Ammattiahdistus

Momentumilla on paljon webinaareja sekä luentoja eri aihealueisiin liittyen. Jenna Nivakoski ja Tuula Harju kävivät kuuntelemassa Suvi Tuomikosken ammattiahdistus teemapäivällä. Suvi Tuomikoski on kirjoittanut Ammattiahdistus- Mikä minusta tulee isona? – kirjan, joka kertoo ammattiin valitsemisessa ja ammatissa ahdistumisesta (Tuomikoski 2023).

 

Suvi Tuomikoski on kasvatuspsykologi, ylioppilas, restonomi, 1/3 parturi-kampaaja ja hänellä on 5½ täydennyskoulutusta. Työkokemusta on yli 40 työstä eri toimialoilta sekä eri tehtävissä. Tällä hetkellä Suvi on moniosaaja, yrittäjä sekä tietokirjailija.

 

Mitä ammattiahdistus on?

Ammattiahdistus on, kun on epävarma ammatillisesti. Ammattiahdistuksen syitä voi olla monenlaista. Omaa ammatillista valmiutta voi kyseenalaistaa, jos ei tiedä kuka ammatillisesti on tai jos on monia ammatteja, johon on valmistunut tai jos ei ole ammattia. Ammattiahdistus voi tulla, jos joutuu vaihtamaan ammattia, ei tiedä mitä haluaisi olla, jos ei tiedä mitä osaa, mitä haluaa tehdä tai on monta juttua, jotka kiinnostavat. Jotkut saattavat kysellä sinulta mikä sinusta tulee isona tai mitä teet työksesi. Se saattaa luoda ahdistuneen olon, jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä ja mihin pyrkii ammatillisesti. Ammattiahdistus voi olla ihmisellä onpa sitten työttömänä tai töissä.

 

Mitä se aiheuttaa?

Ammattiahdistus aiheuttaa mielen sekamelskaa, huijausajatuksia ja jopa häpeää. Työelämässä pitää olla määrätietoinen, intohimolla työhön suhtautuva ja edetä uralla. Voi olla, että ei tiedä mitä työtä haluaa ja kykenee tekemään ja saattaa ajatella, etten ole minkään alan osaaja. Lisäksi saattaa olla vaikea hakea työtä, jos ei tiedä mitä hakisi tai miksi hakisi. Ammattiahdistuneena on vaikea tehdä CV tai työhakemuksen. Myös ammattiahdistukseen voi vaikuttaa lapsuus, persoonallisuus, kotona opitut mallit, ihmisten jatkuva kehitys, muiden odotukset, omat haaveet, ammatilliset valinnat, työtehtävien muutos, elämän tilanteet ja työpaikkojen odotukset. Myös eri elämäntilanteet saattavat aiheuttaa ammattiahdistusta. Yhteiskunnan tilanteet vaikuttavat myös ammattiahdistukseen, joskus esimerkiksi pandemiat voivat tuoda uusia haasteita työpaikoille ja muokata työpaikan normeja. Eri vuosikymmenillä työt ovat olleet erilaisia, esimerkiksi 2000-luvulla on siirrytty teknologiaan ja digitalisaatioon. 2020-luvulla noin 60 % vaihtaa ammattia työuran aikana ja nykyään työssä puhutuin aihe on uupuminen, työaika ja työpaikka.

 

Työ ja hyvinvointi

Työkykyyn vaikuttaa monet seikat kuten työpaikan asiat, omat arvot, asenteet ja motivaatio, oma osaaminen, terveys ja toimintakyky. Omia arvoja kannattaa tutkia ammattiahdistuneena ja pohtia mitkä kaikki vaikuttaa, kun teemme valintoja. Määrittele onko asia tärkeä, jota tavoittelet ja onko se tavoiteltavissa. Omat arvot voi muuttua elämän aikana ja olla erilaisia eri ikäisinä. Työn tarkastelun nelikentässä tutkitaan mitä tiedän, mitä osaan, mihin pystyn ja mitä haluan.

