Vertaistukea arviointiin
Kävin henkilöstövaihdossa Kingstonin yliopistossa Iso-Britanniassa muutama viikko sitten. Kingstonin yliopisto on 25 000 opiskelijan opinahjo, entinen ”Polytechnic”, joka yliopistolain muuttuessa sai nimekseen ”University”. Pääasiassa tutustuin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään ja erilaisiin laadun kehittämistoimenpiteisiin. Tapasin kaikki laatuasioiden parissa hallinnossa työskentelevät suunnittelijat ja juttelin heidän kanssaan mm. suomalaisen ja brittiläisen korkeakoulujärjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Opetus oli tämän lukuvuoden osalta ohi, joten en tavannut opettajia ja opiskelijoistakin vain muutamia. Pääsin kuitenkin keskustelemaan myös opetuksen kehittämisestä vastaavan johtajan kanssa sekä kansainvälisten asioiden suunnittelijan kanssa.
Laadunvarmistukseen liittyvää matkan antia olen esitellyt laatutyöryhmän kokouksessa (vastaan mielelläni asiaa koskeviin kysymyksiin), mutta laatuleipurin blogiin ajattelin nostaa teemaksi vertaistuen. Kingstonin yliopistossa (kuten muissakin brittiläisissä yliopistoissa) opettajien vertaistuki on varsin korkealla tasolla.
Opetussuunnitelmat laaditaan aina opettajien yhteistyönä, uudet opsit validoidaan ja vanhat auditoidaan kuuden vuoden välein. Auditoinneissa ovat aina mukana niin johto, opettajat, opiskelijat kuin sidosryhmätkin. Suomessa tilanne on validointia lukuun ottamatta sunnilleen samanlainen. Yllättävää on, että arviointikin tehdään opettajien ja sidosryhmien yhteistyönä. Jokainen opettaja arvioi oman opintojaksonsa tuotokset, ja siirtää nämä sen jälkeen kollegalleen. Kollega arvioi sekä tuotoksia että arviointia ja antaa palautetta arvioinnin tasapuolisuudesta opettajalle. Tämän lisäksi joka vuosi kaikista tuotoksista lähetetään näyte (n. 10 %) yliopiston ulkopuoliselle arvioijalle. Tämä katsoo tuotokset kolmannen kerran läpi, arvioi arvioinnin toteutusta ja antaa kehittämisehdotuksia. Tällä tavalla toimitaan Kingstonin yliopiston jokaisessa koulutusohjelmassa!
Olisiko Oamkilla jotain oppimista Kingstonin yliopistosta? Kannattaisiko yhteisöllisyyden ajatusta levittää opsien työstämisestä aina arviointiin asti? Toimitaanko jossain koulutusohjelmassa ehkä jo näin? Opiskelen itse parhaillaan Amokissa, ja olen esitellyt matkan antia myös opiskelukavereilleni. Heidän reaktionsa oli välittömän positiivinen; ainakin aloittelevan opettajan näkökulmasta tällainen vertaistuki tuntui hyvältä idealta.
Marianne Isola, laatukoordinaattori, rehtorin toimisto
