekä Oamkin yhteisten asioihin osallistuminen ja vaikuttaminen. Niiden kehittäminen ei ole pelkästään välineestä kiinni vaan vaatii myös organisaation toimintatapojen ja kulttuurin muutoksia. Kuten auditoinnissakin kävi ilmi, tällä hetkellä organisaation tiedottaminen vaikuttaa yksisuuntaiselta: ylhäältä alaspäin. Nähtäväksi jää millainen tahtotila organisaatiollamme on viestinnän ja sen välineiden kehittämiseen tulevaisuudessa sekä kuinka vuorovaikutteiseen ja avoimeen suuntaan haluamme kehittyä.

Heimon kehittämisen blogia voit seurata Heimon herätyksestä.

Virpi Ilmakangas
Viestintäsuunnittelija, jonka päävastuualueella on sisäinen viestintä

Laatukiertue saapui Teuvo Pakkalan kadun kampukselle torstaina 11.2.2016. Heti aamusta työn touhussa, Oamkin sermiä kasaamassa ovat Tanja, Tomi, Jaakko ja Marianne.

Kaikki valmiina: sermi kasattuna ja kahvit keitettynä.  Osakolaisten Tanjan ja Tomin sekä Otron Jaakon työnkuva vaihtui Otron laatukahvin tarjoiluun, kysymyksen: ”Oletko jo vastannut opiskelijakyselyyn?” -tahdittamana.

Vastauksena kuului useammalta, siihenkö ”Jouko wants to know”? Hienoa huomata, että opiskelijat tietävät mistä puhutaan.

Kahvikupposten ääreltä löytyi kyselyyn jo vastanneita liiketalouden tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.

Inkeri Hedemäki
Lliiketalouden laatukoordinaattori

Hola! Näin meitä tervehti hotellimme siivouspäällikkö ensimmäisen lomaviikon jälkeen kun viikkosiivous oli tehty. Päällikkö kävi tarkistamassa kansioonsa kirjaten, että kaikki toimii ja, että olimme tyytyväisiä huoneistoomme sekä saamiimme palveluihin. Laatuympyrän mukainen toiminta eli toiminnan seuranta ja arviointi oli hotellimme arkipäivää.

Totesimme kaiken olevan kunnossa ja kiitimme palvelusta. Olihan meillä käynyt yksi ja sama siivooja kahden päivän välein siivoamassa ja mm. myrkyttämässä pienet kotieläimemme – muurahaiset 😉 Saatoimme hyvillä mielin jatkaa toisenkin viikon etelän lämmössä ja auringossa. Lomamme aluksi saimme myös huomata, että hotellimme oli varautunut hyvin eri kansallisuuksien vierailuihin. Hotellikansio sisälsi kuudella eri kielellä ohjeet esim. roskien lajitteluun, retkiin sekä palveluiden käyttämiseen liittyen – myös suomeksi vaikka kyseessä ei ollut tyypillinen suomalaisten seuramatkojen käyttämä hotelli.

Toisen viikon aikana sattui sitten laatupoikkeama 😉 Kiireisen ”vaihtopäivän” vuoksi meillä ei käynytkään ”oma” siivooja vaan nk. ”ekstraaja”. Siivousajankohta ei ollut se tuttu ja turvallinen. Kerkesimme jo ajatella, että siivousta ei tehdä sinä päivänä ollenkaan, roskatkin jäivät viemättä ja muitakin puutteita ilmeni. Kestimme urheasti tilanteen 😉 ja saimme todeta, että paluu normaaliin tapahtui jo kahden päivän kuluttua. 

Kotiin palatessamme oli sähköpostissa odottamassa palautekysely, johon tyytyväiset asiakkaat saattoivat kirjata positiivista palautetta sekä muutaman kehittämisideankin 😉

Onpa toiminta mitä tahansa, niin tärkeää on, että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan suunnitelman mukaan – joskin joustavasti, seurataan ja arvioidaan.  Palautetta kannattaa antaa sekä onnistumisista että mahdollisista laatupoikkeamista. Samalla kehitetään toimintaa tavoitteiden mukaiseksi dokumentaatiota unohtamatta.

Toivotan oikein laadukasta vuoden alkua kaikille Oamkilaisille – Feliz año nuevo 2016!