Mieti omia rooleja ja raameja, kun olet ammattiahdistunut. Rooleja ovat paikka yhteisössä esimerkiksi esimies ja työn sisältö ja vastuu. Raameja ovat muun muassa miten, mitä ja kuka tekee, oma vaikutus työntekoon ja kuinka mielekäs työ on. Pohdi mitkä raamit tukevat työssä onnistumisia ja jaksamista.

Kannattaa pohtia omaa itsetuntoa ja itsetuntemusta, luonteen vahvuuksia ja motivaatiota yrityskulttuurissa. Itsetunto on omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Mikä myös herättää motivaation tehdä työtä ja minkä eteen on valmis ponnistelemaan. Onko se hyvä ilmapiiri, työkaverit, raha, omien vahvuuksien hyödyntäminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen, arvojen mukainen työ vai muu.

Stressi ja uupumus

Ilman stressiä emme tekisi mitään ja siitä seuraisi boreout. Työuupumus tulee, kun työn vaatimukset ylittävät voimavarat. Ei ole vain hyviä tai huonoja töitä, on vain eri tavoin stressaavia tehtäviä, jotka sopivat ihmisille. Vaikutus myös voi olla esimerkiksi onko työ hyvin vai huonosti johdettua. Stressillä ja uupumuksella on yhteys työmotivaatioon.

Oman uran muotoilu

Kannattaa pohtia onko sinulla koulutusta vastaava työ. Oletko työssäsi spesialisti vai generalisti? Spesialisti on perehtynyt johonkin tiettyyn asiaan ja generalisti on moniosaaja, jolla on laaja-alaista osaamista monista eri asioista.

Osaamisen pitäisi oppia tunnistamaan, kuka olet ammatillisesti. Miettiä, mitä eri tehtävissä on oppinut, missä on hyvä ja millaisia tuloksia on työssä saavuttanut. Onko sinulla eri osaamisen puolia kuten ammatti ja riittävät taidot työhön. Jos osaamista ei osaa tunnistaa voi ottaa alan ammattilaisia arvioimaan osaamisesi, tehdä verkkomateriaaleista kartoituksen osaamisestasi ja voit katsella mitä muut kertovat itsestään sosiaalisessa mediassa.

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan, että opettelet uusia asioita ja harjoitat asioita, joissa voit vielä kehittyä. Uuden oppimiseen kannustetaan koska se muun muassa huoltaa aivoja ja lisää valmiutta. Työssä opitaan koko ajan lisää, se on jatkuvaa oppimista. Jopa 90 % käyttää työssä digitaalisia sovelluksia.

Työtä miettiessä kannattaa valita mielekäs urapolku, missä osaamistasi voi hyödyntää. Minkälaiseen työhön haluat päästä ja mitä taitoja sinun tulee tarvita, jotta pärjäisit työssäsi. Mieti oma päämäärä, minkälaisista asioista aidosti pidät, minkälaisia asioita haluaa tehdä työkseen tai vapaa-ajalla. Voisiko jopa työ olla väline, joka mahdollistaa vapaa-ajan tekemisen.

Mikä auttaa ammattiahdistukseen

Pitää olla tietoinen, että työurat eivät ole kellään yksitoikkoista. Pitää hakea alaan, joka aidosti kiinnostaa. Pitää tuntea itsensä, miettiä omia arvojaan sekä pohtia mitä aidosti haluaa, pitää olla tietoinen missä on hyvä ja käsitys, miten tuoda sen esille työnantajalle. Ammattiahdistus tulee joskus, mutta siitä ei kannata olla huolissaan, jokainen meistä ahdistuu silloin tällöin mikä ammatillisesti on.

