Päätin valita tähän esiteltäväksi sellaisen kirjan, joka on ollut minulle jo pienestä pitäen tosi tärkeä. Kyseinen kirja on Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjan ensimmäisen osa Sysilouhien sukua. Kirja kertoo nuoresta tytöstä nimeltään Nonna.

Tarina alkaa, kun keväällä juhlan aikaan Nonnan rauhalliseen kotikylään hyökätään ja Nonna joutuu vangiksi vihollisjoukoille. Viholliset tappavat kylän päällikön, Nonnan isän ja ajavat muut kylän lapset ja naiset pakosalle. Nonna jää siis vangiksi ja joutuu Gerhardin vangiksi kauas kotiseudultaan. Nonnan kuitenkin pelastaa hänen ystävänsä, lemmikkijääkarhu Fenris.

Oikeastaan tarina alkaakin edetä kunnolla, kun Nonna ja Fenris aloittavat pakomatkansa, joka vie heidät monenlaisiin seikkailuihin ja aina vain lähemmäs ja lähemmäs Nonnan sukujuuria. He saapuvat monen mutkan kautta Louhikeroille, jota hallitsee muinaisen Scafloc-lohikäärmeen henki. Louhikeroilla alkaakin vähitellen Nonnalle valkeamaan, että Louhikeroille tulo ei ollut sattumaa, vaan vasta alkua Nonnan matkalle kohti kohtaloaan.

Itseäni kiehtoo edelleen sarjan lumiset maisemat ja sen tunnelma, joka huokuu kylmyyttä, mutta myös lämpöä. Nonnan hahmokehittymistä on todella mielenkiintoista seurata, kuinka pienestä tytöstä kuoriutuu vahva nainen. Muistan myös, kuinka jo pienempänä aloin arvostaa vahvoja naishahmoja ja Lumen ja jään maa -sarjassa onkin Nonnan ohella Nereid. Hän on Hiidenkynnessä asuva naispuolinen sysilouhi ja Nonnan opettaja ja ystävä. Mieshahmojen puolelta vuorostaan tykästyin pääkallonmetsästäjä Asbrandiin, joka on Hiidenkynnen sotureiden johtaja ja Nonnan sukulainen.

Lumen ja jään maa -saagassa sekoitetaan hyvin skandinaavisen mytologian piirteitä sen omaan maailmaan, mikä luo todella mielenkiintoisen maailman. Vaikka Lumen ja jään maa -sarjaa leimattiin aikanaan, (Sysilouhien sukua 2004), lasten kirjasarjaksi, niin uskon kuitenkin sarjan menevän kaiken ikäisille. Ainakin itseeni sarja puree edelleen.

EV, KIR16SP