 Kulttuurin osaston laatukoordinaattori Paulina

Mikä noista neljästä otsikossa olevasta sanasta ei kuulu joukkoon? Mikäli luet blogin loppuun saakka, saat vastauksen kysymykseeni.

Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) on tärkeää, että opiskelijat valmistuivat opetussuunnitelman mukaisesti. Riippuen tutkinto-ohjelmasta pitäisi tutkinto-opiskelijoiden valmistua tutkintoon 3,5 –4,5 vuodessa ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta 1,0–1,5 vuodessa. Monilla opinnot viivästyvät, mutta vastaavasti monet taas valmistuvat keskimääräistä nopeammin. Syynä tähän voi olla esimerkiksi korkea opiskelumotivaatio tai koska opiskelijat ovat hyödyntäneet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista (Ahot) ja saaneet hyväksi luettua aiemmin suoritettuja opintoja nykyiseen tutkintoonsa.

Oulun ammattikorkeakoulun tärkein asiakasryhmä ovat opiskelijat. Heiltä saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää Oamkin toiminnan kehittämisessä. Osa palautteesta hyödyntää opiskelijoita jo heidän opiskelunsa aikana ja osa palautteesta hyödyntää vasta seuraavia opiskelijapolvia. Opiskelijoilta palautetta kerätään moneen otteeseen opiskelujen aikana. Osa opiskelijakyselyistä on Oamkin omia kyselyitä ja osa on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamia valtakunnallisia opiskelijakyselyitä.

Vuosien ajan OKM on kerännyt opiskelijapalautetta valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Aikaisemmin puhuttiin Opala-kyselystä. Tämän vuoden alusta lähtien on puhuttu AVOP-kyselystä. AVOP-lyhenne tulee sanoista Ammattikorkeakoulujen Valmistumisvaiheen OpiskelijaPalautekysely.

AVOP-kyselyn pohjana on Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) tekemä opiskelijapalautekysely. Verrattuna aikaisempaan Opala-kyselyyn, on AVOP-kysely huomattavasti Opala-kyselyä laajempi kysely. Opala-kyselyssä oli vain kaksitoista täytettävää kohtaa, kun taas AVOP-kyselyssä niitä on 134  – tai oikeastaan oli sillä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) toivomuksesta AVOP-kyselyä lyhennettiin lopusta A4-pituuden verran, koska Arene piti kyselyä liian pitkänä. Tosin monet opiskelijat pitävät nykyistä, lyhennettyäkin kyselyä liian pitkänä.

Viime joulun aikaan olin yhteydessä Otuksen tutkijaan, joka oli tehnyt alustavan kysymyspatteriston uuteen AVOP-kyselyyn. Hän ihmetteli sitä, että miksi Arene lyhensi kyselyä loppupäästä, koska hänen mielestä tärkeimmät kysymykset olivat juuri AVOP-kyselyn loppupäässä. Lopullisessa AVOP-kyselystä jätettiin pois Osaaminen valmistumishetkellä -osio, jonka kohtia ovat seuraavat: oppimisen taidot (3 väittämää), työyhteisöoppiminen (11 väittämää), innovaatio-osaaminen (9 väittämää), kansainvälisyys (3 väittämää), yhteiskunta- ja eettinen osaaminen (4 väittämää) ja yleisosaaminen (3 väittämää).

Erikoista uudessa AVOP-kyselyssä oli sen nopea käyttöönottoaika. Huhut uudesta “Opalasta” kiirivät korviini vuoden 2014 marraskuussa ja jo tammikuussa 2015 se oli käytössä. Erikoista tässä oli myös se, että uusi kysymyspatteristo otettiin käyttöön kesken sopimuskauden 2013 – 2016. Valtakunnallinen opiskelijapalautekyselyhän on yksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareista. Sen osuus on 3 % OKM:ltä tulevasta perusrahoituksesta. Yksi mahdollisuus olisi ollut uuden opiskelijapalautekyselyn käyttöönotto uuden sopimuskauden alusta eli vuoden 2017 alusta lähtien.

Vuosien ajan Oamk on pärjännyt hyvin opiskelijapalautemittarissa, kun sitä on verrattu muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Olemme olleet useasti mitalisijoilla. Jotta olisimme tulevaisuudessakin yksi Suomen parhaiten opiskelijoita palvelevia ammattikorkeakouluja, pitää palautejärjestelmäämme kehittää koko ajan Paikallaan pysyminen merkitsee käytännössä jälkeen jäämistä.

