APOA-hanke – Tuutoropettajan toiveet ja haasteet opintojen etenemisen seurannassa
Opettajatuutorin tulisi olla tietoinen opiskelijoiden opintojen tilanteesta. Voiko hän opintojen edistymistä seuraamalla havaita opinnoissa mahdollisesti jälkeen jääviä opiskelijoita? Voiko opiskelija välttää opintojen keskeyttämisen ajoissa saamansa ohjauksen ansiosta? Palvelevatko nykyiset välineet opettajatuutoria?
Yksi tuutoroinnin tavoitteista on tukea opiskelijan opintojen etenemistä. Opettajatuutori kerää tiedot opiskelijoiden valmiista opintosuorituksista ja aloitetuista opinnoista useasta eri lähteestä [1]. APOA-hankkeessa pilotoitiin opintojen etenemisen seurantaa eli opintojakson sisällä tapahtuvaa edistymisen seurantaa oppimisanalytiikan keinoin. Opettajatuutori seurasi uusien opiskelijoiden opintoja heti opintojen alussa. Tarkoituksena oli löytää mahdolliset putoamisvaarassa olevat opiskelijat mahdollisimman aikaisin.
Opintojen sykli
Opetussuunnitelma määrittää tutkinnon rakenteen ja sisällön. Tiedot opiskelijan valmiista opintosuorituksista ja opiskelijan henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista löytyvät Pepistä. Opiskelua voi verrata ketterän projektinhallinnan viitekehykseen, Scrumiin. (Kuvio 1.) Jokaisella opiskelijalla on oma prosessi. Opintojen alussa prosessit kulkevat samaan tahtiin, mutta opintojen edetessä prosessit erkanevat opiskelijoiden tehdessä erilaisia valintoja.
KUVIO 1. Opintojen kokonaisuus ketterän projektinhallinnan viitekehyksessä
Opintojen alku, ensimmäinen kahdeksan viikon periodi eli ensimmäinen sprintti on opiskelijalle kriittistä aikaa. Jos opinnot eivät suju odotetulla tavalla on keskeyttämisvaara suuri. Pepistä suorituksia seuraamalla opettajatuutori saa tiedon ryhmänsä tilanteesta noin 12 viikkoa opintojen alkamisesta. Peli voi olla jo monen opiskelijan kohdalla menetetty.
Opettajatuutorin toiveet
Opettajatuutorin tavoitteena on olla mahdollisimman hyvin tietoinen opiskelijoiden tilanteesta, etenkin heidän opintojensa sujumisesta. Jos jollakulla on opinnoissa haasteita, niin niihin pitäisi voida puuttua mahdollisimman pian. Tähän tilanteeseen opettajatuutori lähti etsimään ratkaisua opintojen etenemisen seurannasta. Tietoa opiskelijoiden ensimmäisten opintojen etenemisestä kerättiin kahden viikon välein neljännestä opiskeluviikosta alkaen.
Opintojen edetessä opettajatuutori haluaisi saada opiskelijakohtaisesti tietoa, miten sen hetkiset opinnot etenevät kullakin opiskelijalla. Kun opiskelijat tekevät omia valintojaan, niin pitäisi voida yhdistää aina opiskelijakohtaisesti hänen meneillään olevien opintojen etenemistiedot (kuvio 2).
Kuvio 2.Opiskelijakohtainen opintojen etenemisen seuranta periodin aikana
Kun opiskelijakohtaisiin seurantatietoihin voitaisiin yhdistää tiedot opiskelijan valmiista opintosuorituksista, voisi opettajatuutori sanoa olevansa ajan tasalla opiskelijan tilanteesta. Toisessa oppilaitoksessa tai CampusOnlinessa, menossa olevien opintojen edistymistietojen toivominen samaan yhteenvetoon taitaa olla liian utopistinen toive.
Opintojaksojen erilaiset rakenteet ja suoritteet
Pilotissa etsittiin siis opiskelijoita, joiden opinnot eivät näyttäneet edenneen. Kaikki valitut raportit nostivat esiin jokseenkin samat opiskelijat, mutta mitä raporteista saattoi päätellä. Raporttien tulkinnassa oli monenlaisia haasteita.
