Tki-hankkeet opetuksessa: Case projektiosaaminen
Miten integroidaan opetus ja tki-työ aidosti yhteen niin, että opiskelijat ja hankkeet hyötyvät yhteistyöstä? Projektiosaamisen opintojaksolla osaamistavoitteena oli, että opiskelija tuntee hanketyötä ja sen pääperiaatteet sekä osaa soveltaa niitä oman alansa kehittämiseen. Lisäksi opiskelija osaa työskennellä hankkeissa.
Projektiosaamisen opintojaksolla on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeiden kanssa kolmesti vuosina 2016–2018. Opintojakso on järjestetty maaseutuelinkeinojen toisen vuoden opiskelijoille ja toteutusaika oli yksi periodi eli kahdeksan viikkoa. Lähtökohtina oli, että opiskelijat oppivat työskentelemään projektiluontoisesti ja heille välittyy tietoa Oulun ammattikorkeakoulun tki-toiminnasta. Lisäksi tavoitteena oli, että hankkeissa päätoimisesti työskentelevät henkilöt oppivat tuntemaan opiskelijoita ja hankkeet saavat lisäarvoa opiskelijoiden tekemästä työstä.
Jotta opiskelijat voivat aidosti olla mukana hankkeissa, täytyy niitä olla riittävästi käynnissä. Näin on mahdollista irrottaa selkeitä aihealueita opiskelijoiden työstettäväksi. Luonnonvara-alalla oli käynnissä useita hankkeita, joista ideoitiin projektipäälliköiden kanssa konkreettiset aiheet etukäteen. Näitä olivat esimerkiksi videomateriaalin tuotanto, yritystilaisuuden suunnittelu, erilaisten kyselyiden tekeminen ja hankkeen tulosten jalkautussuunnitelma.
Jokaisessa projektiaiheessa oli tilaa 4–5 opiskelijalle. Opiskelijat valitsivat heitä kiinnostavan aiheen ja muodostivat projektiryhmän. Opiskelijoista yksi toimi projektipäällikkönä. Opiskelijaryhmien työskentelyä ohjattiin palavereissa ja Trello-projektityökalun kautta. Ohjaukseen osallistuivat opiskelijaprojektien toimeksiantajat eli varsinaisten hankkeiden projektipäälliköt sekä opintojakson opettaja. Lopuksi järjestettiin seminaarityyppinen tilaisuus, jossa opiskelijat esittelivät oman projektiryhmänsä toimintaa ja tuloksia sekä kertoivat kohdehankkeesta muulle ryhmälle. Opiskelijat saivat myös palautetta toimeksiantajalta, minkä lisäksi he tekivät itsearviointia sekä vertaisarviointia.
Suurin osa opiskelijaprojekteista täytti asetetut tavoitteet erittäin hyvin. Opiskelijat tunnistivat oppineensa hanketyöskentelyyn kuuluvia asioita, kuten toimintojen ositusta, aikataulutusta ja siinä pysymistä, vastuunjakoa ja vastuunottoa, palaveritekniikkaa sekä projektinhallinnan työkalun käyttöä. Lisäksi opiskelijoiden arviointiosaaminen kehittyi. Maaseutuelinkeinojen opetuksen näkökulmasta opintojaksolla oli opiskelijoita valmentava merkitys taidoissa, joita he tarvitsevat kolmannen opintovuoden työelämälähtöisissä 10 – 15 opintopisteen laajuisissa projektimuotoisissa opintokokonaisuuksissa.
Kohdehankkeet saivat hyödyntämiskelpoista materiaalia käyttöönsä ja päätoimisesti hankkeissa työskentelevä henkilöstö sai ideoita siihen, miten opiskelijoita voi hyödyntää hankkeiden toiminnoissa myös jatkossa. Molemmat osapuolet olivat työskentelyyn tyytyväisiä. Palautteen perusteella opiskelijoiden motivaatiota lisäsi se, että he työskentelivät oikeiden päämäärien eteen ja heillä oli tulosvastuu. Ongelmalliseksi koettiin joidenkin projektiaiheiden haasteellisuus ja se, että tehtäväkuvauksissa ei oltu määritelty yksityiskohtaisia toimenpiteitä opiskelijoiden tehtäväksi. Toisaalta tämän opintojakson ideana oli kehittää opiskelijoiden kykyä pilkkoa suurempia kokonaisuuksia pienemmiksi ja keksiä itse keinoja asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Opintojaksopalautteen perusteella jotkin ryhmät eivät olleet hyödyntäneet tarjolla ollutta ohjausta riittävissä määrin.
Kokonaisuutena opiskelijoiden työskentely hankkeessa oli palkitsevaa ja toimivaa. Käytännön tehtävissä työskentely koetaan positiivisesti. Erityisesti on kuitenkin kiinnitettävä huomioita projektiaiheiden määrittelyyn, jotta opiskelijoiden on realistista saavuttavaa asetetut tavoitteet. Toisaalta projektiaiheiden tulee olla myös riittävän haastavia ja niiden on kytkeydyttävä tutkinto-ohjelman aihepiiriin. Lisäksi opiskelijoita tulee kannustaa aktiiviseen työskentelyyn heti projektin käynnistyttyä ja hyödyntämään tarjolla olevaa ohjausta.
Opintojakson vastuuopettajan näkökulmasta eniten aikaa vievät osuudet olivat projektiaiheiden määrittely ja projektiryhmien työskentelyn käynnistäminen ryhmäkohtaisilla aloituspalavereilla. Opintojakson toteuttaminen yhteistyössä hankkeiden kanssa on hyödyllistä ja kannatettavaa: opiskelijoissa on voimavaraa myös hankkeiden käyttöön, ja hyvällä suunnittelulla tämä voimavara on hyödynnettävissä kaikkien osapuolien hyödyksi.
Sankari Toni, tuntiopettaja, luonnonvara-ala
Ahvenlampi Sari, laatuasiantuntija
Kuvat: Oamkin kuvapankki
Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201901212637