Avop –kysely – avot!

Seppo Pakanen, suunnittelija

Tietotuotantotiimi

PS. Vastaus otsikon kysymykseen: Avot ei kuulu joukkoon, sillä se ei ole ammattikorkeakouluun kuuluva käsite, vaan se on peräisin venäjästä. Se tarkoittaa ”hyvää tulee”, ”kas tässä”.  (http://urbaanisanakirja.com/word/avot/, nähty 9.10.2015)

Japanilainen Yuko Numata tutustui Oamkin toimintaan ennen syyslomaa. Yukon työpaikkana on yksityinen yliopisto Japanissa, Hokkaido University of Science. Hän työskentelee siellä toimistotyöntekijänä vastaten mm. opiskelijoiden arvosanojen, opintojaksojen ja läsnäolojen kirjaamisesta sekä työllistymisen seurannasta. Yuko oli kiinnostunut Oamkin laadunhallinnasta, kansainvälisistä palveluista sekä opiskelijapalveluista, ja hän vietti viikkonsa tavaten henkilöitä kyseisistä yksiöistä sekä seuraten heidän arkista työskentelyään.

Laatukoordinaattori Marianne Isola tarjoili rautaisannoksen suomalaisten korkeakoulujen laadunhallintaa sekä kertoi Oamkin laadunhallintaan liittyvistä toimintatavoista. Yukon mukaan myös japanilaisten korkeakoulujen laadunhallinnasta pidetään hyvää huolta. Eniten keskustelua keräsi kuitenkin konkreettisista asioista kuten työajoista; Yukon mukaan Japanissa työtä tehdään puoli yhdeksästä seitsemään – hyvinä päivinä. Kiireisinä päivinä työaika voi venyä jopa yhteentoista!

Suunnittelija Sanna Pusula vaihtoi Yukon kanssa ajatuksia opiskelijarekrytoinnista, sen kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Yliopistojen keskinäinen kilpailu opiskelijoista on vaikuttanut siihen, että yliopistojen ja opiskelijoiden vanhempien välistä yhteistyötä on lisätty. Usein vanhemmilla on sanavalta lastensa opiskelupaikan valinnassa ja tätä silmällä pitäen useat yliopistot ovatkin ottaneet vuosittaiseen kalenteriinsa ns. vanhemmille tarkoitetut avoimet ovet, jolloin heidän on mahdollista tutustua lastensa opinahjoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Suomalaisten tavoin japanilaiset ovat usein haluttomia puhumaan englantia ja tämän vuoksi kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ei Japanissa juurikaan ole. Japanilaiset eivät myöskään ole kovin innokkaita itse lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja tästä syystä Japanin hallitus onkin käynnistänyt kampanjan ’Lähde ulkomaille Japani’ millä se yrittää kasvattaa sekä ulkomailla opiskelevien japanilaisten tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden määrää.

Koulutussuunnittelija Johanna Huttunen kertoi Yukolle Oamkin opetussuunnitelmien kehittämisestä viime vuosien aikana ja yleensä ottaen ops-prosessista. Prosessin kulusta löytyi yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Sisällöllisiä eroavaisuuksia oli kuitenkin havaittavissa.  Hokkaido University of Science ei tarjoa Yukon mukaan lainkaan verkko-opintoja, vaikka niille olisi ilmiselvästi kysyntää. Yuko totesikin sen olevan kehittämiskohde. Opetuskielenä on ainoastaan Japani. Kesäopintoja ei tarjota lainkaan, sillä opiskelijoilla on vain kuukauden kesäloma. Opintojen kesto on vähintään neljä vuotta. Yukon mukaan heidän yliopistoonsa on vaikea päästä opiskelemaan, mutta opintojen edistymisestä ei ole samanlaisia rahoitukseen vaikuttavia tulospaineita kuin Suomessa. Opiskelijoille tarjotaan opinto-ohjausta, ei kuitenkaan samalla mittakaavalla kuin esim. Oamkissa. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti normiajassa.

