Gerontologinen hoitotyö kärsii työvoimapulasta ja vähentyneestä vetovoimasta, jolloin paikkaan ja aikaan sidottuihin koulutuksiin osallistuminen on haastavaa. Hankkeessa tuotetaan ajasta ja paikasta riippumattomasti opiskeltavia pieniä oppimateriaaleja. Vastaavia joustavasti opiskeltavia, ajasta ja paikasta riippumattomia, oppijan tarpeista lähteviä gerontologisen hoitotyön koulutuksia ja digitaalisia osaamismerkkejä ei aiemmin ole ollut olemassa. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan yhdessä hakijaorganisaation (Lapin ammattikorkeakoulu) ja yhteistyöorganisaatioiden (Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu) gerontologisen hoitotyön ja digipedagogiikan osaajien kanssa 9/2023 – 8/2026 välisenä aikana. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Osaamista kehittämällä sitoutetaan ja houkutellaan hoitajia ikääntyneiden hoitotyöhön

Maailman väestö ikääntyy globaalisti yli 60-vuotiaiden määrän ja osuuden väestöstä kasvaessa laajasti (WHO 2023). Suomessa ikääntyvän väestönosan kasvu on haastanut ikäihmisille tarjottavien palvelujen laatua ja määrää, ja ne ovatkin olleet muutoksessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Suurin muutos on ollut laitoshoidon osuuden pienentyminen ympärivuorokautisessa hoidossa. Sen tilalle on nostettu tehostetun palveluasumisen palveluita. Myös kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina ja tulevat edelleen kasvamaan, koska suomalainen ikäpolitiikka korostaa nykyisin kotihoitoa ensisijaisena palveluvaihtoehtona. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, Väisänen ym. 2022). Ikäihmisten määrän kasvu näkyy myös erikoissairaanhoidon palveluiden käytössä, sillä esimerkiksi ikääntyneen kotihoidon asiakkaan avuntarpeen li­sääntyessä myös ensihoitohälytykset ja päivystyskäynnit lisääntyvät. (Nyman ym. 2021).

Näin ollen gerontologinen hoitotyö on kasvava ala ja vaatii ammattitaitoista ja osaavaa hoitohenkilökuntaa (Råholm ym., 2010; Amini ym., 2016). Gerontologinen hoitotyö tarvitsee kuitenkin myös vetovoiman lisäämistä, sillä useat hoitajat harkitsevat alan vaihtoa (Hyytiäinen ym., 2015; Halcomb ym., 2018; Helander ym., 2019). Työhön sitoutumista ja alan vetovoimaa voidaan lisätä urakehitystä, lisäkouluttautumista ja päätöksentekoon osallistumista kehittämällä (Aiken ym., 2013).

Generated with AI ∙ November 16, 2023, with Bing Image Creator

Gerontologisen hoitotyön osaamisperustassa yhdistyy geriatrian, gerontologian ja hoitotieteen näkökulmat. Gerontologia pyrkii ikäihmisen terveydellisen ja toimintakykyisen hyvinvoinnin saavuttamiseen ja ylläpitämiseen ja siinä tarvitaan pedagogisia taitoja, johtajuus- ja kehitysosaamista sekä näyttöön perustuvia käytännön hoitamisen taitoja. (Voutilainen ym., 2009; Heikkinen & Rantanen, 2008, Kiljunen ym., 2018; Bing-Jonsson ym., 2016). Tohmolan (2021) väitöskirjatyössä tunnistettiin neljä keskeistä osaamisaluetta ikäihmisen hoitotyössä: kliinisen hoitotyön osaaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä eettinen osaaminen (Tohmola 2021).

Tällä hetkellä gerontologinen hoitotyö kärsii työvoimapulasta ja vähentyneestä vetovoimasta, jolloin pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistuminen on haastavaa. Gerodigi-hankkeessa tuotetaankin joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelukokonaisuuksia (mikrot), jolloin työelämässä toimivat hoitajat voivat helpommin sitoutua osaamisen kehittämiseen. Hanke vastaa jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen gerontologisessa hoitotyössä. Vastaavia joustavasti opiskeltavia, tutkitusti oppijan tarpeista lähteviä ikääntyneen hoitotyön koulutuksia ei ole tarjolla tällä hetkellä. Tämä hanke edistää gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen tavoitteen mukaisesti uusilla hyvinvointialueilla. Hanke suunnittelee ja toteuttaa myös digitaaliset osaamismerkit hankitun osaamisen todentamiseksi.

Gerodigi- hanke tuottaa tietoa ja osaamista näyttöön perustuen

Päätavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää hyvinvointialueilla työskentelevien hoitotyöntekijöiden gerontologisen hoitotyön osaamista tuottamalla avointa digitaalista oppimateriaalia sekä niihin liittyviä osaamista osoittavia digitaalisia osaamismerkkejä.

Osatavoitteena on

• tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden ja iäkkäiden asiakkaiden ja läheisten näkemyksistä gerontologisessa hoitotyössä tarvittavasta osaamisesta
• hyödyntää saatua tietoa digitaalisten oppimateriaalien sisällön sekä osaamismerkkien määrittämisessä
• tuottaa digitaalista oppimateriaalia, joka mahdollistaa hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön opiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaamisen vahvistamista pienin osaamiskokonaisuuksin
• tuottaa digitaaliset osaamismerkit, joilla hoitotyöntekijät ja hoitotyön opiskelijat voivat osoittaa hankkimansa gerontologisen hoitotyön osaamisen.

Lisäksi tavoitteena on hyödyntää hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia digitaalisen oppimateriaalin ja digitaalisten osaamismerkkien käytettävyydestä sekä hyödyllisyydestä gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämisessä ja arvioida hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön opiskelijoiden palautteen perusteella mikro-oppimisen periaatteisiin pohjautuvan kokonaisuuden toimivuutta gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittymisessä.

Gerodigi- hankkeen toiminnoilla edistetään ja vahvistetaan gerontologisen hoitotyön osaamista. Oppiminen tapahtuu digitaalisen oppimateriaalin avulla ajasta ja paikasta riippumattomasti oppijan ajankäytön ja työnantajan tarpeen mukaisesti, ja osaamista osoitetaan digitaalisin osaamismerkein. Tämä tukee hoitotyöntekijöiden jatkuvaa oppimista. Iäkkäiden palveluita tuottavat organisaatiot julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, sekä oppilaitokset, opiskelijat ja opettajat, voivat hyödyntää tuotettuja materiaaleja ilmaiseksi omien osaamisvajeiden täydentämiseksi.

Yhteenveto

Osaamista kehittämällä hanke vahvistaa ikääntyneille tarjottavan hoitotyön laatua ja ikääntyneiden hyvinvointia.  Gerodigi- hanke tekee näkyväksi ikääntyneiden hoitotyössä vaadittavan osaamisen hoitotyöntekijöille sekä alan opiskelijoille, mikä lisää mahdollisesti työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin kokemusta. Näin ollen hankkeella on mahdollisuus vaikuttaa gerontologisen hoitotyön veto- ja pitovoimaan sekä lisätä gerontologisen hoitotyön näkyvyyttä laajemmin koko yhteiskunnassa.

Kirjoittajat:

Piia Hyvämäki, lehtori, OAMK

Reetta Saarnio, yliopettaja, OAMK

Elina Kerätär, asiantuntija, Lapin AMK

Hanna Lähde, lehtori, Lapin AMK

Anniina Tohmola, lehtori, Lapin AMK

Teija Honkonen, lehtori, Centria

Hanna-Mari Pesonen, yliopettaja, Centria