Työnhaku opintojen jälkeen

Työnhaku opintojen jälkeen saattaa tuntua vaikealta, kun ei tiedä mihin sitä hakeutuisi töihin tai missä on hyvä ja kun työkokemusta alalta ei vielä ole. Kannattaa muistella mihin kaikkeen opinnot antoivat valmiutta ja mitkä kurssit olivat kiinnostavia. Mitä osaamista sinulle kertyi opinnoistasi ja miten sanoitat ne työnantajalle ymmärrettävään muotoon. Opiskelutaidot ovat työelämäntaitoja kuten kyky oppia uutta, ajanhallintataidot, päätöksen tekotaidot ja yhteis- ja vuorovaikutustaidot.

Omat valinnat opiskelujen aikana voi työllistää, kun esimerkiksi opintojen suunnittelu niin että vapaavalintaiset ja sivuaineet tukevat asiantuntijuutta. Tekninen osaaminen kannattaa tuoda esiin CV:ssä, se auttaa kertomaan osaamista työnantajalle. Opintojen suorittaminen niin että arvosanat ovat hyvää luokkaa antavat hyvän vaikutuksen työnantajiin. Keskusteluihin osallistuminen, muut aktiviteetit, oman potentiaalin osoittaminen, ja haasteiden vastaanotto voivat olla osana työllistymisessä. Pohdi onko sinulla onnistuneita projekteja, työsuorituksia ja opinnäytetyö, joilla voisit osoittaa ammatillisuutta.

Cv:tä suunniteltaessa kannattaa miettiä realistinen aloitus- ja palkkataso. Kannattaa asettaa tavoitteeksi työkokemus ja myöhemmin asettaa muita vaatimustasoja. Ensimmäisenä kannattaa kertoa oma motivaatio ja persoonallisuus kuten, miksi lähdit opiskelemaan kyseistä alaa tai miksi hakemasi tehtävä kiinnostaa sinua. Osaamisesta kertominen on tärkeää, varsinkin jos kirjoitat kurssista, ei niinkään kurssien otsikoiden kirjoittaminen, koska kurssien nimet eivät ole työnantajalle itsestään selvää. Kirjaa auki mitä kaikkea olet opiskellut ja millaisissa työtehtävissä olet työskennellyt. Kannattaa selata avoimia työpaikkailmoituksia ja vastata hakukriteereihin, joita työpaikkailmoituksessa on. Visioi itsesi työpaikkaan työskentelemään: hoituisiko sinulta homma, mitä osaamista tarvitset, ketkä ovat asiakkaat ja millainen työympäristö siellä on. Pohdi myös puuttuuko sinulta osaamista, jota työpaikka vaatii sinulta. Löytyisikö sinulta harrastus, joka tukee työpaikan saantia. Haasteena vastavalmistuneena on, että työkokemusta ja ammatillista verkostoa ei ole juurikaan kertynyt. Vahvuutena vastavalmistuneena on, että sinulla on tuore koulutus, alan viimeistä tietoa, motivaatio ja into kehittyä alan ammattilaiseksi. Työpaikat voivat löytyä jopa sinun opiskelijakavereiltasi, kannattaa pitää yhteyttä heihin ja kysellä olisiko heidän kauttaan mahdollista kuulla uusista työpaikoista. Tärkeintä työpaikkoja etsiessä on olla aktiivinen työnhaun suhteen, kasvattaa verkostoa ja ylläpitää osaamista esimerkiksi omaehtoisen opiskelujen avulla. Työnhaun aikana kannattaa hyödyntää kaikki mahdollinen apu: oppilaitosten työ- ja urapalvelut, te-palvelut, Momentum, businessOulun työllisyyspalvelut ja muut mahdolliset työllistymistä tukevat toimijat.

Lisätietoa:

Ammattiahdistus – verkkosivut https://www.ammattiahdistus.fi

Momentum luentoja – https://www.momentumweb.fi/fi/Tulossa.html

 

Lähteet

Tuomikoski, Suvi 2023. Ammattiahdistus – Mikä minusta tulee isona? Momentum Luento 17.3.2023.

 

Artikkelin kirjoittaja Jenna Nivakoski

Informaatioteknologian harjoittelija ja tietojenkäsittelijän opiskelija