Ensimetrit maahanmuuttajaryhmän koulutuksessa
Monella maahanmuuttajalla on lähtömaassa hankittua korkeakoulutusta ja työkokemusta, jota tulisi voida hyödyntää yhteiskunnallisesti. Tähän tarpeeseen Oulun ammattikorkeakoulussa aloitettiin korkeakouluun valmentava koulutus maahanmuuttajille.
SIIMA-hanke
ESR-rahoituksella toteutettu SIIMA-hanke (Siirtymävaiheen koulutusmalli maahanmuuttajille) käynnistyi elokuussa 2016 ja se loi ensiaskeleet maahanmuuttajien koulutukselle Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Hankkeen tavoitteena oli parantaa maahanmuuttajien valmiuksia ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin sekä edesauttaa työllistymismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan alueella (kuva 1).
KUVA 1. SIIMA-ryhmän opiskelijoita ja opettajia syksyllä 2017
Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä oli luoda koulutusmalli, jolla edesautettiin maahanmuuttajien siirtymistä korkeakoulutasoisiin opintoihin. Koulutusmalliin rakennettiin 40 opintopisteen valmentavat opinnot liiketalouteen ja yrittäjyyteen painottuen. Koulutus alkoi syyskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018 kestäen seitsemän kuukautta. Opiskelijoiden opetus ja ohjaus tapahtuivat suomeksi. Tärkeä osa koulutusta oli opintojen ohjaus ja urasuunnittelu: opiskelijat tarvitsivat neuvontaa, käytännön opastusta ja ohjausta hyvin erilaisiin tilanteisiin. Opintojen ohjaus integroitiin osaksi opintokokonaisuutta koko koulutuksen keston ajalle läpileikkaavaksi tukimuodoksi, mikä osoittautui toimivaksi malliksi. Uraohjauksen merkitys korostui erityisesti koulutuksen loppuvaiheessa opiskelijoiden pohtiessa jatkokoulutusmahdollisuuksiaan sekä uravalintojaan.
Maahanmuuttajien opetus
Opiskelu ja opetus maahanmuuttajaryhmässä oli mielenkiintoista. Substanssiaineiden tunneilla opetettiin käsiteltävien aihekokonaisuuksien lisäksi samanaikaisesti myös suomen kieltä. Tärkeää oli, että opettajat käyttivät tunneilla selkosuomea: yksinkertaistettuja lauseita, helppoja ja lyhyitä ilmaisuja sekä saman asian selittämistä usealla eri tavalla. Tämä haastoi myös opettajat pohtimaan opetusmateriaalejaan sekä suomen kielen ilmaisujaan. Tunneilla tuli myös kysyttyä hyvin usein: ”Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?”
Opettajan oli kuitenkin joissakin tilanteissa vaikeaa tulkita, ymmärsivätkö opiskelijat todella, mitä oppitunneilla käsiteltiin. Maahanmuuttajaryhmä oli erittäin heterogeeninen. Opiskelijoiden erilainen suomen kielen taso sekä koulutuspohja loivat lisähaastetta opetukseen. Opettajan tuli varmistaa, että paremmalla taitotasolla olevat opiskelijat eivät turhaudu, mutta toisaalta heikommalla kielitaidolla olevat pysyvät opetuksessa mukana. Tämän vuoksi oppitunneilla opetusta pyrittiin eriyttämään mahdollisuuksien mukaan.
Koulutuksen ja osaamisen taso vaihteli suuresti eri opiskelijoiden kesken. Osa opiskelijoista oli pitkän työkokemuksen omaavia asiantuntijoita, jotka tunsivat oman alansa hyvin, mutta osaamisen esittäminen suomeksi oli vielä vaikeaa. Opiskelu heidän kohdallaan olikin enemmän substanssialan suomen kielisen sanaston opiskelua (kuva 2). Osaamis- ja koulutuspohjan sekä opiskelijan kielitaitotason vuoksi oli haastavaa asettaa opetuksen lähtötaso ja kriteerit opintojaksojen vaatimuksille.
KUVA 2. SIIMA-ryhmän suomen kielen opiskelua (kuva: Katri Kosonen)
Maahanmuuttajaryhmällä oli tavallista enemmän oppitunteja, sillä puhumisen ja oppimisen ohjaaminen sekä palautteen antaminen olivat erityisen tärkeitä. Opiskelussa pyrittiin käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä, mutta mukana oli myös harvinaisempia metodeja, kuten ääneen lukemista sekä oikeinkirjoituksen ohjaamista. Valmentavaan koulutukseen integroitiin mukaan myös tutustumiskäyntejä, jotka tukivat opintojaksojen sisältöjä (kuva 3).
KUVA 3. Luontoretki Lemmenpolulle (kuva: Prakaimek Petmanee)
Maahanmuuttajien opetuksessa ja ohjauksessa oli tarpeellista huomioida, että monen opiskelijan kohdalla valmentava koulutus oli osa henkilön kotouttamisprosessia ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä tekijät asettivat SIIMA-hankkeessa järjestetylle koulutukselle laajemmat tavoitteet yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.
Henkilökunnan koulutukset
Siima-hankkeessa lisättiin ja kehitettiin Oulun ammattikorkeakoulun henkilökunnan valmiuksia ja osaamista maahanmuuttajien ohjaus-, neuvonta- ja opetustyöhön. Hanke toteutti kevään 2017 aikana kolme asiantuntijakoulutusta. Ensimmäisessä koulutuksessa käsiteltiin yleisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjausta ja opettamista. Toisen koulutustilaisuuden aiheena oli maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaus valintaprosessin aikana ja opintojen alussa. Kolmas koulutustilaisuus koostui teemasta, miten omassa työssä huomioidaan kulttuurisensitiivisyys ja miten tapa kommunikoida voidaan ymmärtää toisesta kulttuurista tulevan henkilön puolelta (kuvio 1).
KUVIO 1. Kolmannen koulutustilaisuuden workshoppien pohdintojen tulokset
Maahanmuuttajaryhmän opetus ja ohjaaminen oli hyvin antoisaa ja opettavaista. Omaa opetustyötä pääsi kehittämään ja tarkastelemaan ihan toisesta näkökulmasta! Lisäksi ymmärrys korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien jatkokoulutushaasteissa ja -mahdollisuuksista lisääntyi. Palkitsevinta maahanmuuttajien opettamisessa oli, kun opiskelijoiden suomen kielen taito kehittyi ja opiskelijat paransivat korkeakoulu- ja työelämävalmiuksiaan.
SIIMA-hankkeessa kehitetty koulutusmalli integroitiin osaksi Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa. Syksyllä 2018 alkoi seuraava valmentava koulutus maahanmuuttajille.
Kosonen Katri, yliopettaja, liiketalous
Svanberg Eija, lehtori, liiketalous
Rissanen Jaana, lehtori, liiketalous
Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201901212624