Opettajatuutori ei välttämättä tiedä mitä suoritteita opintoihin kuuluu, millä aikataululla ne on tarkoitus tehdä tai onko alustalla mukana useampia opiskelijaryhmiä. Raporttien analysointi perustuikin vertaamalla opiskelijoita toisiinsa. Niistä etsittiin seuraavia asioita:
- Kuka oli palauttanut tehtäviä huomattavasti vähemmän kuin muut?
- Kuka oli vieraillut oppimisalustalla harvemmin kuin muut?
- Kuka oli viettänyt aikaa alustalla vähemmän kuin muut?
Raporttien ulkopuolelle jäivät näin opiskelijat, jotka eivät olleet kirjautuneet Moodle-alustoille ollenkaan. Heidän puuttumisensa piti havaita muutoin.
Mitä lukujen takana on?
Kaikista raporteista kävi suhteellisen helposti ilmi opiskelijat, jotka eivät olleet tehneet oppimisalustoilla juuri mitään. Osa heistä oli keskeyttänyt ja toisia ei tavoitettu ollenkaan. Opiskelijoiden selitykset tilanteeseen olivat monenlaisia:
- ”Tehtäviä on kyllä tehty, mutta niitä ei ole vielä palautettu.
- Keskittynyt ensin yhden kokonaisuuden tehtävien tekemiseen, joten toisen tehtävät tekemättä.
- Suorittanut opintojen alkuosan edellisen ryhmän mukana ja jatkaa nyt opintojakson loppuun.
- Tapana tehdä tehtävät viimetipassa.
- Stressaantunut ja tipahtanut vähän kärryiltä.
- Sairastanut influenssaa.
- On ollut työkiireitä.
- Matkoilla, eikä tehtävät olleet synkronoituneet niin, että niitä olisi voinut tehdä matkalla.
- Netti ei ole toiminut, joten ei ole voinut opiskella.
- Muutto ja ystävän sairastuminen vieneet aikaa.”
Raporttien perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä. Opiskelijan tilanne ja opintoja haittaavat tekijät tulee selvittää henkilökohtaisella kontaktilla. Toisaalta opiskelija, joka study group -kohtaisissa tuutorkeskusteluissa oli kertonut opintojen etenevän hyvin, ei raporttien mukaan ollut tehnyt oppimistehtäviä juuri ollenkaan. Hän olikin opiskellut toisen tutkinto-ohjelman opintoja.
Yhteenveto
Raporteissa opintojen etenemistä lähestytään opintojakson tai oppimisalustan näkökulmasta. Ne soveltuvat opintojakson opettajan työvälineeksi. Opettajatuutori tarvitsisi tiedon opiskelijan näkökulmasta. Pitäisi pystyä poimimaan ja yhdistämään opiskelijakohtaisesti niiden opintojaksojen etenemistiedot, joita opiskelija juuri nyt opiskelee. Silti ulkopuolelle jäisivät muiden kuin Moodlen oppimisalustat ja muiden oppilaitosten opinnot.
Opettajatuutori ei voi tuntea kaikkien opintojaksojen tehtäviä ja rakenteita niin tarkasti, että voisi edes opintojaksokohtaisesti tulkita opintojen etenemistietoja. Voisiko opintojakson pedagogisesta muotoilusta olla apua tähän? Ehkäpä, jos voitaisiin vielä helposti yhdistää eri opintojaksojen aikaan sidotut visuaaliset kuvaukset toisiinsa.
Pilotissa haluttiin löytää aloittavasta ryhmästä opiskelijat, joiden opinnot eivät edenneet toivotulla tavalla. Ilman opintojen etenemisen seurantaa ei näihin opiskelijoihin olisi osattu olla yhteydessä ennen opintojakson loppua. Seurantatietojen ja henkilökohtaisten kontaktien tietoja yhdistämällä opettajatuutori sai kokonaiskäsityksen opintojen etenemisestä 6–8 viikkoa aiempaa aikaisemmin.
Viinikka Sinikka, lehtori, informaatioteknologia
Oulun ammattikorkeakoulu
Lähteet
[1] Viinikka, S. 2020. Miten pysyisin ajan tasalla? Katsaus opettajatuutorin työvälineisiin. ePooki asiantuntijablogi. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 9.4.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020040210177
APOA, Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020061142748