Marianne, Sanna ja Johanna

Miten lisäisimme helposti laatua arkeen ja juhlaan? Mikä olisi sellaista toimintaa, jonka voisi jakaa toisen kanssa, mutta jota voisi tehdä silloin kun huvittaa? Näihin kysymyksiin Amokin laatukaksikko löysi yllättäen vastauksen toisen jäsenen työhuoneesta – kirjastosta. Lukeminen antaa aihetta ajatteluun, sen myötä voi unohtaa arkiset asiat ja lukemaansa voi jakaa toisen kanssa. Niinpä päätimme tarttua tilaisuuteen valitsemalla kirjastosta jonkin mielenkiintoisen kirjan, jota voisimme lukea vuorotellen ja jakaa ajatuksia lounaalla tai kahvitauolla. 

Sopivan laadukas kohdekin löytyi. Eräs kirja oli nimittäin seisonut hyllyssä melko pitkään liikkumatta, joten jo senkin vuoksi se oli hyvä valinta. Se oli Fjodor Dostojevskin Idiootti, joka sisältää 886 sivua täyttä laatua, muistia kehittäviä nimiä Adralionovnasta Prokofjevnaan ja kaikkea siltä väliltä. 

Miten tämä sitten kytkeytyy Oamkin laatutyöhön? Kuten Oamkin laatukäsikirja ohjeistaa, laadukas toiminta tarkoittaa meillä hyvin tehtyä jokapäiväistä työtä. Tämä on ollut yksi mainio oivallus laatuasioita mietiskellessä, eli ettei se tarkoita mitään muusta työstä irrallista hienoa saareketta, jonne pääsy (vertauskuvallisesti) vaatisi pelottavaa uimista yli hyisen syksyisen veden. Me löysimme täällä laatuasian osaksi arkea yhteisen lukuprojektin merkeissä. Siinä tiivistyy myös toinen laadukkaan toiminnan ulottuvuus: puhalletaan yhteen hiileen, arvioidaan yhdessä, ja sitoudutaan tähän yhteiseen projektiin.

Ensimmäiseksi lukuetapiksi sovittiin noin sata sivua. Se on kohta saavutettu ja analyysi odottaa.

Iiris Happo ja Tomi Pelkonen
Ammatillisen opettajankoulutuksen laatupari

Aloittelemme lukuvuotta auringon paistellessa lämpimästi. Kukaan ei enää muistele koleita heinäkuisia sadepäiviä pahalla. Hymyilevät työkaverit ja iloinen puheensorina ovat täyttäneet koulun käytävät. Lomiltaan palaavia ja uusia opiskelijoita on odoteltu aloittamaan opintojaan.

Palasimme töihin uuden organisaation käynnistyessä elokuun alussa. Yksiköt poistuivat ja tilalla on 11 koulutusosastoa, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä. Tämän näemme yhtenä tärkeänä askeleena muodostettaessa yhtenäistä yhtä Oulun ammattikorkeakoulua. Muutokset tuovat aina haasteita, mutta muutokset ovat myös mahdollisuuksia. Perustehtävämme hoidamme hyvin vaikka organisaatiouudistus tuo mukanaan entisten toimintatapojen tarkastelua ja uusien kehittämistä.

Yksi osoitus yhtenäisestä Oamkista on heti syyskuun alussa kaikille opiskelijoille ja koko henkilöstölle järjestettävät yhteiset avajaiset, joissa opiskelijoiden panos on merkittävä. Mielenkiinnolla odotamme, millaista jatkoa tämän tyyppiset yhteiset tilaisuudet tulevat saamaan.

Omalle Professorintien kampukselle saavuttuamme kesätauon jälkeen huomasimme, että täällä on menossa monenlaista rakennuksiin ja piha-alueisiin liittyvää muutostyötä. Parannusta on tulossa opetus- ja työtiloihin, pysäköintitilanteeseen sekä piha-alueiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Kampuksellamme käynnistyy syksyn alussa sekä Pilatesta että jumppaa henkilöstölle, minkä tiedon olemme ilolla ottaneet vastaan. Näiden avulla voimme pitää yllä fyysistä kuntoamme sekä työniloamme ja työkykyämme. Lisäksi koko Oamkin henkilöstöllä on käytettävissä kulttuuri- ja liikuntasetelit omien kiinnostustensa mukaisesti.

Toivotamme kaikille energistä lukuvuoden aloitusta!

Kirsi Jokinen, Lehtori                            
Annikki Savolainen, Koulutus- ja tki-johtaja